Tekijä: Toni Brigatti

Vadstena – Göteborg 275 km (total 1395 km)

Aamu aloitettiin Vadstenassa Ninan aamu-uinnilla, loistavalla aamiaisella räiskäleineen ja hänen parilla työaskareella, ja itse keskityin kahvin juontiin ja sikarien polttoon. Heti aamusta alkaen oli tosi lämmintä ja matkalla Göteborgiin pyörän mittari näytti parhaimmillaan 37,5 astetta. Oli niin helkatin kuuma, että ajelin t-paita ja liivi päällä, vaikka vähän turvallisuudesta näin tällä kertaa tinkattiinkin. Jos olisi päristelty suorinta reittiä, aikaa olisi kulunut kolmisen tuntia, mutta meillä meni pikkuteitä ajellessa ja hotellia etsiessä 8 tuntia. Göteborgista oli varattu pariksi yöksi koppi Radisson Blusta, jota etsittiin jonkun aikaakin. Kun viimein päästiin perille ja raijattiin kaikki kamat hotellin respaan, selvisi, että ollaan väärässä Radissonissa! Siinä kohtaa hieman meinasi jo käämi kärvähtää, mutta yllättävän helposti sitten löydettiin oikeaan. Respassa oli todella hyvä palvelu ja concierge järjesti meidän pyörille paikat hotellin autotallista. Jo aulassa vastaan käppäili Maidenin bassoteknikko/keyboardsit hoitava Michael Kenney. Tästä ei ollut vaikea arvata, että kiertuehenkilökunta ja bändi majoittuvat samassa hotellissa. Saas nähdä, vaikka sitä törmäisi tuttuihin 😎!

You grow a little every day
And now I’m grown and I look like you
Who’d ever know – how I turned out
But, I’m grown, and I look like you
I look like someone I never knew – DAD ”Something Good”

Eckerö – Maarianhamina – Kapellskär – Eskilstuna – Vadstena 429 km (total 1118 km)

Herättiin viideltä ilman kellon soittoa ja aamutoimien jälkeen pakattiin kamat ja pyörät. Hurautettiin 30 km satamaan suht vilakassa aamussa (11 astetta). Laivalla kunnon aamiainen (lue lettuja ja mansikkahilloa), pienet torkut ja sitten baanalle. Välteltiin moottoriteitä ja ajeltiin pitkin Ruotsin maaseutua ja kyliä verkkaista vauhtia, keli oli kuin morsian. BMW:n navi oli jostain syystä ottanut loparit, mutta onneksi ostin ennen reissua TomTom Rider 550 navin omaan pyörään (HD:n navia ei ole vieläkään saatu toimimaan, pitäköön tunkkinsa). Elskiltunassa oli Ninan vanha ystävä, jonka duunissa käytiin kaffeella. Pyörän mittari näytti +32 astetta ja juomista kului sen mukaisesti. Silti väsähdys kuumassa kelissä tuli kuitenkin. Yhdellä isomman tiesosuuden kohdalla oli palttiarallaa 20 minuutin odotus, kun edessä oli jotain häsää. Kuuma kone munien välissä ja porottava aurinko mustissa kamoissa teki tehtävänsä. Kivoja mäkisiä, mutkaisia ja hyväkuntoisia teitä löytyi, mutta vauhdit pidettiin hyvin kohtuullisina eikä kaahattu.

Vadstenasta oli varattu koppi luostarihotellista ja luttamärät kuskit hyppäsivät kylmään suihkuun ja kuivaa rytkyä päälle. Niin vain kaupunkiin tutustuessa oli pehi ja pahi taas vieraina. Alueen prätkä- ja jenkkiautoilijat kokoontuivat rantaan ja joku paikallinen suuruus veteli lavalla musiikkiakin. Hienoja ja äänekkäitä kulkupelejä oli tosi paljon ihasteltavana. Melkein samanlainen viininpunainen HD Rocker, jonka omistin aikanaan tuli myös vastaan.

Hotellilla syöpöteltiin neljän lajin illallinen ja painuttiin pehkuihin taas kello hyvissä ajoin. Säätiedotus lupaa huomiselle ajoreitille Göteborgiin noin +35 lämmintä eli saapi taas ryypätä vettä simona ja yrittää ottaa rauhallisesti, vaikka vähän hiostuttaakin.

Kumlinge – Eckerö 89 km (total 689 km)

Kumlingessa heräiltiin aikaisin ja nautittiin hotellin emännän laittama maukas aamiainen, jonka jälkeen hurautettiin läheiseen lauttarantaan. Liput oli ostettu Hummelvikiin menevään lauttaan, mutta reilun tunnin matkan aikana selvisi, että lautta onkin menossa Långnäsiin 😁.

Lounasta nautittiin Korsholman linnan vieressä sijaitsevassa suositussa Smakbyssä. Hyvää ruokaa ja ripeää palvelua. Majoitus oli varattu Ahvenanmaan suosikkihotelliksi meille muodostuneesta Björnhofvdagårdista. Oli ajamisten puolesta aika rauhallinen päivä eikä kilsoja tullut kuin alle sata. Hotellilla oli niin taianomainen rauhallinen tunnelma, että köllöteltiin ja kahviteltiin vaan ja ehtoolla herkuteltiin kulinaristisia nautintoja kuuden ruokalajin maistelumenusta. Tänne tullaan ihan varmaan taas uudestaan!

Masut täynnä uni tuli jo yhdeksän jälkeen ja hyvä olikin, koska aamulla herätys oli jo viiden jälkeen Viking Linen laivaan Kapellskäriin.

Virrat – Rauma – Kumlinge 350 km (total 600 km)

Virroilta lähdettiin aamulla kohti Länsi-Suomea ja Ahvenanmaata tie no 65 pitkin, joka oli saanut hieman uutta pintaa ja olikin mukavan mutkainen pätkä ajella. Tampereelta huitaistiin Kiskokabinetin pakollisen höyrymakkara & perunasalaatti -annoksen kautta pikakäynnille kotiin, jossa täydennettiin hieman matkakamppeita. Raumalta ajeltiin Ukin kautta Kustaviin lauttarantaan ja muutaman lossin kanssa päädyttiin illaksi Kumlingenin saarelle pieneen Hotel Svalaan, jossa tarjoiltiin illalliseksi pastaa ja jälkkäriksi marjatorttua jäätelön kera. Näillä huudeilla ei ole kovin paljoa majoitusta tarjolla, mutta tätä kyseistä hotellia voi kyllä suositella. Svala on pieni ja rauhallinen talo, jossa muutama huone ja kaikki tarvittava.

”I was born to rock’n’roll, everything I need
I was born with the hammer down
I was built for speed”

Tutustumista Virtain ympäristössä 30 km (total 250 km)

Välipäivä suuremmista ajeluista. Nesteellä aamupalalla alkoi näkyä HDC-F:n päärallista Keurusselältä tulevia Harrikka-kuskeja, jotka kertoivat hyvin sujuneista ralleista, joihin oli osallistunut 1100 pyörää. Sateiset tunnelmat olivat olleet sielläkin. Tällä kertaa jäi omat rallit väliin, kun oma toipuminen on vielä siinä vaiheessa, ettei kannata itseään kiusata liiaksi. Käytiin tutustumassa metsän keskellä olevaan kahvilaan, josta saatiin uunituoretta pullaa. Puolilta päivin kurvailtiin KesäVirratSoi-tapahtumajärjestäjien tilaisuuteen, jossa nautittiin herkullista kuhakeittoa ja mansikkaleivoksia. Lisäksi festivaalin esiintyjät vetivät tunnin puoliakustisesti bluesia ja klassista musiikkia. Mukana oli israelilainen virtuoosi Nachum Erlich Stradivarius-viuluineen. Olikin muuten todella hämmentävän taidokas soittoniekka. Harvoin saa nauttia näin specialista esityksestä.

Hotellilla saunat ja päikkärit, jonka jälkeen suunnattiin Virtain kirkkoon kuuntelemaan Apocalyptican konserttia. Täysi tupa 600 henkeä todisti intiimiä, hyväntuulista ja taidokasta esitystä, joka teki vaikutuksen ja jopa herkisti. Bändi veti pääasiassa omaa tuotantoaan lukuun ottamatta viimeisenä tullutta Metallican Nothing Else Mattersia, jonka keskelle sujautettiin hieman Edvard Griegin In the Hall of the Mountain Kingiä. Eicca Toppinen lausui kuolemattomasti hevin tarkoittavan heille intensiteettiä eli energian välittymistä. Kaikilla vehkeillä voi käytännössä soittaa heviä, esitystapa ratkaisee.

Keikan jälkeen pizzat naamariin ja tutimaan. Hieno kulttuuripitoinen päivä, joita jatkossa pitää saada lisääkin. Ei sen aina tarvitse olla niin heviä 😇