Teimme kesäkuussa 2016 retken Ruotsissa Sölvesborgissa järjestettäville Sweden Rock festivaaleille, jotka viettivät 25 juhlavuottaan. Neljän päivän VIP-tiketit ostettiin jo viime syksynä samana päivänä, kun liput tulivat myyntiin muistaakseni ilman, että yhtään esiintyjää oli julkaistu. VIP lippuja oli 2000 kpl myynnissä ja ne menivät kaikki saman tien. Samaan syssyyn varattiin majoitus läheisestä Karlshamnin kaupungista First Hotel Carlshamn neljän tähden hotellista, josta oli non stop kuljetus festarialueelle 180 kruunulla / menopaluu / hlö. Bussikuskit olivat sen verran festarifiiliksessä, että mentiin samoilla lipuilla kolme päivää 🙂
Retkelle päätettiin lähteä Harley-Davidson Ultra Classicilla, joka viime syksynä ostettiin juuri tällaisia kahden keskisiä laatuaikamenoja varten. Sen verran hienoa kyytiä oli, että mennään tänä kesänä Maidenin keikalle Hämeenlinnaan ja HDC-F:n pääralliin Seljekseen heinäkuussa samaan tyyliin.
Tiistaiehtoolla lähdettiin ajelemaan kohti Turkua kauniissa kesäkelissä, josta Viking Gracella yön yli Tukholmaan.
Hieno ja maistuva illallinen asiaan kuuluvine viineineen nautittiin laivan pääravintelissa auringon laskiessa. Alkoi jo pikkuhiljaa päästä lomafiilikseen ja pipo löysätä. Pehkuihin mentiin kello hyvissä ajoin, koska seuraava päivä tulisi olemaan aika rankka suht pitkän ajomatkan vuoksi.
Keskiviikkoaamu Tukholmassa oli kostea ja ensimmäiset 300 kilometriä ajeltiin vilpoisessa kelissä ja aina välillä ripsautti sadekuuron päälle. Siitä huolimatta oli hieno fiilis ajella noin 600 kilsaa reitti Tukholma – Katrineholm – Norrköping – Västervik – Kalmar – Karlshamn, josta pitkä pätkä rantaviivaa seuraten. Noin 10 tunnin ajamisen jälkeen päästiin hotellille, jossa HD miesten TES:n mukainen saapumisolut tai kaksi, lämmin suihku, ruokailu ja lähtö festarialueelle. Keskiviikkona ei esiintyjäkaarti ollut vielä aivan parasta. Diamond Head kiinnosti lähinnä eniten ja aika hyvin Am I Evil? kolahtikin. Lähinnä tutustuttiin isoon festarialueeseen ja nautittiin rennosta ilmapiiristä. Alueella sai joka puolella ostaa kaljaa, siideriä ja viiniä ja kulkea juomat kädessä. VIP alueella myytiin terävämpiä ja pari napsausta parempia eväitä. Lippuihin kuuluvat hupparitkin tulivat todella tarpeseen, koska auringon laskiessa lämpötila oli about 10 astetta. Porukka oli aikast iäkästä ja miesvoittoista, paljon prätkäkerholaisia. Ruotsin Hells Angelsilla oli oma ständikin, josta myivät support-tuotteitaan. Summa summarum kansaa oli lähtenyt bileisiin 40 eri maasta ja päivittäin porukkaa oli noin 30 000.
Torstaipäivän anti oli pari napsua kovempi, kun omat suosikit Slayer, Megadeth ja Queen vetivät täydet setit yötä myöten. Etenkin Megadeth oli erinomainen, jota seurattiinkin lähietäisyydeltä. Queenillä oli hämmentävän hieno show ja ammattilaiset asialla joka vinkkelistä. Ehkä Adam poika oli kuitenkin vahvasti biker henkisen yleisön edessä pari napsua outolintu, mutta kiekui kyllä klassikot vailla vertaa.
Perjantaina suosikeista esiintyi LA Guns, Lita Ford, The Hellacopters, Gamma Ray ja Twisted Sister. Hellacoptersit ja GR soittivat samaan aikaan ja valittiin väärä bändi eli ruotsalaisten ylpeys, joka teki comeback keikkansa. Kaikki parhaat jätettiin soittamatta, mikä vähän ihmetytti ja vitutti. Muut bändit olivat hyvässä vedossa ja etenkin TS Dee Sniderin loistavien spiikkien myötä oli hienoa seurattavaa. Festareiden paras veto meille.
Viimeisenä päivänä eli lauantaina käytiin katsomassa Anthraxia ja Udo Dircschneideria. Sen verran jo oli turnausväsymystä ja aihetta mennä ajoissa goisimaan seuraavan päivän ajomatkan vuoksi, että Sabaton skipattiin. Ja jäihän noita 60 muutakin keikkaa katsomatta, mutta tosi hyvillä mielin todettiin kemut erittäin onnistuneiksi. Hyvää ruokaa, juomaa, porukkaa ja bändejä riitti yli tarpeen.
Sunnuntaina aikaisin ylös ja aamupalan kautta satulaan. Aurinkoisessa kelissä 600 kilsaa melkein samaa reittiä kuin tullessa takaisin. Noinkin pitkä retki meni kuin siivillä. Viikkarin terminaalikin löytyi laakista eikä tarvinnut häröillä pitkin vittumaista hidasta ja ruuhkaista Tukholman liikennettä täyden kuorman matkapyörällä. Kippaaminen tuolla pyörällä on todennäköisempää liikennevaloissa kuin ajaessa.
Yllä Sonyn puhelimen itsestään kuvista tekemä pätkä.
Parasta retkellä oli nauttia emännän kanssa kahdestaan yhdessäolosta, hauskanpidosta ja lomailusta. Erittäin onnistunut lomaviikko, josta jäi hienoja muistoja pitkäksi aikaa. Otetaan joku kerta vielä uusiksi 😉