Straumsbukta – Brensholmen – Botnhamn – Gryllefjord – Andenes 97 km (yhteensä 2223 km)
Herätys saatiin kukonlaulun aikaan kirjaimellisesti paikallisen kukon toimesta 😊. Aamiaisen jälkeen pakattiin kamat ja ajovarusteet päälle. Ajobuutsit eivät olleet yön aikana kuivuneet, mutta muut kamppeet olivat suurin piirtein kuivia. Lyhyt 18 kilsan siirtyminen lauttarantaan Brensholmeniin, josta lautalla Botnhamniin. Seuraavalle lautalle Gryllefjordiin oli runsaasti aikaa ja matkaa vaan 80 kilsaa niin otettiin kuvia maisemista vähän enemmän. The Devil´s Teeth oli hieno paikka, jossa vuoret muodostivat ikään kuin peikon hammasrivistön. Lautta Gryllefjordista Andenesiin menee vain kolme kertaa päivässä ja vaikka se on isohko niin sesonkiaikaan ei kaikki jonottajat mahdu. Kerran tässä ollaan pojan kanssa jouduttu nukkumaan autossakin, kun ei viimeiseen lauttaan päästy. Pyörillä on helppoa, kun voi ajella jonon keulille ja lauttaan otetaan yleensä ekana. Tässäkin lautassa oli pyörille omat paikat ja ajettiin heti sisään. Autopay.no toimii hyvin, ei tarvi lompakkoa kaivella. Henkilökunta lukee rekkarin ja maksu menee kortilta automaattisesti. Tätäkään ei tietenkään insinööri ole itse keksinyt ottaa käyttöön, mutta onneksi on kätevä emäntä. Lautta keinui poikkeuksellisen paljon, onneksi oli vedetty liinalla pyörät kiinni ja laitettu vähän tuentaa. Sveitsiläinen motoristipariskunta Gessuillaan tuli tutuksi ja törmättiin myös varsinaiseen hurjaan, joka 13 viikon reissulla oli polkemassa Hollannista Suomen kautta Nordkappiin ja Norjan kautta takaisin. Ajopelinä toimi sellainen omituinen luodin muotoinen keltainen kotilo. Muutenkin polkupyöräilijöitä on matkan varrella ollut todella paljon ja se on kyllä helkatin kovan näköistä hommaa näissä olosuhteissa ja tunnelit sekä mäet huomioiden.
Lautan saavuttua Andenesiin Lofoottien kärkeen hurautettiin pari kilsaa hotellille, jossa suihkuttelun jälkeen kävelylenkki biitsillä ja kylällä sekä syömään siihen parhaaseen ja ainoaan eli Lysthusetiin. Muuten oli hyvät eväät, mutta minun poromuhennokseen oli jostain löytynyt iso muovinpalanenkin! Andenesin kylä on muuttunut muutamassa vuodessa todella hiljaiseksi ja useita taloja sekä liikkeitä on kiinni, myynnissä tai autioina. Siellä ei siis ole oikeastaan muuta kuin valassafari, pari hotellia ja ravintola.
