Ruotsalaiset Maiden veljemme lähestyivät allekirjoittanutta astetta erikoisemmalla Iron Maiden -tribuuttialbumilla, joka kantaa nimeä Food For Thought.
Food For Thought on ruotsalaiskaverusten Mattias Reinholdssonin ja Henrik Johanssonin Maiden-tribuuttiprojekti, jonka tarkoituksena on ollut tehdä erilainen tribuuttilevy perinteisiä ratkaisuja välttäen. Kaverit eivät ole mitään välimallin miehiä, vaan ovat viime viikolla käyneet ihan Hammersmithilla asti ojentamassa Bruce Dickinsonille ja Steve Harrisille omat kappaleet koekuunneltaviksi.
Jotta Food For Thought aukeaa kokonaisuudessaan, kuuntelijalta vaaditaan verrattain avointa mieltä ja myös muunlaisen kuin heavymusiikin ymmärtämistä ja hyväksyntää. Ehdoton vaatimus on myös suuri Maiden tuntemus, etteivät jokaiseen kappaleeseen sijoitetut ratkaisut mene aivan ohi. Food For Thoughtia kuunnellessa mieliala vaihtelee koko tunneskaalan alueella suuresta vitutuksesta täydelliseen Maiden hurmokseen. Kun Wildest Dreams vedetään motörheadmaisesti tuplabasarilla ja lemmymäisellä äänellä maustettuna, ei voi kuin hymyssä suin heiluttaa päätä pakonomaisesti ja soitella ilma Rickenbackeria. Ja mitämitä?! Onko itse Bon Scott noussut haudastaan laulamaan Futurealin? Kun suoraan jatkoksi arabit vetävät kansan tanhua Nomadin tahtiin, niin johan on kummallinen fiilis. Aiheet ja esitystavat vaihtelevat electro techno versioon Fortunes of Warista (hyi helvetti!) death metal Trooperiin.
22 Acacia Avenue on eittämättä levyn parasta antia. Harppumainen naisääni esittää Charlotten osan loistavasti. Parittajana toimiva mies hoitaa myyntihommat tyylikkäästi. Juuri tällainen versio kappaleesta on pitänytkin tehdä. Levyn summaa hienosti Seventh Son, joka alkaa hennosti huilulla ja päättyy valtaisaan heavy metal ryöpytykseen. Siinä välissä kuullaan kaikkea mahdollista pianosta lähtien. Erityiskiitos tulee bassosoundeista, jotka luovat maagisen tunnelman kappaleeseen. Seventh Sonista tulee fiilis, että poikien on ollut pakko laittaa loppuun näytiksi, että perinteinen tributointikin hanskataan kiitettävästi, mutta sille tielle ei ole haluttu lähteä koko levyn kanssa.
Avarammalla asenteella varustetun Maiden fanin kannattaa hommata Food For Thought, vaikka ei siitä tulisikaan CD-soittimen kestosuosikkia. Tämä ei ole mitään party time heavy metal dokausmusiikkia, vaan lähinnä tummeneviin syysiltoihin Remy Martinin kaveriksi. Pieninä kerta-annoksina tämähän on suorastaan todellista evästä ajatuksille.
Pertti Keinonen
5/5
Levyä voi tilata 16 € pilkkahintaan (sis. postit) nettisivuilta: