Dave Murray/Steve Harris
4.37
1.Soolo (0.14) Dave Murray
2.Soolo (3.09) Dave Murray ja Adrian Smith yhdessä
3.Soolo (3.21) Adrian Smith
4.Soolo (3.46) Dave Murray
Soitettu livenä World Piece Tour 1983 -kiertueen ensimmäisellä Euroopan osiolla, sekä Seventh Tour of a Seventh Tour 1988 -kiertueen viimeisellä Englannin osuudella.
Virallinen liveversio löytyy Infinite Dreams -maksisinglen b-puolelta 1989 (Äänitys Birminghamista 1988).
Piece of mind -albumilta löytyy useampiakin kappaleita, joita voi hyvällä syyllä pitää aliarvostettuina, johtuen soittamattomuudesta keikoilla. Yksi niistä on ehdottomasti Dave Murrayn ja Steve Harrisin ensimmäinen levytetty yhteistyö Still life. Murrayn säveltämä ja Harrisin sanoittama mestariteos ei ole koskaan ollut Maidenin keikkasetissä täyttä kiertuetta.Jopa World Piece Tour -83 -kiertueella kappale pudotettiin ensimmäisen Euroopan osuuden jälkeen pois keikkasetistä, siirryttäessä Amerikkaan.Jenkkirundilla pudotettiin setistä myös Phantom of the opera (muutaman keikan jälkeen) ja lisäksi Prowler jäi pois viimeiseltä encore-paikalta.
Yhdysvalloissa on ollut ilmeisesti käytössä vähemmän aikaa keikan soittamiseen, paikallisista rajoituksista tms. johtuen. Bändi ei kuitenkaan lisännyt kappaleita takaisin soittolistaansa palatessaan Eurooppaan. Näinollen Still life jäi ainoastaan ensimmäisen Euroopan osuuden helmeksi. Tämän lisäksi kappale soitettiin Seventh tour of a Seventh tour 1988 -kiertueen vihoviimeisellä Englannin kiertueella, joka käsitti vajaat parikymmentä keikkaa.
Vähäisestä livesoitosta huolimatta kappale on kuitenkin ehdoton Maiden-klassikko ja kestää vertailun lukuisien sitä enemmän soitettujen kappaleiden kanssa. Biisi lähtee liikkeelle hiljaisesta maalailusta, yltyen myöhemmin lukuisia sooloja ja muita musiikillisiä kuriositeetteja viliseväksi pienoisteokseksi.
Paitsi musiikillisesti, myös sanoitustensa puolesta Still life on erikoinen ja verraton. Kappale kertoo mieleltään järkkyneestä ihmisestä, joka tuntee vastustamatonta vetoa tiettyä lampea tai lammikkoa (pool) kohtaan. Hahmo näkee lammen veden alla kasvoja, jotka jatkuvasti yrittävät vietellä tätä luokseen. Seurauksena on painajaisia, epätoivoa ja suunnattomat mittasuhteet saavuttavaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hahmo viettää tuntikausia lammen reunalla tuijottaen veteen.
Kappaleen sanoitus on tehty siitä näkökulmasta, että lammen riivaama hahmo puhuu ikäänkuin rakastetulleen.Ilmeisesti hahmo on saanut kumppaninsa lammen reunalle ja kappaleen alussa tavallaan paljastaa toiselle, mitä lammessa näkee ja kehoittaa toistakin katsomaan:
Take a look in the pool and what do you see
(Still life)
Synkissä syvyyksissä kasvot viittovat hahmoa puoleensa. Hahmo hämmästelee, kun toinen ei näe lammessa yhtään mitään:
Can't you see them
(Still life)
Lammen riivaama hahmo on onneton, kun kumppani ei näekään lammessa henkiä (spirits). Seuraa vainoharhaista syyttelyä kumppania kohtaan:
Oh, I know you don't believe me
(Still life)
I have no doubt that you think I'm off my head
(Still life)
Kumppanin epäusko ja mitä hämmentävin tilanne kokonaisuudessaan eivät kuitenkaan saa hahmoa epäilemään omaa mielenterveyttään. Luja usko lammen henkiolentoihin ei ole horjutettavissa. Oudolta kyllä tuntuu:
I have never felt so strange but I'm not going insane
(Still life)
Seuraa pitkä ja raastava tilitys siitä, miten tilanne on hahmoa kalvanut. Painajaisia riittää. Hahmo kertoo tuntevansa, kuinka elinvoima tuntuu valuvan hitaasti pois ja kuinka tämä tuntee heikkenevänsä päivä päivältä:
All my life's blood is slowly draining away and I feel that I'm weaker every day
(Still life)
Tilitys jatkuu kasvavalla varmuudella siitä, että hahmon on tarkoitus seurata henkien kutsua ja liittyä näihin lammen pohjalla. Olennot näkyvät koko ajan selvemmin. Dramaattisin käänne tapahtuu kappaleen lopussa, jossa riivattu saa sairaassa mielessään loogisen älynväläyksen siitä, että myös kumppanin on seurattava tätä lampeen:
I must take you down there to look at them too
(Still life)
Can't you see, not just me, they want you too
(Still life)
Pariskunta hyppää lampeen käsi kädessä ja hukkuu yhdessä. Mielenrauha on näin saavutettu:
Now we rest in peace!
(Still life)
Kappaleen viimeisestä kommentista (Now we rest in peace) on luultavimmin johdettu myös kappaleen otsikko. Still life voisi kääntyä tässä asiayhteydessä kömpelösti vaikkapa muotoon Rauhoitettu/rauhan saanut elämä.
Steve Harris on jossakin muinaisessa haastattelussa kertonut kappaleen tekstin saaneen inspiraation Harrisin omasta hukkumispelosta. Kuten moni muukin Maiden-biisi, myös Still life toimii paremmin liveversiona, sillä levytetty studioversio on ehkä hitusen verran turhan hidas.
Kappaleen alussa kuultava intro on tarkoituksella tehty salaviesti, joka pitää kuunnella (vinyyliaikana) takaperin. 1970-80-luvuilla kaikenlaiset puritaanit pyrkivät kuuntelemaan rock- ja heavybändien levyjä väärinpäin, toivoen löytävänsä niistä saatanallisia ulottuvuuksia, joiden avulla yhtyeitä olisi päästy syyllistämään ja haastamaan oikeuteen.
Maidenkin sai The number of the beast -levyn myötä osansa tämänkaltaisesta sairaasta vainoamisesta ja päätti hieman pilailla. Kun viestin kuuntelee nurinpäin, ei levyllä puhukkaan itse saatana, vaan Nicko McBrain. Umpihumalainen rumpali imitoi ugandalaista diktaattoria Idi Aminia ja sammaltaa:
Hmmmm…What ho sed de t'ing wid de tree bonce…Don't meddle wid t'ings you don't understand
(Still life)
Lisäksi Nicko vielä röyhtäisee päälle.