Kuukauden fani

Toukokuun kultainen Maiden-fani tulee Porista!

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Elikkäs olen Sami, 33, eikä varmaankaan ole jäänyt epäselväksi että olen Porista. Olen naimisissa ja yhden tyttölapsen isä. Ammatiltani olen lähihoitaja ja työskentelen Porin kaupungilla. Kaupallinen opistotason koulutus on myös aikaisemmasta elämästäni jäljellä sekä työkokemustakin ehti kertyä. Harrastuksia perhe-elämän ja kolmivuorotyön jälkeen ei paljoa ole, lähinnä netissä roikkuminen sekä musiikin kuuntelu ja kaiken maailman kerääminen.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa elämässä?

Jos muistelen oikein, taisin nähdä 2008 Stadion keikalla Rautaneito -paidan jonkun päällä ja sitä kautta tutustuin sivuihin ja jäin nalkkiin foorumille. Tällä hetkellä sivusto on aika tasapainoinen kokonaisuus… toki kehittyäkin aina täytyy, jottei jäädä paikoilleen junnaamaan. Tällä hetkellä en osaa sanoa mitään tiettyä puutetta foorumilla, jota muuttaisin. Ehkäpä ensi kesän keikalla voisin uskaltautua mukaan, jos jotain Rautaneito -tapaamista Stadikalla olisi.

3. Olet sivustolla tullut tunnetuksi Metallican vannoutuneena fanina. Kumpi on kovempi: Metallica vai Maiden?

Uskallan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että… Metallica. Se bändi on ollut mulle ykkönen ihan yläasteajoista asti, tarkemmin sanottuna 1994 Woodstock´sta asti. Se keikka tuli Suomessakin TV:stä. Metallica tutustutti minut metallin maailmaan. Toki IM tulee heti perässä vahvana bändinä, joka ei petä. Ja on aina ollut Metallican jälkeen se seuraava…

4. Mitäs tuumit porilaisena, kun Maiden julkaistiin Sonispheren Porin festareiden pääesiintyjäksi viime vuonna? Mitä tykkäsit keikasta?

Todella upeaa, että Pori sai niin nimekkään esiintyjän Areenalleen toista vuotta peräkkäin, joka on muuten kumissut tyhjyyttään, jatsiviikkoa lukuun ottamatta, sitten valmistumisensa 2001. Itse missasin keikan, koska lähdimme sitten etelään ja lentokone ei olisi odottanut. Kuuleman porukka oli viihtynyt pienestä tuulesta huolimatta, eikä IM ollut taaskaan pettänyt. Nyt Areena on taas hiljentynyt.

5. Tuleekos käytyä muutoin Maidenin keikoilla? Osaatko sanoa parasta näkemääsi keikkaa yhtyeeltä?

IM:n olen nyt nähnyt seitsemän kertaa. Mielestäni paras keikka on Brucen paluukeikka Suomeen 1999 Ed Hunter tour´lla. Siinä oli sitä jotain todellakin Blazen vuosien jälkeen.

6. Mikä on suosikki Maiden albumisi ja miksi?

Sanoisin ehkä Fear Of The Dark. Jotenkin miellän muutenkin sen ajan mieleisekseni ajaksi Maidenillä. Myös alkutaipaleen lätyt ovat kovia, mutta FOTD on ykkönen.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olen ollut pariin eri otteeseen jäsen, nyt lähinnä ennakkomyynnin takia. En oikein mieltynyt IMFC:n toimintaa. On tullut tunne, että siinä ei kaikki ihan ole paikoillaan, että olisin jäänyt siihen pidemmäksi aikaa. Toisin kuin sen toisen bändin FC, jossa olen ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 asti.

8. Taas on tulossa uutta kokoelmaa ja bändi taltioi viime kuussa Etelä-Amerikan kiertueen keikkoja myöhemmin DVD:llä julkaistavaksi. Mitä mieltä olet Maidenin julkaisupolitiikasta?

Albumi, kokoelma, albumi, kokoelma… Rahastusta vanhoilla biiseillä? Ihmettelen suunnattomasti sitä. Keikka-DVD/BD on upea juttu samoin kuin nämä historia julkaisut, kuten Early Days ja Live After Death. CD-kokoelmaa en oikein tajua, että mihin sitä nyt tarvitaan? Juuri tuli Somewhere Back In Time… Nyt oli hyvä juttu keikka DVD, mutta siihen se olisi kyllä saanut jäädä.

9. Mikä on parhain muistosi Iron Maideniin liittyen? Entä suurin pettymyksesi?

Brucen paluukeikka sekä SBIT -keikka Helsingissä ovat parhaat. Ne olivat niin mahtavat. SBIT -keikka olisi vain saanut olla sisäkeikka näyttävyytensä takia.

Suurimman pettymyksen koin AMOLAD -kiertueen toisena keikkapäivänä Helsingin Jaffalla. Keikka oli 100% kopio ekan päivän setistä, jopa välispiikkejä myöten. Silloin kotimatkalla suoraan sanoen vitutti kaikki muu, paitsi se, että onneksi en ollut hommannut lippua enää Tampereen keikalle.

10. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

TFF oli aluksi vaikea albumi. Sen sisäistäminen kesti monta kuuntelukertaa ennen kuin alkoi aueta. Ennakkoon en tarkoituksellakaan kuunnellut sampleja ollenkaan. Kansitaide olisi jotenkin pelottava… pelottava siksi, että ajattelin mitä se sisältää. En siis pitänyt alunperin TFF:n enkä varsinkaan El Doradon kansitaiteesta. Nyt se istuu jo hiukan paremmin silmääni. Musiikillisesti TFF täytti odotukseni, se ei ole Maidenin paras albumi, mutta ei missään nimessä huonoinkaan. Keskitasoa huomattavasti parempi. Tulevaisuus riippuu paljolti miten Harriksen pappa jaksaa. Jos biisiä syntyy niin siittä vaan, mutta ei olisi tähänkään huono päättää. Luulen, että sieltä vielä kerran se albumi tulee, mutta pelkään sen sitten olevan väkisin kyhätty ja jättää huonon maun. Se on pahin scenaarioni.

11. Mikä mielestäsi on tehnyt Iron Maidenista yhden kaikkein suurimmista rock-yhtyeistä kautta aikain?

Rakkaus musiikkiin ja usko omaan osaamiseen.

12. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Kenttälippu on odottamassa ja etelän matkaltakin ollaan jo siinä vaiheessa palattu. Eli korvaan Sonispheren viime kesän missaukseni nyt sitten. Sonispheren muuten nyt skippaan, syytä ei varmaan tarvikkaan kertoa. 😉

Muuten en pysty Maidenin mukana kiertämään, toki joskus jonkun keikan Suomen ulkopuolellakin haluaisin nähdä, mutta perhe asettaa omat rajoitteensa sekä erittäin epäsäännöllinen kolmivuorotyö. Eli Suomessa pyrin keikat katsastamaan, ja muuten jätän kiertueet kiertämättä. Kaikki kunnioitus niitä toki kiertäville!

13. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Pidetään Rautaneito -lippu korkealla ja kannetaan krew -paitojamme ylpeinä! En usko monessakaan maassa olevan samanlaista organisaatiota yhtä fanaattisella kannattajakunnalla! Uskon myös Maiden -ukkojen sen huomanneen! Henk.koht. terveiseni on, ettei Larssi nyt niiiiiin huono rumpali ole… sorry oli pakko! 😉

14. Mikä on sinun mottosi?

Älä murehdi liikaa eilistä -> se on jo menneisyyttäsi.

Elä tätä päivää -> se on nykyisyyttäsi.

Se miten elät tätä päivää vaikuttaa oleellisesti huomiseen -> se on tulevaisuuttasi

=> Tämä kaikki on realismia.

Kiitos.

Taneli Fender Rantala on Rautaneito.com foorumin vakiokasvoja ja osa sitä erittäin suurta ryhmää nuoria Maidenin 2000-luvulla löytäneitä faneja, jotka ovat nykyisen suursuosion takana eli ns. kolmatta Maiden-fanipolvea. Vaikka mies ei nyt aivan selvästi tunnustaudukaan über-Maiden-faniksi, niin kyllä elämänstoorissa on tuttuja piirteitä ja selviä oireita todella pahasta Maiden-syndroomasta, joka ei hevillä lähde.

Seuraavassa maaliskuu 2011 fanin haastattelu:

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Taneli Rantala lukee syntymätodistuksessa nimen kohdalla, ja olen iloisesti 18-vuotias lukiolainen pääkaupunkiseudulta. Kuten kuvasta näkyy, koulutus on toistaiseksi vielä pahasti kesken, mutta tällä hetkellä tulevaisuudensuunnitelmat näyttävät lukion jälkeen suuntautuvan erittäin suurella todennäköisyydellä poliisin ammattia kohden, vaikka toisena vaihtoehtona pyörii vieläkin vahvasti Teak. Koulun ohella harrastuksiin kuuluu hyvinkin oleellisesti musiikki, joka pahimmillaan vie vapaa-ajasta tilaa neljän bändin ja kahden musikaalin verran. Sen lisäksi pyrin vielä muutaman kerran viikossa toimimaan entisen pääharrastukseni jääkiekon parissa. Jääkiekon suhteen olen varsinainen takinkääntäjä; kun kiinnostus pelaamista kohtaan lopahti, vaihdoin puolta ja toimin nykyään erotuomarina juniorisarjoista vähän isompienkin karjujen mittelöihin.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Jos muistini ei petä ihan totaalisesti, löysin Rautaneidon joskus vuoden 2005 loppupuolella. Alkuun seurailin keskustelupalstaa ulkoa käsin ennen kuin uskalsin rekisteröityä, mutta joskus vuoden 2006 puolella sitten pistin hakemuksen sisään Rautaneito.comin kaikkein pyhimpään ja siitä lähtien olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti laukonut omia alaleuattomuuksiani pitkin palstaa. Oli pakko tarkistaa rekisteröitymisen ajankohta foorumilta ja samalla selailin myös hiukan vanhoja viestejäni – kylläpä tosiaan aika rientää. Meikäläinenhän on ollut vielä ihan nassikka aikoinaan rekisteröityessäni ja kieltämättä yrityksen ja erehdyksen kautta on foorumin säännötkin tulleet tutuiksi.

Aikoinaan saatoin päivitellä sivustoa ja keskustelufoorumia montakin kertaa päivässä, pahimmillaan saatoin huvikseni lueskella vuosikausia vanhoja topickeja alusta saakka useaankin kertaan ihan vain saadakseni selville, mitkä asiat ovat aiemmin olleet polttavia puheenaiheita. Nyt viimeisen puoli vuotta on ollut vähän hiljaisempaa, sillä elämä on tuonut tullessaan monenlaisia haasteita, jotka syövät aikaa kiireettömältä foorumin selailulta, eikä minun mielestäni mikään ole typerämpää kuin lukea viestiketjuja juosten kusten ja liian nopeasti silmäillen.

Mielestäni Rautaneito.com on edelleen ehdottomasti parhain suomalainen keskustelufoorumi, jonka käyttäjäkuntaan kuulun. Parannusehdotuksia ei toistaiseksi ole, sillä ulkoasu on juuri niin kuin pitääkin, ylläpito toimii malliikkaasti ja keskustelun tasokin on vähintään kiitettävää.

Oikeassa elämässä en Rautaneito.comin sakkia ole ihan kauheasti koskaan syystä tai toisesta tavannut. Lukemattomia naamoja on tullut tietysti keikoilla jo pelkän Rautaneito -vaatetuksen johdosta moikkailtua, mutta säännöllisesti en Rautaneidon käyttäjäkunnasta tietääkseni tapaa oikein ketään. Jos joku pitää mainita, niin ainakin Osiris löytyy esimerkiksi Facebook-kavereistani ja kyseiseen äijään onkin tullut muutamaan kertaan eri tilanteissa törmäiltyä. Olisi kyllä pirun mukavaa törmäillä enemmänkin foorumin aktiivikäyttäjiin.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Syystä tai toisesta olen aina yrittänyt välttää nimeämästä mitään orkesteria suosikkiyhtyeekseni, sillä musiikkimakuni on niin laaja, että sellaisen toimenpiteen suorittaminen olisi käytännössä mahdotonta. Iron Maiden on kuitenkin vaikuttanut hyvin monella tavalla elämääni; Maiden sai minut aloittamaan soittamisen (josta myöhemmin onkin muodostunut todellinen henkireikä) ja avasi minulle täysin uuden maailman ollessani juuri sopivan herkässä iässä. Samaan syssyyn Maidenin fanittaminen on tuonut mukanaan kasan uusia kavereita, loistavia keikkakokemuksia sekä ylipäänsä elämäniloa ja potkua, kun meinaa liukastella pää edellä paskakasaan räntäsateessa. Maiden on yksi niistä hyvin harvoista bändeistä (ellei jopa ainoa), jolla on ollut ja on edelleenkin merkitystä elämässäni. Toisin sanoen Maiden on lempiorkesterini, ja sitä paitsi kaikkihan tietävät, että Adrian Smith on edelleen poikamaisen hymynsä ansiosta kovin jätkä ikinä.

Iron Maidenin löysin muistaakseni joskus vuosien 2003 ja 2004 vaihteessa kaverini CD-soittimen kautta. Kaveri oli ilmeisesti saanut Edward the Great -kokoelman synttärilahjaksi ja päätti tehdä hyväuskoiselle kaverilleen pikku jekun. Kyseinen jannu nimittäin iski Rock In Rio -liveversion Fear of the Darkista soimaan ja häpeämättömänä mulkerona väitti, että biisi on koko ajan yhtä rauhallinen kuin ensimmäinen säkeistö. Biisin räjähtäessä käytännössä korville koin sen legendaarisen valaistuksen hetken; Mitä helvettiä tää oikein on? Fear of the Darkin kuultuani oli pakko saada tietää kyseisestä bändistä aina vain lisää, ja sille tielleni jäin. Sellainen hauska anekdootti Maideniin tutustumisesta on vielä kerrottava, että aluksi luulin Fear of the Darkin nimen olevan tuttavallisesti Fear of the Dog ja luulin, että Rock in Rio -vedolla jannut olisivat suunnilleen parikymppisiä. Kertoo siis paljon soiton tiukkuudesta ja Brucen soundista, kun kuullosti parikymppiseltä.

Muuten musiikkimakuni aaltoilee täysin laidasta laitaan lähinnä mielentilojen perusteella. Joinakin päivinä saatan kuunnella Michael Jacksonia tai vaikkapa koko ihmiskunnan musiikillisen kehityksen pahinta kardinaalisyntiä eli euroviisuja, toisina päivinä taas saattaa pudota pelkästään Deep Purple ja Black Sabbath, kolmansina päivinä taas vaikkapa Slayer ja Saksan suurin ylpeys, Rammstein.

Oli miten oli, musiikkimakuni ei rajoitu käytännössä kuin uudempaan fuusiojazziin, amerikkalaiseen ganstarappiin, kansanmusiikkiin ja siirappisiin iskelmiin, joita en pysty kuuntelemaan. Muuten mulle putoaa käytännössä aivan kaikki.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Kieltämättä tähänkin on mielettömän vaikeaa vastata, koska Maidenilla on niin monta tasaisen loistavaa albumia kamppailemassa parhaan paikasta. Hetken miettimisen jälkeen ensimmäinen assosiaatio kuitenkin piti paikkansa; Rock In Rio -livelevy kulminoi minulle koko Maidenin syvimmän olemuksen häikäisevänä livebändinä aina pitkien, eeppisten biisien mutkitteluista lyhyempiin runttauksiin. Tällä levyllä myös soundimaailma on livelevyistä ylivoimaisesti paras, sillä jopa kulahtanut Wrathchildkin kuullostaa loistavalta.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Maidenin olen todistanut livenä neljästi. Kertaalleen vuosina 2005 ja 2006 Early Days- ja A Matter of Life and Death -kiertueiden aikaan ja kahdesti Somewhere Back in Time -kiertueella. Näkemistäni keikoista paras oli ehdottomasti Somewhere Back in Time -kiertueen Helsingin-keikka Olympiastadionilla. Vaikka odotukseni Olympiastadionin toimivuudesta keikkaolosuhteissa aiempien kokemuksieni perusteella oli vähintäänkin varautunut, kyseinen repäisy oli paras keikka jonka olen koskaan livenä todistanut. Siitä kertovat varmasti myös omaa kieltään muistikuvat kyseisestä keikasta; muutamia teräviä piirtoja lukuunottamatta sumuisia ja utuisia muistikuvia, vähän kuin olisin ollut hirveässä seipäässä heilumassa Stadikalla, vaikka tarkoituksenmukaisesti pysyttelin alkoholista erossa koko päivän.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Harmi kyllä en ole koskaan päässyt tapaamaan ketään Iron Maidenin organisaatiosta. En bändiä, en edes roudareita. Se on kyllä kieltämättä vieläkin yksi iso unelma, jos pääsisi tapaamaan bändin herroja, mutta saapa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olen ollut muutaman vuoden verran Maidenin Fan Clubin nettijäsen. Vaikka muistan saaneeni FC:n varsinaisen jäsenyyden lahjaksi, asia vain jäi aina hoitamatta. Nettijäsenenä ainakin hommat toimivat maksusta lähtien aina palveluiden käyttöönottoon asti erittäin mallikkaasti. Lähinnä minua kiinnostivatkin kiertuepäiväkirjat ja -valokuvat, FTTB-rannekkeiden arvonta sekä etuosto-oikeus keikkalippuihin, joka poisti huimasti vaivaa lippujen hankinnassa, sillä en ole koskaan kovin innokkaasti lähtenyt jonottamaan yöksi lippuluukulle. Varsinaisen FC:n toiminnasta olen kuullut vähän yhtä sun toista, mutta ainakin omalla kohdallani asiat toimivat varsin mallikkaasti, muistipa Maidenin ikioma bottikin lähettää onnittelusähköpostin syntymäpäivänä.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Maidenin kohdalla livelevyt ovat henkilökohtaisesti minulle erikoistapauksia. Jostain syystä olen aina odottanut livelevyjä aina kuin kuuta nousevaa, sillä Maidenhan tunnetusti on tiukimmassa kunnossaan livenä. Jokainen livelevy on käytännössä poikkeuksetta ollut soitannollisesti vähän helvetin tiukkaa, vaikka esimerkiksi A Real Live Dead Onessa tuhnut soundit hieman häiritsevätkin. Uudempia livelevyjäkään en vaihtaisi pois, vaikka Mr. Shirley ei ole niissä mielestäni järkyttävän hyvin onnistunutkaan.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Pari vuotta takaperin omistin muutamankin bootlegin, mutta myöhemmin tilanpuutteen takia virtuaalisessa muodossa olleet päätyivät tuhon tielle. Syystä tai toisesta en ole koskaan pahemmin ollut bootlegien perään, vaikka muutamia onkin joskus tullut hoidettua itselle ja vaihdeltua tuttujen kanssa. Niistä bootlegeistä jotka olen joko omistanut tai omistan vieläkin, parhaimpia varmaan ovat olleet Somewhere Back In Time -kiertueen Porto Alegren videobootti sekä A Matter of Life and Death -kiertueen toisen Stadin-keikan audiobootti, koska sain sen käsiini varsin nopeahkosti oltuani ensin todistamassa kyseistä keikkaa.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Jostain syystä en ole koskaan ollut erikoisemmin keräilyn perään, sillä minulle itse musiikki ja sen takana olevat henkilöt ja heidän ajatuksensa merkitsevät enemmän. Siitä johtuen kokoelmani rajoittuu lähinnä vähän vajaaseen koko diskografiaan. Studio- ja livelevyt omistan kaikki joita elinaikanani on ollut tarpeeksi hyvässä formaatissa saatavilla (siitä johtuen esimerkiksi Maiden England puuttuu vieläkin), muutaman sinkun, läjän bändipaitoja ja muuta pientä tilpehööriä aina seinälipuista hikinauhoihin. Ainoat kokoelmasta puuttuvat helmet joiden puuttuminen oikeasti harmittaa, ovat Best of the Beast, Eddie's Archive ja Ed Hunter, vaikka niiden metsästäminen onkin lähinnä asenne- ja ajankäytöllinen kysymys. No, ehkä vielä jonain päivänä.

11. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Final Frontier tietyllä tapaa täytti paljonkin odotuksia; niin hyviä kuin huonojakin. Tietysti olin salaa mielessäni toivonut paluuta Somewhere in Timen tyylisiin äänimaisemiin ja esimerkiksi biisien pituuksiin, mutta sisimmässäni taisin silti tietää asian olevan hyvin suurella todennäköisyydellä toisin. Ja niinhän siinä tosissaan kävi; Final Frontierilla on muutama aivan loistava biisi ja paljon hyviä hetkiä, mutta myös aivan turhaa pitkitystä ja ylipäänsäkin riffien toistamista. Myös se aikoinaan enemmänkin puhuttanut puheripuli lyriikoiden suhteen häiritsi, sillä niitä tuntui löytyvän usemmankin sivun verran per biisi. Vaikka muutamasta nimeltämainitsemattomasta kappaleesta voisin helpostikin leikkailla puolet pois, täytyy silti antaa kunniamaininta ainakin Mother of Mercylle, Starblindille ja When the Wild Wind Blowsille. Hienoja biisejä molemmat, ja tähän loppuun on vielä pakko todeta, että viimeksi mainittu on ehkä yksi Maidenin parhaista biiseistä ikinä. Niin seesteistä ja kaunista.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin?

Tottahan toki elämää on Maidenin jälkeenkin, mutta se luultavasti tulee olemaan kovin erilaista. Melkeinpä voisi sanoa, että siinä vaiheessa osa elämää on jäänyt elämään muistoihin. Sen verran pitkään olen nuoresta iästäni huolimatta Maidenia ehtinyt aktiivisesti seurailla, että luulisi lopettamispäätöksen jossain tuntuvan. Vähintäänkin korkkaan viskipullon ja laitan levyt soimaan ja kovaa. Luojan kiitos musiikki joka tapauksessa on ikuista, eikä sitä kautta Maiden kuole koskaan.

13. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Toistaiseksi en ole menossa Stadikalle fiilistelemään, sillä erittäin todennäköisesti tieni vie aivan toiseen suuntaan siinä vaiheessa kesää, enkä sen takia omista lippuakaan. Mikäli kuitenkin aikaa liikenee, täytynee yrittää hoitaa jollain keinolla itseni keikalle. Oli miten oli, tarkoituksena olisi Helsingin-keikan missauksen johdosta lähteä muutamaa päivää aikaisemmin Tanskan Roskilde-festareille fiilistelemään uudestaan oranssia tunnelmaa ja ehdottomasti Maidenia. Sen verran on pakko mainostaa, että jos mahdollisuuksia liikenee, kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa Roskilden meininki, sillä edellisvuoden kokemusten perusteella Maiden ja Roskilde yhdessä ovat parempaa kuin mikään.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Suomalaiset Iron Maiden -fanit ovat parasta kansaa maailmassa. Pidetään ihmeessä lippu yhtä korkealla kuin minne se on nyt jo nostettuna, sillä Maiden on todellakin sen ansainnut, kuten myös me.

15. Mikä on sinun mottosi?

Ihminen tekee elämästään elämisen arvoisen itse; tekemällä pääasiassa niitä asioita, mitä haluaa ja mitä rakastaa. Ja jos on pakko tehdä mitä ei halua, tekee sen vähintäänkin niin, miten itse haluaa. ;D

Kiitoksia Fenderille haastattelusta ja tsemppistä!

Make Paavola on Rautaneito.comin helmikuun 2011 kuukauden fani. Make on die hard -osastoa, kun puhutaan Iron Maidenin kannattajista. Miehen kohdalla voidaan puhua enemmän uskonnosta kuin fanittamisesta. Tässä kaverin mietteitä.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Minä olen Marko Make#34 Paavola, Fanaattinen Musiikkki diggari sekä Intohimoinen Iron Maiden Fani Vantaalta (Kehä III vierestä).

Ikää on tälle kaljupäälle kertynyt jo kiitettävät 39 vuotta ja tuo vaimokin on katsellut samaa naamaa myöskin melkein 10 vuotta. Sillä aikaa perheemme onkin kasvanut kahdella lapsella. Poika 11 ja tyttö 8 vuotta.

Koulunkäynti sujui mallikkaasti kunnes piti päättää ylä asteen jälkeen, että mitäs sitä tekisi isona. Ammattikouluunhan sitä olisi pitänyt mennä kun tuo Puutyö oli lähellä sydäntä. Tuli kuitenkin valittua sitten Lukio, koska paras kaverinikin meni sinne.

Aivan hukkaan meni puolitoista vuotta ja päätin lopettaa koko touhun, kunnes löysinkin sitten itseni Keskon Varastolta ja sillä tiellä ollaan oltu yli 20 vuotta ja jatkuu edelleen.

Näinä päivinä lasten harrastukset ja oma vapaa aika/harrastukset kulkevat aika paljon käsikädessä. Poika kun pelaa Jääkiekkoa ja itse oman yli 25 vuotisen Jääkiekko Maalivahdin uran jälkeen ajauduin valmentamaan saman joukkueen Maalivahteja. Niistä kun on aina huutava pula. Vietän myöskin aikaani Punttisalilla sekä Uimahallissa. Myöskin Rullaluistelu on lähellä sydäntä. Omaa nykypäivän liikuntaani vähän rajoittaa oikean lonkan paha nivelrikko, jonka ansiosta siihen jouduttiin laittamaan keino nivel joten varaosilla mennään. Kohta myöskin vasen lonkkanivel kokee saman kohtalon. Kaikenlaista liikuntaa pystyy kyllä harrastamaan kunhan kaikenlaiset kamppailulajit sekä sen Jääkiekkomaalivahdin homman jättää pois. Ne on lääkäri kieltänyt.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Tutustuminen Rautaneito sivuston pariin tapahtui hiukan sattumalta.

Satuin töissä näkemään N.Y.T lehden jossa oli joku juttu Rautaneidosta sekä Nettiosoite.

Tämä tapahtui vuonna 2005 ja juuri ennen noita kahta Iron Maidenin jäähallin keikkoja.

Kävin vierailemassa sivustolla ja huomasin, että ei hittolainen, siellähän on juuri samoin ajattelevia ihmisiä kuin minäkin. Sieltä tulisi löytymään hengenheimolaisia. Näin ajattelin ja en olisi voinut enempää oikeassa olla.

Sivustolla tulee kyllä vierailtua monta kertaa päivässä koska sieltä löytyy hirveästi tietoa niin musiikista Ruokaresepteihin kuin apuja ATK jutuista auton lampun polttimon vaihtoon. Tuntuu kyllä, että Vertauskuvallisesti : Syön, Elän ja hengitän Iron Maidenia.

Muita jäseniä tulee nähtyä oikeastaan aika paljonkin. Muutamien kanssa on tullut niin hyviksi ystäviksi, että soitellaan melkein päivittäin. Käydään perheen kanssa kyläilemässä viikonloppureissuja yms.

Ja kaikesta tästä saan kiittää nimenomaan RAUTANEITO SIVUSTOA, joka antoi sen mahdollisuuden että pystyi tapaamaan nämä erittäin hienot ja mahtavat ihmiset. Läheisimmät löytyvät Kotkasta, Lappeerannasta ja pääkaupunkiseudulta.

Itsessään kehitysideoita ei juurikaan ole, mutta jos sivustoa halutaan kasvattaa näin niinkuin kävijämäärällisesti, niin vieläkin on todella paljon Iron Maiden faneja, jotka eivät ole sivustosta kuulleetkaan. Joten sillä mainostamisella niitäkin ihmisiä voitaisiin saada sivuston pariin lisää. Onhan sitä mainontaatehtykkin, mutta jos rahkeita riittää niin ehkäpä sitä mainostusta voitaisiin vieläkin jollakin tapaa lisätä.

Mr. Adrian Smith Splitin auringossa suomalaiskannattajien bongaamana

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Iron Maiden on minulle jotakin todella paljon suurempaa ja enemmän , kuin pelkästään suosikkiyhtye.

Muut yhtyeet joita sitten kuuntelee, voidaan laskea suosikkiyhtyeiksi.

No mikä sitten tekee Juuri Iron Maidenista minulle sellaisen, että väli muihin yhtyeisiin tuntuu todella pitkältä?

No ensinnäkin Iron Maiden on minulle paljon eri asioita jotka siihen kiteytyvät. Musiikki, Ystävät niin kotimaassa kuin ulkomailla Iron Maiden Family.

Musiikillisesti Iron Maiden kolahti korkealta ja kovaa, kun kuulin ensimmäistä kertaa Aces High:n. Se tempaisi mukanaan tavalla jota en ollut ikinä aikaisemmin kokenut ja se on ollut menoa siitä lähtien. Joten Bändiä on tullut kannatettua vuodesta 1984 lähtien.

Myöskin harrastuksena bändiä voi pitää keräilyn takia.

Musiikkimakuni on ollut aina aika erikoinen kavereitteni mielestä. Heavy musiikin lisäksi tykkään myöskin Rockabilly musiikista. Minulla on ollut aina aika laaja tuo musiikkimaku, mutta Jazz ei oikein uppoa.

Monet varmaankin tietävät myöskin Ryhmämme nimeltään Maidenventures, jonka kanssa reissataan ympäri maapalloa. Siellä tietenkin näkee paljon ulkomaalaisia ja tuttuja naamoja. Jälleen näkemisen riemu on aina käsin kosketeltavissa. Ja kun puhutaan Maiden Family:stä niin se on juurikin sitä, että toiset fanit auttavat toisiaan kansallisuudesta riippumata, vai mitä sanotte siitä, että tulevien esim. Saksan keikkojen yhteydessä siirtymät päästään Saksalaisten Fanien auton kyydeillä.Frankfurtista Oberhousen:iin sekä sieltä Dusseldorfiin josta lento kotiin. Lontoossa yksi olisi järjestämässä bileet ja majoittaisi kuulemma hänelle rakkaat Suomalaiset Taloonsa. Nämä vaan siis esimerkkinä.

Myöskin Iron Maiden:in Managementti on hyvin auttavaista porukkaa. Kun tässä tällä hetkellä on tuo Japanin Maanjäristys, Tsunami & Säteily-ongelmat tapetilla ja Maiden joutui Peruuttamaan kaksi keikkaansa siellä. Sinne oli oma Event keikkakohtainen paita jotka myydään nyt jälkikäteen. Kaikki tuotto kokonaisuudessaan luovutetaan Sinne kriisikohteisiin.

Aika hienoa omasta mielestäni!

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Oikeastaan minulla on ollut aina kaksi levyä ylitse muiden ja ne ovat Somewhere in Time sekä Seventh Son Of The Seventh Son.

Molemmissa Biisit ovat todella hyviä. Huteja ei ole nimeksikkään. Lyriikat ovat mielenkiintoisia sekä Kitara riffit ja soitanta on mahtavan kuuloista, Brucen Air Raid Siren:in laulusta puhumattakaan.

Paljon on myöskin levyjä jotka pääsevät lähelle. A Matter Of Life And Death:stä tykkäsin kovasti ja nousee korkealle minun listoillani sekä X Factor.

Mutta nuo kaksi ovat minulle se kärki ja siellä näköjään pysyvätkin ja siinä taitaa tuon kaiken lisäksi painaa tunnesyytkin, kun se oli sitä villiä nuoruusaikaa.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Konsertteja on tullut nähtyä varmaankin keskiverto fania enemmän (ketään väheksymättä tietenkään). Niitä on tämän kesän jälkeen kasassa 39 nähtyä keikkaa.

Tähän ei viitsi alkaa erottelemaan kaikkia keikkoja, mutta Kotimaassa sekä ulkomailla tullut nähtyä ja enimmäkseen ulkomailla.

Ensimmäinen keikkani oli vuonna 1988 ja se oli Helsingissä Seventh Son kiertueella.

Se oli jo sen takia ikimuistoinen koska lämmittelybändinä esiintyi Helloween, Joka oli juuri julkaissut levyn Keepper Of The Seven Keys Part II. Joten molemmat sen hetkiset suosikkibändini näin samalla kertaa.

Parhaan näkemäni keikan nimeäminen on erittäin vaikeaa enkä pysty sitä tekemään. On eri syitä miksi jotkut keikat ovat jääneet muita paremmin mieleen.

Tottakai se Ensimmäinen 1988 on yksi. Sitten Toinen keikka MIlanossa vuonna 2006 Joulukuussa oli Speciaali, kun yleisö lauloi niin kovaa koko Fear Of The Darkin ensimmäisen säkeistön, että koko paikka oli räjähtää.

Myöskin itselleni ikimuistoisen tilanteen koin vuonna 2008 Prahassa, kun olimme saaneet muutaman kaverini kanssa Heawen Can Wait- passit ja pääsimme laulamaan kyseistä biisiä Bändin kanssa samalle lavalle.

Ensimmäinen ulkomaan keikkani oli nimenomaan Rautaneito sivuston ansiota.

Rautaneito porukka teki reissun Italian Milanoon vuonna 2006 Joulukuussa.

Siitä iso käsi ja kiitokset kuuluu Rautakansleri Brigatille itselleen. Hän järjesti ja Organisoi koko reissun joten fanin ei tarvinnut muuta kuin maksaa rahat tilille ja hoitaa itsensä lentokentälle.

Kyllähän nuo reissut ovat olleet ikimuistoisia.

Tuollakin reissula tuli iskemättömiä sloganeita ja lempinimiä. Itselleni riippakiveksi on jäänyt Playerman ja taidetiin eräässä baarissa esitellä NHL Statuksen omaava Jääkiekko maalivahtikin Suomesta joka on Big Star in Finland

Sen jälkeen noita ulkomaan keikkoja onkin siunaantunut Kotimaan keikkojen lisäksi aika paljon ja maat joissa on tähän mennessä tullut käytyä Keikkoja todistamassa on: Suomi,Italia, Slovenia, Ruotsi, Kreikka, Romania, Puola, Tsekki, Kroatia, Serbia(Belgrad), Saksa, Norja, Espanja. Tulevana kesänä listaan tulevat myöskin Ranska ja Englanti.

Monet ovat aina kyselleet, että mitä nuo kaikki kustantavat. Vaikea on ollut sanoa, kun tapana ei ole ollut laskea ja noita ainutlaatuisia reissuja ja muistoja ei voi rahalla mitata! Mutta sen voin sanoa, että ilman hirveitä ylityö tuntimääriä ei noista reissuista olisi voinut haaveilla, mutta mitä sitä ei ihminen tekisi hyvän asian eteen.

Noista reissuista iso kiitos kuuluu vaimolle, että on ollut näinkin ymmärtäväinen tämän harrastukseni suhteen sekä tietysti reissujen pääjärjestäjille Jarmilalle & Iivikselle.

No ihme, että Gers on jossain paikallisessa irkussa taas iltakaljoilla… Onneksi Make yrittää saada miestä koisimaan!

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Minulla on ollut kunnia tavata kaikki bändin jäsenet tuolla ulkomailla reissatessani.

Ensimmäinen Bändin jäsen, jonka tapasin, oli Janick 2008 Tukholmassa.

Samalla Kiertueella tuli tavattua Adrian Smith Kroatian Splitissä.

Steve Harris tuli tavattua vuonna 2009 Belgradissa, kun hän otti Meets And Greets tyylisesti kaikki faninsa vastaan Hallin takana.

Rumpali Nicko tuli tavattua 2010 kesällä Tukholmassa, kun bändi asusti samassa hotellissa. Siellä tuli tavattua Bruce sekä Dave Murray sekä muutakin Managementtiä.

Ikimuistoinen hetki oli kun tuli Bruce tavattua hänen omalla nimikko reissullaan Bruce Air:lla, jolla kävimme Espanjan Valenciassa.

Tavattujen listalle kuuluvat myöskin Ex-jäsenet: Paul Dianno, Dennis Stratton sekä Blaze Bayley.

Myöskin Bändin manageri Rod Smallwood on tullut tutuksi monessakin paikassa.

Tietenkin Roudareita on tullut tavattua monia ja yhdestä on tullut aika hyvä ystäväkin, jota tulee moikattua aina kun näkee ja näkeehän hänet kun lavalla töissä on.

Kaikki nuo tavatut ihmiset ovat olleet aivan loistavia ihmisiä. Kaikesta hulinasta huolimatta, he ovat todella maanläheisiä ihmisiä joilla on pysyneeet jalat maanpinnalla eikä urean kohoamista päähän ole ollut havaittavissa.

Mr. Steve Harris!

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Virallisen Clubin jäsen olen ollut kesästä 2005 lähtien. Joten kohta kuusi vuotta tullut oltua jäsenenä.

Toiminta on ollut ihan asiallista.

On siellä tietysti ollut pari negatiivistäkin juttua.

Esimerkiksi kun Jäsenyyteni hommasin, niin silloin siihen vielä luvattiin Bändin valokuva omakätisillä nimmareilla mukaan. Se jäi silloin tulematta ja pommitin monilla viesteillä vuosien aikana Clubin vetäjä Laz:a siitä kunnes sitten sitkeä yritykseni lopulta palkittiin ja sain sen vuonna 2009.

Hieno juttu oli kun aiemmat pikkusivuiset FC Magazinet korvattiin kunnon A4 kokoisilla sivuilla varustetulla lehdellä. Se oli todella hieno juttu.

Myöskin itselleni ja tutuilleni Konserttilippujen ostaminen on ollut hirveän paljon helpompaa kun FC jäsenillä on lippuihin ennakko osto mahdollisuus ennen yleiseen myyntiin tuloa.

Tämä onkin lisännyt selkeästi Fanimäärää klubisa, koska ihmisten ei tarvitse lähteä jonottamaan lippujaan aamuvarhaisella.

Vielä positiivisiin juttuihin kuuluu tuo First To The Barrier ranneke kilpailu jolla 60 fania pääsee valitsemansa Guestin kanssa ennen muuta yleisöä sisälle Keikkapaikalle. Jos et halua mennä aidalle katsomaan konserttia niin ainakin paidat yms. bänditavarat ja keikkamuistot voi ostaa rauhassa ilman isompaa väentungosta.

Joten suosittelen omastapuolestani lämpimästi.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

No Rahastuksena ja rahastuksena. Jokainenhan loppupeleissä tekee itse sen ostopäätöksen.

Itse kun keräilen levyjä niin minulle ne on pakko ostoksia.

Ja kyllä minä mielelläni ostan jokaiselta kiertueelta hyvälaatuisen tallenteen. Eihän se Maidenin vika ole jos he tykkäävät kiertää paljon ja niistä julkaistaan tallenteita.

Mutta ei niitä nyt joka kiertueesta ole tullut esim AMOLAD kiertueesta ei ole julkaistu…vielä.

Enemmänkin minä karsasta noita kaikenmaailman uusia kokoelma levyjen julkaisuja niinkuin taas tulee uusi: From Hear To Eternity, The Best Of 1990-2010.

Tuskin se bändistä on aina kiinni jos levy yhtiöt haluavat takoa rahaa, kun rauta on kuumaa.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Kyllä minä tykkäisin Bootlegeista, koska niitä voisi sitten kuunnella/katsoa mielenkiinnolla sen jälkeen kun Maiden on lyönyt pillit pussiin.

Varsinkin keikat joissa on itse ollut, olisi mukava omistaa.

Suosikki Bootlegit olisivat mielestäni sellaisia joissa tapahtuu vaikka jotakin erikoista, esim. joku soitin menee rikki ja sen kunnostuksen aikana Bruce joutuu improvisoimaan jotakin. Myöskin Kiertueen ensimmäisellä keikalla yleensä tapahtuu jotakin. Joku yhtyeenjäsen aloittaa jonkun väärän biisin joka settilistassa pitikin olla iha toinen. Silloin lavasteet ja valot ovat väärät ja Brucekin saattaa olla väärissä vaatteissa yms.

Näitä on tullut todistettua paikanpäällä parikin kertaa.

Ja tämä kaikki siis jos niitä Bootleggeja olisi!

Mutta en tietenkään omista Bootleggeja, koska ne ovat laittomia.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Aiemmin tässä jutussa mainitsinkin kerääväni Iron Maidenin materiaalia.

Isoin kokoelma minulta löytyy Virallisia CD julkaisuja joita onkin noin 180 erillaista CD levyä. Siellä on Eri versioita levyistä niin Japanin julkaisuja kuin Promo Levyjäkin.

Levyjä on Albumeista Singlejulkaisuihin.

Myöskin Löytyy Kaikilta kiertueilta Kiertuekirja ihan Ensimmäisestä vuoden 1980:sta tähän vuoteen.

Muuta Iron Maiden Rekvisiittaa ovat: Plektrat, Wristbandit, Rumpukapulat, Eddie Figuurit, Kiertue huivit yms.

Tatuointeja on nahkaani ilmaantunut molempiin säärin sekä selkään.

Selässä Komeilee Live After Death:n kansikuva jonka alapuolella on liuskassa lasteni nimet.

Vasemmassa sääressä on Killers albumin kuva ja oikeassa sääressä on ikuistettuna Back In Somewhere in Time:n kiertue kuva ja sen alapuolella Teksti & Päivämäärä Prague 08.08.08. Tämä päivämäärä on ikuistettuna sen tähden, koska juuri sinä päivänä olin kyseisessä paikassa Bändin kanssa lavalla.

11. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Se on joka kerta yhtä jännää, kun uusi albumi julkaistaan.

Itse tykkäsin uusimmasta levystä paljonkin. Parhaat biisit olivat tiedossa heti kättelyssä ja pari muutakin biisiä sieltä aukesi monen kuuntelukerran jälkeen.

Itselleni siellä oli yksi vähän heikompi ralli ja se oli The Alchemist. Ei vaan jotenkin putoa.

Odotukset olivat korkealla niinkuin aina, kun Iron Maiden julkaisee uutta materiaalia.

Kyllähän The Talisman, StarBlind, The Final Frontier sekä When The Wild Wind Blows räjäyttivät pankin.

Minä jonkin verran pelkään sitä, että tämä oli se viimeinen levy.

Mutta toivossa on hyvä elää….

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin?

Tottakai sitä elämää on Maidenin jälkeenkin, mutta on se aluksi varmasti outoa. Mikäänhän ei kestä ikuisesti, ei edes Iron Maidenin kiertäminen. Se on tosiasia joka vain pitää sulattaa.

Musiikki ja tallenteet ovat kuitenkin se kaiken suola siinä vaiheessa joten siinä mielessä se ei häviä mihinkään, mutta konsertit tietysti loppuvat ja se onkin ainakin itselleni ollut erittäin iso osa menneinä vuosina!

Kavereitten kanssa treffataan varmasti Maidenin kiertämisen jälkeenkin. Siitä olen varma. Niin läheisiä siteitä Maidenin avulla on syntynyt eri ihmisiin.

Bruce Air ja Naantalin Aurinko

13. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Tuo nyt on aika itsestään selvyys, että Stadikalla ollaan.

Itseasiassa olen jo yhden keikan tältä kiertueelta nähnyt, kun kävimme Maidenventures ryhmän kanssa katsomassa tuon Kiertueen aloituskeikan Venäjällä Moskovassa. Edessä on vielä 12 konserttia tältä kiertueelta. Konsertteja on kaksi Saksassa, kaksi Pariisissa, Oslossa ja Helsingissä sekä Kiertueen kuusi viimeistä keikkaa Englannissa.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Pitäkää lippu korkealla ja tukekaa sekä kannustakaa Rakastamaanne bändiä. Käykää keikoilla niin kauan kun siihen on vielä mahdollisuus, koska kaikki hyvä loppuu aikanaan!

15. Mikä on sinun mottosi?

Älä tee Elämästä sen vaikeampaa kuin se on ja muista nauttia myöskin jokapäiväisistä asioista, koska kerran täällä vaan eletään!

Erittäin paljon kiitoksia Makelle haastattelusta!

Jaana Jilona Hänninen osoittaa, että Maiden diggailu ei todellakaan ole pelkästään finninaamaisten nuorten miesten puuhailua, vaan myös kypsemmät naiset osaavat arvostaa brittiläistä laatumetallia. Seuraavassa Jaanan mietteitä.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Jaana Hänninen, foorumeilla nickillä Jilona. Asun Vantaalla, ja ikää on jo 40 + paljon risoja päälle, joten ikävuosien perusteella olen varmaankin jonkun sortin nestori tällä sivustolla. Perheeseen kuuluu mies ja parikymppinen poika, jonka kanssa käyn yleensä keikoilla. Lukion jälkeen tuli aikoinaan käytyä kauppaopisto ja parisen vuotta sitten sain datanomin paperit. Töissä olen työeläkeyhtiössä maksuasiantuntijana, työnkuvaan kuuluu vakuutusmaksuasioita ja systeemien testausta. Vapaa-aikana tulee enimmäkseen tapeltua vanhan läppärin kimpussa.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Rautaneito.comiin tutustuin varmaankin joskus vuoden 2004 loppupuolella, todennäköisesti alunperin pojan innostamana. Aluksi sivuilla tuli käytyä vain vierailijana kunnes kesän 2005 keikkojen jälkeen innostuin lopulta rekisteröitymään. Sivuilla tulee käytyä melko epäsäännöllisesti, joskus voi mennä viikkoja käymättä, joskus tulee vierailtua foorumilla useammankin kerran päivässä. Useimmiten sivuja tulee vain lueskeltua, en taida olla kovinkaan ahkera kirjoittelija. Osa sivuston jäsenistä on tullut jollain lailla tutuksi myös oikeassa maailmassa, lähinnä on tullut tavattua satunnaisesti eri keikkojen yhteydessä.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Kyllä tuo tuntuu olevan ylitse muiden. Jotenkin vain tuntuu kuin kotia tulisi aina kun kuulee Maidenia, vaikka olenkin tällainen myöhäsyntyinen Maiden-fani. Jostain syystä musiikinkuuntelu oli aikoinaan tosi pitkään taka-alalla ja bändin musiikkiin tuli tutustuttua vasta pojan innostamana joskus vuonna 2004. Pitkään harmitti hukatut vuodet, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vanhoista 70-luvun suosikeista tulee kuunneltua edelleen esim. Deep Purplea ja Queenia, uudempia tuttavuuksia on mm. Mercyful Fate, Dio ja kotimainen lempparini Amorphis. Ja tietysti pitää vielä erikseen mainita Bruce Dickinson, jonka soolomateriaali kyllä vahvasti kilpailee Maidenin kanssa ykkössijasta.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Tämä on paha. Kuuntelukerroista päätellen voinee kuitenkin vastata Seventh Son of a Seventh Son.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Tähän mennessä olen nähnyt Maidenin livenä 10 kertaa. Ensimmäiset keikat oli kesän 2005 keikat Hartwall Areenalla. Syksyllä 2006 olin neljällä keikalla, Helsingissä ja Tukholmassa. Kesällä 2008 kävin katsomassa Tukholman, Helsingin ja Tampereen keikat, ja viime kesänä kävin kastumassa Tukholman Sonispheressä. Keikoista erityinen oli tietysti se ensimmäinen, kaukaa Hartwall Areenan piippuhyllypaikalta keikkaa seuraten olin silti ihan myyty. Ei muissakaan keikoissa tosin ole ollut valittamista ja varsinkin AMOLAD-kiertueen keikat ovat jääneet hyvin mieleen. Viimekesäisen Tukholman keikan tunnelmaa latisti sateessa hytisty päivä, joten sitä suuremmalla syyllä (kuten etukäteen arvelinkin) harmittaa kun jätin Porin väliin…

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Ainoa jonka olen onnistunut tapaamaan tähän mennessä on Blaze Bayley, joka vaikuttaa mukavalta tyypiltä.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olen ollut Fan Clubin jäsen viitisen vuotta ja suht tyytyväinen FC:n toimintaan. Olen ostanut keikkalippuja FC:n ennakkomyynnistä ja parille keikalle olen saanut FTTB-rannekkeen. Liittymislahjaksi aikoinaan luvattua nimmarikuvaa tosin odottelen edelleen…

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Kyllähän nuo tulee ostettua. Itse ainakin tykkään nähdä/kuulla edes levyltä kiertueen, jonka keikkaa en ole livenä nähnyt. Ja toisaalta on mukava muistella levyltä livenä näkemäänsä keikkaa.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Itse en bootlegeja ole keräillyt, tosin jonkun livetallenteen olen onnistunut kuulemaan ja 2008 Porto Alegren keikka on tullut katsottua useampaankin kertaan.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

En ole varsinainen keräilijä eikä tatuointejakaan ole. Studiolevyt kyllä löytyy sekä livelevyjä, kokoelmia, DVD:t, jokunen video ja muutama kirja. Käyttökamaa on myös tullut osteltua, kuten paitoja, kiertuehuiveja, reppu, kassi yms.

11. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Uutta albumia odotin lähinnä uteliaisuudella. Pidän levystä ja sieltä on selkeästi noussut itselleni muutamia suosikkeja, kuten Coming Home ja When The Wild Wind Blows. Ainakin toivon, että uusia studioalbumeja on vielä tulossa tämänkin jälkeen.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin?

Elämää tietysti on senkin jälkeen, kun bändi on pistänyt pillit pussiin, mutta ei se ehkä ihan entisellään ole. Iron Maidenin musiikki ei kuitenkaan mihinkään katoa, eikä toivon mukaan ne ystävät ja tututkaan, joihin vuosien varrella on Maidenin ansiosta tullut tutustuttua. Ja kuten varmaan monella muullakin, harras toiveeni on, että Bruce jatkaa musiikintekoa ja keikkailua edelleen vielä Maidenin lopettamisen jälkeenkin.

13. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Olen menossa Stadikalle ja sen lisäksi elokuussa kiertueen päätöskeikoille Lontooseen.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Kesä on tulossa ja keikoilla nähdään. Jos satutte törmäämään siellä lyhyenläntään täti-ihmiseen, jolla ulkoisesti saattaa joskus korkeintaan varpaat vipattaa musiikin mukana, niin muistakaa, että jähmeän kuoren sisältä voi silti löytyä ihan oikea Maiden-fani. 🙂

15. Mikä on sinun mottosi?

Die with your boots on…[/quote]

Kiitokset Jaanalle haastattelusta ja nähdään keikoilla Stadissa ja Lontoossa!

Johtaja Pauli Repo heiluu Rautaneito.comin foorumilla nickillä Wrathchild ja on sivuston joulukuun 2010 kuukauden fani. Tässä seuraavassa stoorissa hänen mietteitään helmikuussa 2011 (edelleen päätoimittajan käsittämätön ahkeruus aiheuttaa tällaista pientä ajan uudelleen järjestelyä).

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Morot! Oon Pauli Repo, 24-vuotias opiskelija Jyväskylästä. Viidettä vuotta nyt opiskelen fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa, ja näillä näkymin pääsen seuraavat 40 vuotta kuuntelemaan valopäiden ankaraa v*ittuilua. Elikä siis opettajaks olis tarkotus valmistua.

Harrastuksiin kuuluu lenkkeily, salibandy, penkkiurheilu, musiikin kuuntelu ja keikoilla käynti. Niin ja ihan vaan joskus myös oluen juonti musiikin kuuntelun lomassa 🙂

Pitkän matkan juoksijan yksinäisyys selvästi viehättää Paulia!

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Hammerin kautta tuli tänne joskus vuonna 2004 eksyttyä ja siitä lähtien olen pyrkinyt mahdollisimman säännöllisesti sivustolla vierailemaan. Viime aikoina kirjoittelu on jäänyt harmillisenkin vähälle, mutta foorumin lukemista olen kuitenkin harrastanut melko aktiivisesti. Muita sivuston jäseniä tulee nähtyä varsinkin keikoilla sekä festareilla. Hammeria, Victoriaa sekä Paddya tulee sitten nähtyä useinkin.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Kyllähän tuo on. Syy on se, että ne vaan tekee omaan makuuni parhaat kappaleet. Tuntuu, että herrojen biisien tekeminen, ja meikän musiikkimakuaisti on viritetty lähes naurettavan tarkasti samalle taajuudelle. Varsinkin Maidenin kitaramelodiat on aina iskeny todella lujaa, ja Steven bassosoundihan nyt on ihan ylivoimanen. Siihen sit päälle Brucen vokaalit, ja loistavat soolot ni naminami vaan 🙂

Kahta en vaihda, toinen on Guiness!

Oon kuitenkin Maidenin suhteen vähän myöhäisherännäinen, ja vasta vuodesta 2003/2004 oon Maidenia kuunnellu. Siitä lähtien se on sitten ollutkin parasta musiikkia mitä tiedän. Hammer soitti mulle sillon joitain biisejä, ja ihan totaalisen hurahduksen bändiin sai aikaan Judgement of Heaven.

Muita loistavia bändejähän on vaikka miten paljon, mut Running Wildin, King Diamondin, Mercyful Faten, Black Sabbathin, Judas Priestin ja Deathin vois tässä vaikka mainita.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Tässä kohtaa täytyy puntaroida erittäin tarkasti Somewhere in Timen ja Powerslaven välillä. Jos tarpeeks tarkka vaaka tähän puntarointiin löydetään, niin se kallistuu niukasti Somewhere in Timen hyväksi. Siltä löytyy mun mielestä kokonaisuutena parhaat biisit, ja lisäks vielä parhaat kitarasoolot.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

10 kertaa on tullut Maiden livenä todistettua.

2005: Hartwalilla kahesti

2006: Hartwalilla kahesti, kerran Tampereen Hakametsässä, ja Rautaneidon reissulla Milanossa

2008: Stadikalla, Ratinassa ja Graspopissa

2010: Porin Sonispheressa

Parhaat näistä on ollu nostalgian puolesta tietysti toi eka, yleisön puolesta Milano, ja bändin puolesta Porin keikka. Toi Porin keikka oli ihan mielettömän loistava ja paras keikka mitä oon koskaan nähnyt. Tähän voi vaikuttaa myös se hirmumyräkkä ja siitä aiheutunut odotus. Olihan vaan perkeleen hienoa sillon kun se keikka kaiken odottelun, ja epävarmuuden jälkeen vihdoin starttas.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

2006 ekan Hartwalin keikan jälkeen Steve ja Janick tuli nähtyä jossain irkkubaarissa (O`Malleys?). Eipä siinä paljoa pystyny/kerinny jutteleen mut lepposilta kavereilta vaikuttivat. Kuvat ja nimmarit tottakai otettiin, ja hirveessä syvä jäässä sönkkäsin niille siinä jotain et ”It was a great gig, see you tomorrow”.

Tällaista miesrakkautta löytyy löytyy yleensä keikan jälkeen irkku pubista!

Sit Rod tuli Milanon keikan jälkeen Rautaneidon porukan kanssa yhteiskuvaan, mutta eipä senkään kanssa ollu pahemmin aikaa turista siinä.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Eipä oo tullu jostain syystä Fan Clubiin liityttyä, joten en osaa oikein mitään sen toiminnastakaan sanoa. Joku päivä vois ehkä liittyä.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Ainahan esim. uuden levyn biiseistä on hauska saada liveversiot jossain muodossa. Mielestäni on siis ihan ok, että ainakin uuden levyn kiertueilta julkaistaan livet. Lisäksi joku Flight 666 oli ehkä kovin dvd ikinä, ja uskon että moni fani näitä uusia julkaisuja (ainakin itse) haluaa. En siis siinä mielessä pidä sitä rahastuksena. Senkun julkaisevat kyllä mää ne ostan 🙂

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Ne on hyvä tapa päästä näkemään bändiä sellaisilla kiertueilla mistä ei ole dvd-julkaisua, eikä varmaan sellaista koskaan tulekaan. Hirveän paljoa en ole niitä nähnyt/kuullut, mutta Pariisin vuoden 86 keikka taitaa näkemistäni olla paras. Settilista on siinä jotain todella huikeaa kun on 3 omaa suosikkibiisiä (Hallowed,Phantom ja Rime), sekä lisäks vielä mukavasti matskua Somewhere in Timelta.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

En varsinaisesti keräile. Kaikki studiolevyt, livelevyt ja dvd:t ostan kyllä, mutta itselleni riittää yksi versio kutakin. Näiden lisäksi Maidenin paitoja löytyy jonkin verran, ja eräiden tahojen mukaan meikällä onkin aina Maidenin paita päällä. Tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä onhan mulla joskus RW:n paitakin =)

11. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Kyllä lähtee!! Odotukset oli melko korkealla, mutta ne täyttyivät hyvin. Oikeastaan kaikki biisit, Alchemistia lukuunottamatta, ovat enemmän tai vähemmän mainioita. Varsinkin When The Wild Wind Blows, The Talisman ja Starblind kestävät vertailun oikeastaan ihan minkä tahansa biisin kanssa. Etenkin Wild Wind on noussut koko ajan paremmaksi ja varsinkin kyseisen biisin introon on muodostunut erittäin paha addiktio. Kokonaisuutena siis erittäin vahva levy, jonka edelle Maidenin levyistä ajavat mielestäni varmuudella ainoastaan Somewhere in Time, Powerslave, A Matter of Life and Death, Seventh Son sekä Piece Of Mind.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin?

Ei.

Tuo oiskin ollu sopivan dramaattinen vastaus, mutta jatketaan nyt kuitenkin vähän. Kuten varmasti monella muullakin Maiden fanilla joka ei ole vielä Brucen soolokeikkaa päässyt livenä todistamaan, myös itselläni tämä olisi yksi suurimpia musiikkiin liittyviä unelmia. Uskon, että ainakin Bruce kunnossa pysyessään jatkaa musiikin tekoa, ja keikkailua Maidenin lopetettua. Sitä paitsi ei se Maidenin musiikki mihinkään häviä. Eikun vaan kauppaan, olutta mukaan ja siitä Rock in Rioa katsomaan hyvällä porukalla. Siinä ”muutaman” oluen jälkeen mukana laulaessa ja ilmakitaroidessa ei enää tajuakkaan ettei ookkaan oikeesti siellä keikalla 😀

13. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Stadikalle ollaan menossa suurella innolla. Odotukset ovat pilvissä kuten aina Maidenin keikoille mentäessä, ja uskon että ne täyttyvät taas kerran. Muille Maidenin keikoille ei valitettavasti taida budjetti riittää tällä kertaa 🙁

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Keikalla nähdään, hoilataan yhdessä biisit mukana ja vedetään erittäin tiukat ilmakitarasoolot!

15. Mikä on sinun mottosi?

Elämä on hauskempaa, kun osaa iloita pienistäkin asioista!

Kiitos Paulille haastattelusta!

Sivuston ylläpitäjän täydellinen nukahdus kuukauden fani osastolla aiheuttaa nyt pienen koomisen tilanteen, kun helmikuussa 2011 lisäillään jotain vuoden 2009 loppu puolen kuukauden fani stooreja. Kiitos ja anteeksi. Seuraavassa kuitenkin siis helmikuussa 2011 tehty juttu Lasse Lindqvististä, joka tunnetaan Rautaneito.comin foorumilla nickillä Hammer. Hän kuuluu sivuston vakiokalustoon. Ihailkaa miehen sanallista antia, ei ihme, että hän on kirjallisella alalla.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Olen Lasse Lindqvist, 25-vuotias kirjallisuuden opiskelija Suomen Ateenasta, Jyväskylästä. Olen ollut jo pari vuotta naimisissa ihastuttavan Tohtori Rautaneitomme eli -Victoria-:n kanssa. Pääasiassa vapaa-aikani kuluu musiikkia kuunnellen (ja keikoilla käyden), monipuolisesti lukien ja kirjoittaen, futista ja lätkää seuraten, erikoisoluita nautiskellen sekä oman majavan kanssa peuhaten. Myös leffoja tulee katseltua ja teatterissa vierailtua säännöllisen epäsäännöllisesti. Urheilu on aina ollut erityisen lähellä sydäntäni, joten etenkin lenkkeily, sulkapallo ja sähly (ei sentään se salibandy, jossa liki kaikki kontakti on kiellettyä) kuuluvat ihan jokaviikkoisiin harrastuksiin. Myös lätkää ja futista tulee pelailtua niin usein kuin vain mahdollista. Korostettakoon vielä, että juoksulenkeille lähden aina ihan tosi mielessä, sillä treenien päämääränä on aina jokin pidempi suoritus, kuten vaikkapa puolimaraton. Kokonaiselle maratonille en ole vielä uskaltautunut. Eiköhän sekin onnistuisi The Loneliness of the Long Distance Runner –biisin innoittamana. Olen muuten lukenut Alan Sillitoen The Loneliness of the Long Distance Runner –novellin/pienoisromaanin, josta Steve Harrisin tiedetään inspiroituneen saman nimistä kappaletta kirjoittaessaan. Voin suositella kyseistä kertomusta kaikille Maiden-faneille ja juoksemisesta innostuneille.

Koska opiskelen kirjallisuutta, niin onhan ne mielikirjailijatkin mainittava. Kaksi kirjailijaa on tällä hetkellä ylitse muiden: Jukka Pakkanen ja Hermann Hesse. Ylipäätään psykologinen proosa, jota nuo kaksi edellä mainittua kirjailijaakin pääasiassa edustavat, on kaikista lähimpänä sydäntäni. Luen sujuvasti oikeastaan liki kaikenlaista kirjallisuutta, joten siksi en mainitse enempää suosikkikirjailijoita, koska listasta tulisi melkein yhtä pitkä kuin lempibändilistastani, jonka jätän myös suosiolla tästä faniesittelystä pois. Paras lukemani romaani on Hermann Hessen Arosusi (Der Steppenwolf), jota suosittelen kaikille vähääkään kirjallisuudesta kiinnostuneille.

I'm Forever Blowing Bubbles

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Olen ollut mukana ihan sivuston perustamisesta lähtien, joten tunnen itseni jo osaksi foorumin vakiokalustoa. Maiden Finland –foorumille eksyin vuoden 2003 keväällä Paddyn opastamana. Siitä lähtien olen ollut suoranaisesti riippuvainen suomenkielisestä Iron Maiden –keskustelufoorumista, joten Rautaneito on ollut kuin uskollinen ystävä, joka on täyttänyt tuon perustarpeen. Aika paljon vapaa-aikaa on tullut vietettyä pelkästään Rautaneitoa lukien ja Neidon foorumille kirjoitellen. Foorumin vakioporukasta suuri osa on tullut enemmän tai vähemmän tutuiksi, sillä jatkuvasti keikoilla ja keikkareissuilla tulee törmättyä rautaneitolaisiin. Ylipäätään olen huomannut kuinka juuri Iron Maiden –fanius yhdistää. Heti löytyy tuntikaupalla puhuttavaa Maidenista, vaikka keskustelukumppani olisi ennestään täysin vieras. Jos samainen kaveri on vieläpä Rautaneidon käyttäjä, niin yhteydenpitoa on helppo jatkaa tulevaisuudessakin. Tällä tavoin, Rautaneidon avustuksella, muodostuu useita elinikäisiäkin kaverisuhteita. En keksi tähän hätään sivustosta mitään kritisoitavaa.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että ykkösbändin paikka on varattu King Diamond –yhtyeelle. Iron Maiden tulee Mercyful Faten kanssa käsikädessä kakkossijalla. Tunnetasolla Maiden on tosin ihan yhtä lailla se ykkösbändi kuin nuo edellä mainitut Kingin yhtyeet. Livenähän Maidenia on lähes mahdotonta päihittää, sillä Bruce Dickinson on maailman paras showmies. Brucen energisyys ja karisma ovat jotain ainutlaatuista. Vielä nykyäänkin, yli viisikymppisenä, Bruce liikkuu lavalla kuin 28-vuotias huippu-urheilija. Kuitenkaan en rupea laittamaan King Diamondin ja Iron Maidenin live-esiintymisiä paremmuusjärjestykseen, sillä Kingin show perustuu liki pelkästään teatraaliseen näyttävyyteen, kun taasen Maidenin show nojaa sitäkin enemmän energisyyteen. Molemmat ovat jotain ainutlaatuista.

Maidenia olen fanittanut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Jyväskylän oma Karhuherra Paddington, eli Paddy sai aivopestyä minut Maidenin maailmaan. Sitä ennen kuuntelin lähinnä hard rock –yhtyeitä kuten AC/DC, Scorpions, Deep Purple ja Rainbow. Innostuin ’03 keväällä Maidenista siinä määrin, että ostin huuto.netistä selvästi ylihintaisen lipun kesän Give Me Ed… –rundin keikalle. Maiden oli pakko päästä näkemään livenä, maksoi mitä maksoi. Olihan se sitten sellainen spektaakkeli, etten sitä koskaan unohda. Maiden-poikuuden menettämisen jälkeen olenkin sitten käynyt ahkerasti useiden bändin keikoilla. Se euforinen tunne, minkä hyvällä livekeikalla kokee on yksi parhaista fiiliksistä, mitä tiedän.

Pääasiassa diggailen eniten ’80-luvun heavy metalista ja ’70-luvun alun heavy rockista -ja progesta, mutta myös raskaammilta osastoilta löytyy useita suosikkibändejä. Nykyäänkin tehdään vielä hyvää perusheavya vanhojen klassikkobändien hengessä, kuten erityisesti Constantine ja In Solitude ovat osoittaneet. Oikeastaan liki kaikista metalin alagenreistä löytyy jotain ikimuistoista kamaa, kuten myös metalin ulkopuoleltakin. Kun mainitsin ’70-luvun alun heavy rockin, niin haluan korostaa (Led Zeppelinin, Deep Purplen ja Black Sabbathin ohella) Uriah Heepin vaikutusta heavyn kehitykselle. Useinhan Heepiä vähätellään, mutta mielestäni aivan suotta. Bändi on ollut erittäin tärkeä vaikuttaja molemmille suosikkibändeilleni, sekä King Diamondille että Iron Maidenille. Look at Yourself on yhä yksi aikamme parhaista levyistä, mutta myös etenkin Salisbury, Demons and Wizards, The Magician’s Birthday, Sonic Origami ja Sweet Freedom ovat oikein mainioita levykokonaisuuksia.

Maidenista tekee erityisen, maailman paras basisti, Steve Harris kolinabassotteluineen. Bändillä on myös kyky tehdä heavy metalia, joka on samaan aikaan sekä melodista että raskasta. Mitään negatiivista sanottavaa en keksi Iron Maidenista, sillä bändi on täydellisyyttä hipova kokonaisuudessaan.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Ehdottomasti Somewhere in Time. Se levy sisältää paitsi useita Maidenin parhaita biisejä, myös ikimuistoisimpia kitarasooloja ja kiehtovimpia lyriikoita. Jotenkin Somewhere in Time on niin ’80-lukua kuin vain mahdollista, mutta hyvällä tavalla. On suuri sääli, että Maiden soittaa SiT-levyn matskua livenä niin säästeliäästi. Kun nyt hehkuttamaan pääsen, niin levyn laulumelodioille on annettava erityistunnustusta. Caught Somewhere in Time on malliesimerkki biisistä, jossa on täydelliset laulumelodiat. Kerran olen kuullut tuon huikean biisin livenä, kun Taage Laiho yhtyeineen soitti sen Tampereella; Maiden-tribuuttikeikkansa aloitusbiisinä. Se oli ikimuistoista, sillä olen nähnyt Brucen laulavan CSiT-biisiä livenä ainoastaan Somewhere in Time –kiertueen videotallenteilta.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Olen nähnyt Maidenin livenä kahdeksan kertaa. Näin bändin kahteen otteeseen Helsingissä sekä vuonna 2003 että 2005. A Matter of Life and Death –kiertueen rundilla pääsin kiireisen työtilanteeni takia vain Tampereen keikalle, mikä harmittaa edelleen suuresti. A Matter of Life and Death on kuitenkin mielestäni Maidenin paras studioalbumi Somewhere in Timen jälkeen, joten oli turhauttavaa nähdä se puolikuollut yleisö, joka seurasi uuden levyn biisejä Tampereen jäähallissa. Tunnelma oli kuin kirkossa, ainakin jos vertaan näkemiini Helsingin Maiden-keikkoihin. Tuntuu, että meillä porukka on Jyväskylässä enemmän liekeissä Constantinesta kuin Tampereen ’06-vuoden yleisö oli Iron Maidenista. Onneksi bändi veti silloinkin mainion keikan, vaikkei yleisö, paria eturiviä lukuun ottamatta, niin syttynytkään.

Vuonna 2008 näin Iron Maidenin sekä Helsingissä että Tampereella. Jälleen Helsingin keikka oli kerrassaan mainio. Tampereenkin veto oli oikein hyvä, vaikka yleisössä oli taas luvattoman paljon kädet taskuissa –seisoskelijoita. Kuitenkin paras näkemistäni keikoista oli tuo edellinen Sonispheren veto. Trombimyrskyn ja Brucen näyttävän aloituskaatumisen jälkeen tarjoiltiin Porin yössä sellaista parhautta, etteivät pelkät sanat riitä tekemään sille keikalle täyttä oikeutta. Toki myös ensimmäinen Maiden-keikkani Give Me Ed… ’Til I’m Dead –kiertueelta tulee aina säilymään yhtenä ikimuistoisimmista livekokemuksista. Vedettiinhän tuolla ’03-vuoden kesän keikalla myös aina niin harvinaista ja mainiota No Prayer –kamaa, sillä setissä oli kiehtova kauhuleffa-anthem Bring Your Daughter… To the Slaughter.

Tietysti olisi upeaa nähdä Maiden kerran myös ulkomailla. Olen ajatellut, että esimerkiksi Englantiin tai Ruotsiin voisin lähteä joskus bändiä katsomaan. Olisihan se ikimuistoista nähdä Maiden esimerkiksi kotikonnuillaan Lontoossa. Samaan reissuun voisin yhdistää suosikkijoukkueeni West Ham Unitedin kotimatsin katsomisen. Kuullessani ensimmäisen kerran Steve Harrisin Hammers-fanituksesta, olin kannattanut joukkuetta jo yli 10-vuotta. Eli, en ole West Ham –fani kuitenkaan Steven ansiosta. Maiden-fanius ja West Ham –fanius on kuitenkin nykyisin helppo yhdistää, sillä ovathan molemmat itselleni ihan tärkeimpien asioiden joukossa. Harrisin kanssa muutaman West Ham –aiheisen ajatuksen vaihtaminen olisi yksi haaveista, jonka haluaisin joskus kokea. Tämä voisi tapahtua vaikkapa Irkku-baarissa hyvän tumman oluen tai London Pride -tuopillisen ääressä.

Vaikka en koskaan pääsisikään näkemään Maidenia ulkomailla tai tapaamaan bändin jäseniä henkilökohtaisesti, niin Iron Maiden on antanut minulle jo nyt lukuisia ikimuistoisia kokemuksia.

Lasse ja Zak Stevens Dante's Highlightissa syksyllä 2010

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Olen tavannut Blaze Bayleyn kertaalleen. Tämä tapahtui herran soolokeikan jälkeen Tampereella vuonna 2008. Blaze vaikutti erittäin mukavalta, antoi ottaa kanssaan kuvia, vaihtoi muutamia sanoja faniensa kanssa sekä kirjoitti halukkaille nimikirjoituksia. Muistan hehkuttaneeni Blazelle sekä miehen sen iltaista livekeikkaa että Blood & Belief –levyä, jonka kansivihkoon pyysin herran nimmarin. Nyt on pakko ylistääkin vaihteeksi Tampereen yleisöä, sillä tuolla Blazen keikalla meininki oli ihan loistava myös yleisön puolella. Muita Maidenin jäseniä en ole tavannut. Harrisin ja Gersin nimikirjoitukset sain kuitenkin matkamuistona, kun Wrathchild. ne minulle erään Helsingin keikan jatkoilta sai haalittua (tuo oli juuri yksi niistä Helsingin keikoista, jolle en työkiireideni takia päässyt). Molemmat nimikirjoitukset löytyvät seinältä kunniapaikalta.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

En ole, mutta olen joskus ajatellut liittyä. Tarkemmin en ole vielä ottanut selvää FC:n toiminnasta, joten eipä ole päässyt oikein minkäänlaista mielipidettä syntymään.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Kun kyseessä on niin mainio livebändi kuin Iron Maiden, niin ei livelevyjen julkaiseminen voi olla rahastusta. Bändi antaa faneille sitä, mitä fanit haluavatkin. Tosin, livelevyjen julkaiseminen liki identtisillä settilistoilla varustettuna on jokseenkin turhaa. Mieluiten haluan livelevyjä, joissa on toisistaan eroava settilista. Maidenin tapauksessa ostan aina livelevyt. Livelevyistä paras on Rock in Rio (erityisesti DVD-versiona), mutta heikoin ehdottomasti Live at Donington. Death on the Road DVD:tä en jaksa juuri katsella liian nopean leikkauksen takia, mutta CD-versiosta pidän paljonkin.

Jos vielä rahastusta mietitään, niin useiden kokoelmalevyjen julkaiseminen on mielestäni täysin tarpeetonta. Maiden ei ole tähän syyllistynyt, vaikka kokoelmia onkin julkaistu jo muutamia. Iron Maidenin kokoinen bändi olisi voinut julkaista vielä useampiakin kokoelmia, jolloin oltaisiin vasta voitu puhua rahastuksesta.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Porto Alegren keikka vuodelta 2008 on ehkäpä se oma suosikkini. Laatu on loistava ja keikka on kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Myös Pariisin videotallenne vuodelta 1986 on paitsi laatunsa myös settilistansa puolesta kovaa tavaraa. Kameramies kuvaa Caught Somewhere in Timen alussa niin pitkään Steve Harrisia, että näyttää kuin mukana laulava Harris olisi Maidenin vokalisti. Erittäin koominen yksityiskohta, joka kirvoittaa naurut joka katselukerralla. Audio-tallenteista Waldrock 2003 on oma lempparini. Brucen adrenaliinipitoiset spiikit tuovat keikkaan mukavaa lisämaustetta.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

En voi sanoa keräileväni, vaikka ostankin kaikki studiolevyt, livelevyt ja dvd:t. Minulle riittää toistaiseksi kuitenkin yksi versio jokaisesta Maiden-albumista. Myös musiikkilehtiä tulee osteltua liki aina, kun Maidenista on juttua. Maiden-seinälippuja löytyy pari kappaletta seiniltä (No Prayer on the Road sekä Brave New World), mutta myös julisteita löytyy jonkin verran. T-paitoja on tullut hommailtua kiertueilta silloin tällöin. Rakas vaimoni osti minulle joululahjaksi Maidenin The Trooper –vetoketjuhupparin, joten nyt on jotain Maiden-aiheista myös t-paidan päälle puettavaksi. Olen kyllä ajatellut, että sitten joskus aloitan jonkin asteisen Maiden-keräilyn, mutta tämä tapahtunee vasta sitten, kun olen vakituisesti työelämässä. Kyllähän Maidenin levyt olisi mukava omistaa myös vinyyleinä joku päivä.

11. Mielipiteesi Maidenin tuoreimmasta studioalbumista The Final Frontier – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla oli uudesta materiaalista ja täyttyivätkö ne? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

The Final Frontier on levy, joka kuulostaa kuuntelu kuuntelulta entistä paremmalta. Levy on monipuolisuutensa ansiosta tapaus, joka vaatii paljon keskittynyttä kuuntelua, mutta palkitsee lopulta kärsivällisen kuulijansa moninkertaisesti. Maidenin koko tuotantoa vertailtaessa sijoittaisin uutukaisen jonnekin keskivaiheille, sijoille 6-8. Oikeastaan The Final Frontierilla ei ole juuri mitään heikkouksia, mutta yhtyeen kivikovassa tuotannossa se ei silti aivan hätyyttele kärkisijoituksia. Olen erittäin tyytyväinen, että bändi julkaisi vanhoilla päivillään levyn, joka sisältää muutamia todellisia Maiden-klassikkoja, jollaisiksi laskisin erityisesti When the Wild Wind Blowsin, The Talismanin ja Coming Homen. On myös upeaa, ettei bändi mennyt sieltä mistä aita on matalin ja tehtaillut pelkkiä hittisinkkuja, vaan levyltä löytyy pitkiä, eeppisiä ja sopivan haastaviakin sävellyksiä. Levy täytti sille asettamani odotukset, vaikkei edeltäjälleen aivan pärjääkään.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin?

Vaikka en haluaisi vielä ajatella tuota väistämätöntä lopetuspäätöstä, niin on todettava, että kyllähän se haikeaksi vetää. Kuitenkin uskoisin, että Bruce jatkaa soolomateriaalinsa työstämistä vielä Maidenin jälkeenkin. Yksi suurimmista haaveistanihan olisi nähdä Brucen sooloyhtye livenä. Sitten kun Maiden lopettaa, niin eihän se Maiden Mania häviä mihinkään. Iron Maidenin livetallenteita tulee katseltua kaveriporukalla samalla tavoin kuin nykyisinkin. Maiden-aiheisia teemailtoja voidaan järkätä niin pienemmillä kuin isommillakin porukoilla, joten elämää siis on jopa Iron Maidenin lopettamisen jälkeenkin. Tribuuttibändit antavat myös mahdollisuuden kuulla Maiden-klassikoita livenä. Maidenin musiikki on ikuista.

13. Oletko menossa Olympiastadionille 8.7.2011 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2011 aikana?

Olen menossa Olympiastadionin keikalle. Odotukset ovat erittäin korkealla, sillä edellisin Stadikan keikka oli todella näyttävä. Kuitenkin itse olisin toivonut myös yhtä keikkaa Hartwall Areenalle, sillä bändin valoshow pääsee parhaiten oikeuksiinsa nimenomaan Hartwallilla. Tunnelmansakin puolesta Hjalliksen halli on paras mahdollinen keikkapaikka, mutta minkäs teet, kun Maiden haluaa soittaa useammille kymmenille tuhansille samaan aikaan. Suodaan se riemu vanhoille heavy metal –staroille. Muille keikoille en taida päästä tänä vuonna, sillä kehno opiskelijabudjetti ja kiireinen aikataulu lyövät ikävästi kapuloita rattaisiin. Suomen kamaralle on sitä paitsi tulossa useampia erittäin mielenkiintoisia artisteja, joten rahat hupenevat myös etenkin kesän Sauna Open Airiin sekä Tuuriin saapuvaan Scorpionsiin.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Kannattaa kuunnella jokainen Maidenin väheksytympi levy ajatuksen kanssa uudestaan ilman turhia ennakkoasenteita. Joukosta löytyy niitä timantteja, joita suuri yleisö saati arvostelijat eivät ole koskaan nostaneet jalustalle. No Prayer for the Dyingia on turha vertailla sitä edeltäneisiin levyihin, vaan levy kannattaa kuunnella avarin mielin omanlaisenaan hard rock –pakettina. Myös The X-Factorilta löytyy timanttisia sävellyksiä, joita ei usein mainita edes kyseisestä levystä puhuttaessa. Esimerkiksi Fortunes of War on omaan makuuni ihan Maidenin parhaimmistoa. Erinomainen biisi sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti. Kun terveiset piti lähettää fanaattisille Maiden-kannattajille, niin luultavastihan nämä fanit ovat kuunnelleet Maidenin discografian niin moneen otteeseen läpi, että minun on turha suhteellisen tuoreena, kahdeksan vuotta vuotta Maidenia kuunnelleena, fanina ruveta neuvomaan ketään Maidenin kuuntelussa.=)

Pitäkäähän lippu korkealla. Stadikan keikalla nähdään. Cheers & Up the Irons!

15. Mikä on sinun mottosi?

Come On You Irons!

Aki Beast Doctor 661 Jaatinen on todellinen wanhan liiton hevijäärä, joka on kannattanut hyvää asiaa jo pitkään.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Aki Jaatinen, Ikä 41v. tällä hetkellä ja asun Forssassa tällä hetkellä. Aviossa ja kahden lapsen isäpuoli tän lisäks. Koulutukseltani merkantti. Harrastuksia on monia esim. Valokuvaus eli erilaiset maisemakuvat erilaisissa olosuhteissa ja paikoissa ja vaikeissakin valaistusolosuhteissa. Ja yökuvaus, erityisesti tykkään kuvata hautausmailla ja myös tähtitaivasta. Luen paljon esim. Historiaa esim. Suur miehistä, Hengellisistä asioista (Kristinuskoon liittyen), Sarjiksia, Tiedepitoista tekstiä ja jopa romaaneja. Tähtitiede on lähellä sydäntä. Omistan kaksi kaukoputkea: Dobson tyyppinen peiliputki mitat metrin polttoväli/20 cm pääpeilin halkaisija ja Pienen Liddlistä hankittu tietokone ohjattu Meade. Tulee katseltua joskus galakseja, planeettoja, komeettoja ja pimennyksiä ja tähtitaivaan kuvaamisen lisäksi pelkällä kameralla kuvaan tähdenlentoja. Musiikkia olen harrastanut 12 v. lähtien eka soittaen rumpuja muutaman vuoden ja sitten on ollut muutamia levyprojekteja missä lauloin ja lopuksi olin laulajana viimeksi eräässä Forssalaisessa lähinnä kasari heavy tyyppisessä bändissä. Suhteeni musaan on nykyään se että kuuntelen ja nautin ammatti heavy muusikoiden tuottamista hedelmistä ja joskus fiilispohjalta, joskus analysoin miten biisit on soitettu tai esim. joku instrumentti eri biiseissä.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

En tarkalleen muista miten tulin törmänneeksi Rautaneitoon?! Senverran muistan että joku Maiden fani joka on kaverini puhui sivuista. Ja silloin aloin käydä sivuilla muutama vuosi sitten. En ole tapaillut ketään Rautaneidon väkeä.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Ehdottomasti Maiden on ihan best kaikista bändeistä. Olen kuullut Killers levyä jo ennen kun täytin 15 vuotta, mutta varsinainen fanitus alkoi 15-vuotiaana kun hankin Piece of Mindin kasettina. Jäin kerrasta koukkuun. Jotenkin melodiat koukuttavat kuin huume ja tykkään monimutkaisista biiseistä joita heillä on runsaasti, sekä lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että biiseissä on erilaisia osia mikä tekee musasta myös mielenkiintoista. Lisäksi entisenä rumpalina tykkään Nickon tyylistä soittaa (soittaa tosi hyvin vaikeita juttuja) ja myöhemmin laulajana ollessani olen tietysti tykästynyt Brucen ääneen.(korkealta ja kovaa) ja miehissä on lavakarismaa ja vauhtia. Muista bändeistä voisin mainita: Black Sabbath; sekä Ozzyn aikakausi että Dion, Dio, Old Mans Child, Tourniquet, Deliverance, Bloodgood, Mortification, Stryper, Extol.Sitten on joitain Trash ja Black metal bändejä, mutta en rupea listaamaan kaikkia/ hirveästi vie tilaa ja määrä on suuri. Metallica.Blaze Bayley on vielä pakko sanoa. Kerran oon ollu keikalla ja se oli ihan vitun kova keikka. Ja levytkin on monet hyviä. Tykkään muutenkin miehen äänestä Maiden aikanakin ja Di`Annon kaudesta Killers on mielestäni parempi levy kuin Iron Maiden.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Seventh Son of a Seventh Son. Erilainen levy. Hyvin mystisiä viboja aiheuttava. Soitannollisesti erittäin hyvin soitettu ja tuotettu ja mielestäni levyllä ei ole kun yksi tai kaksi huonoa biisiä eli Can I Play With Madness ja ehkä Evil That Men do, jälkimmäinen ei ole huono biisi, mutta, siihen on kyllästynyt. Musiikillisesti Moonchild, Seventh Son, Prophecy, Only The Good Die Young ja Infinite Dreams vetoavat tunteisiin ja ne toimii ja tempaa mukaansa.

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

1984 Vanha jäähalli Helsinki, 2000 Ruisrock, 2003 Hartwall Areena, 2006 Hartwall Areena ja 2008 Somewhere Back In Time kiertueella Olympia Stadikalla. Parhaat keikat on eka eli World Slavery Tourin keikka 5.11.1984. Kun se on mun eka ja hyvin tunnepitoisia(positiivisia sellasia herättäviä muistoja/Olin vasta 16v.) Mutta 2008 vuoden Hesan keikka oli vielä parempi, koska jotenkin se että miehet on vanhempina kypsempiä ja kokeneempia eli musta se vaikuttaa niin että homma toimii jo alusta alkaen loistavasti ja sellanen alkukankeus on pois, varsinkin Brucen äänestä.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Ainoastaan 25.4.2009. Hellässä Tampereella Blaze Bayleyn. Tilanteessa en paljon puhunut hänen kanssaan. Poseerasin erikseen vaimoni kanssa hänen vierellään kun toinen otti aina toisesta kuvan. Hän vaikutti lavalta tosi eläimeltä, lauloi hyvin ja sai yleisön tosi hyvin innostumaan ja mukaan showhun. Keikan jälkeen mielikuva on että hän on sydämellinen, englantilainen mukava ja inhimillinen kaveri ja älykäs.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olin vain vuoden 2006. En ehkä oikein halua kuulua siihen virallisesti, koska mielestäni edut hintaan nähden on ehkä aika pienet? Kyllä sieltä on silti tullut tavaraa tilattua ja olen tyytyväinen tavaroihin joita olen tilannut, mutta, ei kaikki siellä myytävät tuotteet ole mua kiinnostavia.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

No Rahastusta tai ei, niin olen senverran hardcore fani että ostan kaikki viralliset julkaisut ja kaikissa formaateissa missä ne julkaistaan!!!

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

En osaa sanoa? Ehkä Maiden England? Se on tullut hankittua epävirallisena dvd:nä. Se on muutenkin paras live julkaisu. Siis tarkotan nyt tätä video osastoa. Bootlegeissa on sekä hyviä että huonoja puolia ja ne on: hyvät: Jos on hyvälaatuinen kuvan ja äänen laatu ja hinta ei kauhean korkea; mikäs siinä/ huonona puolena tietysti on se että hinta korkea ja taso aivan surkea. Sillon tuntuu että on iskenyt kätensä kirjaimellisesti paskaan.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Mulla on kaikkea mahdollista: t-paitoja,muita vaatteita, Eddie-nukkeja, Seinälippuja, Lounasboxi, Eri Maissa julkaistuja vinyylejä, promo kuvavinyylejä, tavallisia vinyylejä, 7, 10 ja 12 vinyylejä, Kaikki cd:t erikseen cd:nä ja Eddies Head Box ja esim. Vielä Eddies Archieves boxi. Eli kai tästä jotain käsitystä saa?? Ja julisteitakin on. Yms kuvat: tarrat.Viinipikari, pelikortit>satsissa oli muutakin tavaraa. Neljä japani painosta cd:t: Somewhere in Time, Piece of Mind, X-Factor Mini lp japani painos ja Seventh Son of A Seventh Son japani painos. Tavaraa on aivan tautiset määrät. Senverran sanon että kun otin rautaneidon sivuilla osaa äänestykseen aiheesta paljon maiden kamaa en ollut ihan top kärjessä mutta heti seuraavien joukossa.

11. 2010 ja uusi Maiden albumi – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla on uudesta materiaalista? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Odotukset on ne että tehkää please se mitä Metallica teki!!! Eli palatkaa jotenkin vaikutteissanne sinne kultaiselle 80-luvulle jolloin mun mielestä on tehty parhaat levyt!!! Saattaa olla viimeinen levy ja oikeastaan toivonkin sitä, koska voisivat lopettaa kunnialla ettei tarttis kuolla saappaat jalassa. Nyt kun sen voi vielä kunnialla tehdä!!! Mutta saattavathan he jatkaa vielä kauankin kun se on jäänyt veriin ja vaikka siitä ei ehkä uskalleta kauheasti vieläkään puhua ääneen, niin tosiasiahan se on että bisnes on aina bisnes ja kuka hullu siitä luopuu kun saa kahjoilta faneilta rahat pois, kuten multa, kunhan jaksavat vaan vääntää kiertueilla.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin? Luuletko, että bändin jäsenet jatkavat sooloilua? Olisitko kiinnostunut Steve Harrisin soololevystä? Kolahtaako Bruce Dickinsonin soolomateriaali?

Brucen soololevyt ovat aina kolahtaneet!!! Niissä kaikissa on tosi hyviä biisejä. Elämää on sen jälkeen ja toivon että löydän bändin jota palvoa sen jälkeen!!! Kyllä mä uteliaisuudesta ostaisin Steve Harrisin soololevyn ainakin kerran ja jos se olis hyvä ja se jatkais sillä lailla, niin sitten jatkossa kans. Että sellasta.

13. Oletko menossa Poriin 8.8.2010 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2010 aikana?

En valitettavasti mene nyt sinne Poriin kai? Ja syyt on yksinkertaisesti että ei oo oikeesti varaa kustantaa koko perhettä 3 henkeä ja en tykkää olla siinä tungoksessa kahta päivää ja kun ei oo varmuutta saisko niitä lippuja yhdeksi päiväksi. Huonon myynti ajan valitsivat. Joulun alla, valitettavasti ajattelen näin.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Sellaset terveiset että vaikka olen kristitty ja aivan Raamatullisesti uudestisyntynyt eli tullut uskoon vuonna 1986, en ole kireäpipo ja ei kannattais olla niin ennakkoluuloinen ihmiseen joka on uskossa Jeesukseen!!! Uskovat ovat tavallisia ihmisiä siinä kun muutkin ja ei kaikki ajattele että heavy on saatanan musaa ja ole tiukkiksia. Musta ja meidän perheen jäsenten mielestä ei ole mitään ristiriitaa uskon ja musamauan kanssa, vaikka jotkut kristityt ja ei kristityt uskovat tai luulevatkin niin. Suomessa on paljon mukavia uskovia hevareita ja myös muualla maailmalla. Jatkakaa samaa malliin ja nauttikaa täysillä maailman parhaasta bändistä, niin kauan kun iloa riittää ja toivon että sitä riittää vielä kauan. Maiden Rules.

Jan Viper Forsman esittäytyy:

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Olen Viper, oikealta nimeltäni Jan Forsman. Alunperin kotoisin Espoosta, nykyään Tampereella. Ikää löytyy 25-vuotta ja sinkkuna pyöritään edelleen. Opiskelen Tampereen yliopistossa viidettä vuotta filosofiaa, kandin onnistuin jättämään juuri ennen joulua, joten kohta puoleen olen filosofian kandidaatti. Harrastuksiin kuuluu filosofioinnin ja paskanpuhumisen lisäksi myös lukeminen ja kirjoittaminen, samoin kuin musiikin kuunteleminen ja elokuvien katsominen.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Olisikohan ollut joskus vuonna 2005. Näin uusintanan Maiden mania -dokumentin, jossa oli porukkaa Rautaneito-paidat päällä ja ajattelin, että tuotahan voisi joskus vilkaista. Jossain välissä huomasin käyväni sivuilla yhä useammin, lopulta löysin itseni sivuille kirjautuneena ja kovasti asioihin kantaa ottavana. Sivuilla käyntitiheys vaihtelee: toisinaan tulee vilkaistua sivusta useammankin kerran päivässä, joskus taas saattaa mennä viikkojakin ennen kuin sivuille taas ehtii. Viime aikoina esimerkiksi sivuston lukeminen on hieman vähentynyt kiireiden ja muiden yhtä läpinäkyvien tekosyiden vuoksi. Mutta enköhän tee paluun taas, kunhan joululomat loppuvat. Varautukaa taas paskaan ja filosofiointiin.

Ipeä olen nähnyt pariin otteseen. 2006 tuli tavattua ensimmäistä kertaa uusinta Maiden-levyä jonottaessa ja kun jutut osuivat heti alusta alkaen yhteen, päädyin lopulta kaverin kämpillekin saakka kaakaota juomaan (isäntä tarjosi ystävällisesti kaljaakin, mutta kun satuin olemaan autolla liikkeellä, niin jouduin kohteliaasti kieltäytymään). Toisen kerran tuli tavattua viime vuonna Blaze Bayleyn Tampereen keikalla, jossa Brodeur-fanimme kiskoi minut viereensä eturiviin. Pistetään siihen suuntaan vielä terveisiä.

Myös Asamaeliin on tullut muutamaan otteeseen törmättyä Tampereen baareissa. Alunperin hänetkin tuli bongattua tuolla Blazen keikalla ja jotain tuli rupateltuakin (tyypilliseen humanisti vs. teekkari -tyyliin). Sen jälkeen on tullut tavattua mm. Infernossa ja Ylä-alessa. Mukava heppu hänkin, kutsu on varmaan edelleen voimassa Hervannan jatkoille. Terveisiä sinnekin.

Jos vielä mainitaan joku henkilö, joka olisi myös kiva tavata reaalisti, olisi hän OsmaGunner, jonka kanssa on ollut mitä mielenkiintoisimpia keskusteluja laudalla. Samoin Hammerin kanssa on ollut joskus hyviä juttuja King Diamondista, kiva olisi hänetkin tavata joskus.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

En voi sanoa Maidenia varsinaiseksi suosikiksi muiden joukosta, mutta yksi tärkeimpiä yhtyeitä se kuitenkin on ja helposti tulee mainittua heti ensimmäisten joukossa lempibändejä kysyttäessä. Maidenissa kiehtoo monikin asia, alkaen vaikkapa Dickinsonin hienosta lauluäänestä ja sanoittajan kyvyistä. Lisäksi Bruce on mitä loistavin showmies ja lavaesiintyjä. Steve Harris taas on yksi maailman eniten arvostusta ansaitsevista jampoista periksiantamattomuutensa ja biisinkirjoitustaitojensa vuoksi. Siinä miehessä on muutenkin tyyliä. Kitarakolmikko täydentää toisiaan loistavasti ja Nickossa on edelleen jäljellä samaa ruutia kuin 20 vuotta sitten. Kokonaisuutena kai Maidenin musiikissa on aina iskent eniten paitsi melodiajuoksutukset, myös monimutkaiset sävellykset, hienot kitarasoolot, jokaisen soittajan suvereenius oman välineensä kanssa sekä (suurimmaksi osaksi) mielenkiintoiset ja historiasta ja populaarikulttuurista ponnistavat, mielikuvitusta ruokkivat sanoitukset. Muun muassa näiden vuoksi Maidenia on nyt tullut kuunneltua noin 6 vuotta.

Muista jalan vipattamaan saavista orkestereista ja artisteista voisi mainita ainakin Queenin, Metallican, Dire Straitsin, Helloweenin, Gamma Rayn, King Diamondin, Mercyful Faten, Indican, Viikatteen, Juice Leskisen, Hectorin, klassiset säveltäjät kuten Mussorgsky ja Bach, Pink Floydin ja viimeisimpinä tuttavuuksina Sentencedin (ja jopa Tehosekioitin on alkanut maistumaan kaverin pakkotoiston jälkeen). Musiikkimakuni on siis varsin laaja. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että täysin läpimätää genreä ei ole olemassakaan.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Tämä on helppo: Somwhere In Time. Levy löi heti alkumelodioista alkaen naulan päähän, eikä ole hellittänyt maagista otettaan missään vaiheessa. Bändi on parhaimmassa iskussaan ja biisikokonaisuus hipoo täydellisyyttä. Kovinkaan montaa tylsää tai heikkoa hetkeä ei lätyltä löydy. Erityisesti mielestäni Maidenin paras kitaristi, Adrian Smith, loistaa tällä levyllä alusta loppuun, sekä sävellys- että soolopuolella. Todella lähellä maailman parasta levyä!

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Kaksi kertaa olen päässyt Maidenia todistamaan: 2006 Hartwall Areenalla sekä 2008 Olympiastadionilla. Näistä ahdesta parempaa valitessani on pakko päätyä jälkimmäiseen, jota verottaa vain elokuisen stadionin hieman liian valoisa ilta. Tunnelma, kappaleet, bändinsuoritus, kaikki oli kuin täydellistä unta, joka loppui liian pian. Huippuhetkinä mainittakoon ilman muuta Wasted Years, Rime Of The Ancient Mariner sekä Moonchild. Hallowed Be Thy Name ja The Trooper iskevät myös aina yhtä kovaa, Aces High ja 2 Minutes To Midnight oli mitä parhai aloituskaksikko ja jopa Fear Of The Darki meni alun hammastenkiristelyiden jälkeen: Ei jumalaiuta, taasko ne sen soittaa.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

En ole nykyisen Maidenin tyyppejä päässyt livenä todistamaan, mutta Blaze Baylen kättä pääsin puristamaan viime kevään keikan yhteydessä, voitettuani pääsyn takahuoneeseen. Oikein mukava mies, vaikka alkuun tuntuikin hieman jöröltä. Olimme kuulemma rumimmat bändärit, mitä hän on koskaan nähnyt.

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

En ole liittynyt Fan Clubiin. Jatkan yhtyeen tukemista levyjä ostamalla, keikoilla käymällä ja musiikkia luukuttamalla.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Kysymys on monimutkainen, sillä toisaalta se on hyvä asia. Näin nekin fanit, jotka eivät kiertueen keikoille ehtineet, pääsevät nauttimaan edes siivun kyseisten keikkojen tunnelmaa ja settilistaa. Toisaalta taas ymmärrän hyvin myös väitteet rahastamisesta. Mutta loppujen lopuksihan se on jokaisen oma päätös, jääkö levy kaupan hyllylle vai ei. Rahan antaminen on aina vapaaehtoista (ja tämähän ei siis todellakaan tarkoita tuotosten hakemista piraattisataman kautta).

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Yhtään bootleggiä ei löydy, muitta jos joku pitäisi mainita, olisi se tallennen vuoden 86 Yugoslavian keikasta, jolloin soitettiin ensimmöisen ja ainoan kerran livenä The Loneliness Of The Long Distance Runner. Nam!

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Muuta en ole Maidenilta keräillyt kuin levyjä. Hyllystä löytyy kyllä kaverilta tuliaisiksi saamani Eddie-pysti, kunniapaikalla levyhyllyn päällä, suoraan Maiden levyjen yläpuolella. Tatuointeja ei ole, mutta hinku sellaisen ottamiseen kasvaa kokoajan. Aiheena tuskin kuitenkaan Maiden, ainakaan ensimmöisen kohdalla. Jos innostus siitä sitten kunnolla lähtisi, voisi Eddien naaman hakkaamista rintaan jopa harkitakin.

11. 2010 ja uusi Maiden albumi – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla on uudesta materiaalista? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Kovasti pelkään tämän olevan viimeinen Maiden-levy. Vaikka bändillä onkin viime aikoina mennyt kovaa, alkavat ukot olla myös suht vanhoja, mieluummin näkisin Maidenin menevän alas saappaat jalassa, kuin pakollisen eutanasian vuoksi. Pari vuotta varmaan vielä jaksavat, ja sitten saa luultavasti riittää.

Uudelta levyltä odotan itseasiassa paljonkin. A Matter Of Life And Death oli todella onnistunut levy ja olisi vaikea uskoa tason laskevan näin nopeasta kovin paljoa. Eivätköhän jätkät tiedä, mitä ovat tekemässä. Suurin unelma olisi edelleenkin saada 80-luvun tunnelmia ja soundeja muistuttava levy nykyaikaisella progressiivisuudella. Toki muutaman kevyemmän välipalan väliin saisi laittaa.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin? Luuletko, että bändin jäsenet jatkavat sooloilua? Olisitko kiinnostunut Steve Harrisin soololevystä? Kolahtaako Bruce Dickinsonin soolomateriaali?

Uskon, että Dickinson ainakin jatkaa sooloiluaan. Hänen tuotantonsa on tähän saakka ollut varsin lupaavaa ja Maidenin jälkeen on aikaa paneutua sille taas kokopäiväisesti. Eritusesti Chemical Wedding pn todellinen taideteos raskaine soundeineen ja komeine melodioineen, suinkaan unohtamatta loistavia laulusuorituksia. Luulatavasti myös muut saattavat innostua oman kaman tuottamisesta. Erityisen hienoa olisi kuulla Adrian Smithin soololevy. Itseäni on aina miellyttänyt miehen rauhallinen, jossain määrin bluesahtava soundi ja sooloilu. Eikä mies laulajanakaan täysin kehno ole (tästä syystä olen mm. A.S.A.Pin levyä jonkin verran etsiskellyt LP, muodossa). Toki on mahdollista, että hän siirtyy taas Brucen kelkkaan, mikä ei olisi sekään huono vaihtoehto. Steve Harrisin soolomateriaali voisi tosiaan olla kiinnostava kuultavaa, mutta lähtisiköhän 'Arry enää moiseen, vai alkaako mieluummin viettää rauhallista aikaa perheen kera?

13. Oletko menossa Poriin 8.8.2010 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2010 aikana?

Poria saa vielä katsella. Viime vuoden järjestelyt olivat aika suolesta ja nyt myynnissä olevat 2 päivän liput taas todella suolaisia. Pitää katsoa sitten yhden päivän lippujen tultua myyntiin. Kiinnostusta kyllä Maidenin nökemiselle on tänäkin vuonna, siitä ei suinkaan ole kysymys. Ainakin yritys tulee olemaan kova.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Ei kai muuta voi sanoa kuin: Up The Irons!

Sami Samhain Rautalahti on kuulunut Rautaneito.comin kalustoon melkein alusta alkaen ja on hieman jäljessä laahavan kuukauden fani -sarjamme elokuun 2009 haastattelun kohde. Seuraavassa Samin mietteitä.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Sami Samhain Rautalahti, ikää mittarissa 31 vuotta ja asustelen täällä Itä-Suomessa Etelä-Karjalassa ja tarkemmin sanoen Imatralla. Imatran poikia syntymästä saakka lukuunottamatta lapsuudessa yhden vuoden ajan vietettyä aikaa Porvoon maisemissa. Perheeseen kuuluu avopuoliso Miia ja asustamme Imatrankoskella aivan Imatran keskustan äärellä. Valmistuin alunperin ylioppilaaksi vuonna 1997. Valmistumisen jälkeen vietinkin välivuoden ja sen jälkeen syksyllä 1998 suoritin armeijan Vekaranjärvellä (sotilasarvo taistelupioneeri). Seuraavat kolme vuotta tuli vietettyä ammattikorkeassa opiskellen rakennuspuolella, mutta jostain syystä ala ei kuitenkaan tuntunut kaikkein omimmalta vaikka olinkin kesätöissä viihtynyt rakennustyömailla. Joten päätin seuraavaksi suorittaa ihan perus ammattitutkinnon, eli suuntasin sähkön pariin. Kolmen vuoden opiskelun tuloksena valmistuin automaatioasentajaksi ja pääsin hyvin käytännössä oppimaan alan hommia kesätöiden parissa paikallisella terästehtaalla. Kesätöiden ja työharjoitteluiden jälkeen tuurasin erästä henkilöä mutta yrityksen resurssien muuttuessa osalla määräaikaista sopimusta ei enää uusittu ja näinollen jäin työttömäksi. Muutaman oman alani kurssin käytyäni päätin suunnata ihan eri hommiin eli tietokoneiden pariin. Nykyisin teen toimisto/atk-hommia eräässä yrityksessä.

Harrastuksiin kuuluu etenkin musiikki, joka on ollut pitkään tärkeä juttu. Aikoinaan jopa harjoittelin pasuunan soittoa sekä myös rumpujen soittoa mutta tottakai oman musiikkimaun myötä innostuin eniten kitaransoitosta jota tulee vieläkin ihan omaksi iloksi tehtyä silloin tällöin. Muuten harrastuksiin kuuluu musiikin kuuntelu, eri yhtyeiden levyjen keräily, elokuvien sekä sarjojen katsominen ja ihan yleinen kiinnostus keskiaikaa kohtaan. Puolison harrastus on myös siirtynyt minullekin eli perheeseemme kuuluu suomenhevonen, jonka selässä tulee käytyä silloin tällöin.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Rekisteröidyin Rautaneito.com:in sivuille loppuvuodesta 2004 ja muistaakseni olin jo hyvän aikaa lueskellut foorumia kunnes päätin tehdä oman tunnukseni. Vierailen sivuilla lähes päivittäin, joskus saattaa mennä pari päivää ohi mutta yleensä olen käynyt aktiivisesti. Tällä hetkellä ei tule mieleen mitään merkittäviä parannusehdotuksia koska sivusto tuntuu olevan aina tuota storea myöten varsin valmis paketti. Olen tavannut joitakin sivuston jäseniä erityisesti keikoilla ja muutaman kanssa enemmänkin pidetty kontaktia yllä silloin tällöin.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Kyllä se on suosikkiyhtye. Sen verran pitkän aikaa omassa elämässä ollut läsnä ja niin monen tilanteen myötä muistoihin jäänyt, joten voin sanoa että ei Maidenin tukevasta puristuksesta ole edes tarvetta lähteä pois. Näin ala-asteella ollessani vuonna 1986 tienoilla joillain isommilla pojilla Iron Maiden-paitoja sekä joitain selkämerkkejä ja taisin siinä jo hieman uteliaana tiedustellakin heiltä oliko kyseinen bändi hyvä. Jostain kumman syystä vain päätin kylmästi ostaa Piece Of Mindin kasettina paikallisesta kaupasta ja heti kotiin päästyäni laitoin sen soimaan. Hirveän tarkkaan tosin ei voi enää muistaa niitä hetkiä, tuntoja tai fiiliksiä joita kasetti aiheutti. Uskoisin Piece Of Mindin ensi kuuntelun ja myöhemmin sen aiheuttaman reaktion vaatineen hieman enemmän perehtymistä ja kuuntelua koska bändi oli itselle täysin uusi tuolloin.

Muistaakseni samoihin aikoihin sain jostain käsiini Live After Death-livevideon ja se jätti sen verran kovemman vaikutuksen että edelleen ollaan vahvasti bändin touhuja seuraamassa. Koko keikka oli hieno juttu mutta etenkin Hallowed Be Thy Name teki todella suuren vaikutuksen, hienot kitaramelodiat, Harris kolinabassoineen, Nickon tinkimättömän tarkka komppi sekä yhtyeen johtajana Air Raid Siren itse eli Bruce Dickinson. Muistaakseni ensmmäisiä bändejä joita kuuntelimme ala-asteella olivat mm. ne tutut W.A.S.P, Kiss ja Twisted Sister jonka pitkähihainen college-paita olikin samalla ensimmäinen bändipaita jonka sain. Ei noista muista bändeistä silloin ja edelleenkään mikään muu vaikuttanut niin kovasti kuin Maiden. Nykyään kyllä tulee kuunneltua varsin laajaa skaalaa niin musiikillisesti kuin jo itse bändien määrääkin ajatellen. Lempibändejä on monia mutta sanotaan että ne vaikuttavimmat lienevät silti Maiden ja Metallica. Pitää myös mainita tässä että aikoinaan oli paljon vaikeampi ja työläämpi saada jostain bändistä tietoa ylipäätään. Nykyisin on ehkä rima mennyt jopa liian alas tuon suhteen, kaikki on niin helposti saatavilla valmiiksi.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Suosikkialbumin valitseminen noinkin monen levyn diskografiasta lienee mahdoton ajatus. Päällimmäisenä tulee mieleen ajatus siitä miten täydellisiä levyjä vailla huteja Maiden julkaisi kultaisella 80-luvulla. Ei tuosta seitsemän levyn ryppäästä oikein löydy mitään huonoa sanottavaa. Debyyttikin oli jo niin vahva aloitus että!

Täytyy tässä tilanteessa mainita ne kolme kovinta levyä jotka ovat jo pidemmän aikaa olleet omissa oloissaan omalla listallani eli: Piece Of Mind, Somewhere In Time ja Seventh Son Of Seventh Son. Nuo kolme ovat kaikki oman aikakautensa kuvia vahvuuksineen ja heikkoksineen. Vaikka niistä saattaisi oikein etsimällä löytääkin heikompia piisejä niin nuo kolme puolustavat silti paikkansa Maiden kunnianhimoisimpina kokonaisuuksina. Kaikissa noissa kolmessa levyssä on paljon hyviä piisejä joita ole onneksi puhkisoitettu ja joiden pariin voi aina palata. Pääsee samalla mielessään sinne, missä elämäntilanteessa nuorempi minäni oli kun noita levyjä ensimmäisiä kertoja kuunteli. Piece Of Mind oli itselle se pelin avaaja levy jolla bändi soitti nuoruutensa raivolla ja energialla, harvoin jos edes koskaan bändi pääsi takaisin tähän meininkiin yhtä vahvasti. Somewhere In Time oli taasen piristävä uudistettuine soundeineen mukanaan kitarasyntikat ja olisi todella mielenkiintoista tietää mitä kaikkea Bruce alunperin kirjoitti tälle levylle? Siis Brucehan halusi tehdä akustis-voittoisen levyn tyyliin Led Zeppelin III mutta muu bändi (vai Harris pelkästään?) hyllyttivät kappaleet. Seventh Son Of A Seventh Son jatkaa hyvin tätä perinnettä, nyt käsillä olikin taasen levyn mittaan laitettu teema erinomaisine lyriikoineen.

Hyvin vaikea oikeastaan kirjoittaa miksi tai mikä noissa kolmessa eniten viehättää, kai se pitää jokaisen itse kokea!

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Vaikka olenkin melko pitkään kuunnellut bändiä, olen nähnyt bändin livenä vain 6 kertaa. Aina ollut vähän säätöä noiden keikoille pääsemisten kanssa, toki myös oma elämäntilanne ym. muut sosiaaliset syyt ovat suuresti vaikuttaneet keikoille matkustamiseen ja pääsemiseen.

Olen nähnyt Suomen keikat 1999, 1×2005, 1×2006, 2×2008 sekä Wackenissa 2008. Hyvin lähellä oli etten lähtenyt kaverin kanssa katsomaan Helsingin jäähalliin Fear Of The Dark-turneella mutta sitten asia tyssäsi johonkin kuten myös The X-Factor-turneellakin. Lievä pettymyskin oli siinä takana kun Bruce oli jättänyt bändin mutta vahinko otettiin toki takaisin kun kaverin viimein syksyllä 1999 todistettiin uuden Maidenin nousua Adrianin ja Brucen kera. Hyviä keikkoja kaikki näkemäni ovat olleet toki mutta ylivoimaisesti paras on silti jotenkin vain ollut tuo syksyinen 1999 Helsingin veto. Siinä pääsi viimeinkin todistamaan livenä bändin jota oli hartaasti diggaillut ja odottanut. Maidenin keikoilla on kuitenkin aina se oma fiilis ja ilmapiiri joka vallitsee.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

En valitettavasti vielä ole päässyt tapaamaan muita bändin jäseniä kuin ex-jäsenen Blaze Bailey:n Helsingin Vanhan keikan jälkeen keväällä 2008. Muutama sanat vaihdettiin, nimmarit toki ja valokuvaan pääsi. Kaikki meni mielestäni niinkuin tällaisista tapauksissa pitääkin (olen ollut vastaavissa meet&greet tapaamisissa parin muun yhtyeen kanssa).

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olen ollut FC:n jäsenenä muutaman vuoden ajan. Lähinnä keikkalippujen pre-salen takia liityin mutta tokihan tuo on ihan kiva lisä fanille. Käytännössä kaikenlaiset fanclub:it ovat vähän niin ja näin, periaattessa suurin hyöty on nuo lippujen ennakkomyynnit mutta monesti tulee mieleen saako välttämättä tarpeeksi vastinetta rahoille. Onneksi omalla kohdalla fanclubin toiminta on ollut kaikinpuolin ok, vaikka jostain saanutkin huonoja kommenttejakin. Eihän tuo jäsenyys sinänsä kovin kallista ole ja onhan se kiva kun sai Tampereen keikalle First To The Barrierin.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Periaatteessa on hyvä että bändi julkaisee live-levyjä sekä dvd:tä kiertueilta, mutta kenties tässäkin voitaisiin toimia hieman eri tavalla. Mielestäni mm. Metallicalla on melko onnistunut konsepti, jossa kaikki keikat nauhoitetaan ja julkaistaan myyntiin mp3 tai lossless-formaatissa joten kukin keikalla käynyt voi pientä korvausta vastaan saada tallenteen haluamaltaan keikalta. Maidenilla huonona puolena se että harvemmin muuttavat settlistoja kiertueilla, ainoastaan muutamalla ensimmäisellä turneen keikalla saattaa olla joku yksi tai kaksi piisiä jotka sitten myöhemmin vaihdetaan tai otetaan pois. Tuo kyllä vie osan ennakkojännityksestä pois jos on yhtään kuullut tietoja settilistasta etukäteen.

Ovathan nuo livet ihan faneille tarkoitettuja mutta ei niitä ole missään nimessä pakko kenenkään ostaa. Olen kuitenkin itse ostanut jokaisen virallisen Iron Maiden-livetallenteen niin levyinä muutamassa eri formaatissa kuten myös dvd:nä.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Bootlegit ovat oiva tapa keräilyyn mikäli jo omistaa luonnollisesti viralliset levyt ,sinkut, viralliset livelevyt ja haluaa enemmän materiaalia kuultavakseen. Iron Maidenilla ei kuitenkaan ole julkaisematonta studiomateriaalia joita löytyy helposti muilta bändeiltä vaan pääasiassa treidaajien piireissä leviävät tallenteet ovat video- sekä audio-livetallenteita keikoilta. Onhan noita tullut keräiltyä jo jonkin verran joten tietoa moisista julkaisuista löytyy. Audiokeikoista ehkä hieman vaikeampi etsiä omaa lempparia koska niitä on aika monta hyvätasoista mutta videopuolelta yhdeksi suureksi suosikiksi on noussut jo aiemminkin tässä osiossa mainittu Pariisin keikka vuodelta 1986.

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Keräilen vinyyleitä, cd-levyjä, sinkkuja, jotain krääsää kuten paitoja, figuureita ja plektroja. Omistan kaikki studiolevyt muutamassa eri formaatissa ja joistain useampanakin eri painoksena, vinyylillä sekä cd:llä sekalaisia sinkkuja, kuvalevyjä ,muutama eri boxi ja joukossa on jotain harvinaisempia painoksia toki. Kuitenkin se musiikki on tärkein asia tässä ei mikään krääsän määrä.

Tällä hetkellä on kaksi Iron Maiden tatuointia, vasemmassa käsivarressa löytyy Killers-tatuointi ja oikeassa The Trooper. Ehkä olen jossain vaiheessa ottamassa jotain kuvaa lisää, mutta vielä ei ole ihan varmaa minkälaista. Itse asiassa sekään ei ole varmaa onko se Iron Maiden aiheinen kuvakaan.

11. 2010 ja uusi Maiden albumi – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla on uudesta materiaalista? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

Uskoisin ja toivon kovasti että sieltä on jälleen hyvä levy tulossa, koska sen verran tasaista laatua bändi on julkaissut re-unionin jälkeen. Brave New World:in kappaleiden vahvuuden ja hyvän tuotannon jälkeen Dance Of Death teki pikkasen notkahduksen eikä se levy jostain syystä ole ihan niin kovin kolahtanut kuin nämä kaksi muuta 2000-luvun levyä. Kovastihan tuo A Matter Of Life And Death:kin jakaa mielipiteet, mutta ainakin itse pidin tuosta vähän progemmasta soundista ja siitä että monet piisit olivat pitempiä mitaltaan.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin? Luuletko, että bändin jäsenet jatkavat sooloilua? Olisitko kiinnostunut Steve Harrisin soololevystä? Kolahtaako Bruce Dickinsonin soolomateriaali?

Kyllä uskon että bändin jäsenet varmasti jatkavat jonkinlaista musisointia Maidenin jälkeen. Jotenkin en usko että jos ja kun Maiden lopullisesti laittaa pillit pussiin niin samalla lopettaisivat kukin tahollaan musiikin soittamisen. Onhan se tuolla iällä, kokemuksella ja uralla varmasti jo niin syvällä omassa olemuksessa ettei siitä voi noin vain luopua. Toki onhan niitäkin muusikoita jotka ovat kadottaneet intohimon musiikkiin ja tekevät kaiken vain rahan tähden.

Luultavasti kaikkien Maiden-muusikoiden soololevyt kiinnostavat mutta kaikki sitten aikanaan mikäli saavat jotain julkaistua.

Tässähän koko ajan odottelee että saisi Brucelta jotain uutta materiaalia ja vaikka sitten tänne Suomeen jollekin keikallekin vielä. Brucen kaikki soololevyt löytyy luonnollisesti ja kyllähän niistä diggaa. Vielä pitäisi perehtyä enemmän niihin Samson-levyihin joskus ja jos niitä jostain löytäisi kun uupuvat kokoelmista.

13. Oletko menossa Poriin 8.8.2010 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2010 aikana?

Tällä hetkellä en ole vielä ihan varma tämän vuoden meiningistä mutta eihän sitä tiedä vaikka Pori kutsuisikin kesällä. Asia selvinnnee kyllä kevään mittaan viimeistään.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Up The Irons!

Ville Ruusunen tunnetaan Rautaneito.comin foorumilla pitkäaikaisena sekakäyttäjänä nickillä maidendrifter. Villellä oli roolia jo Rautaneitoa edeltäneessä MaidenFinland.comissakin taustajoukoisssa.

1. Esittele itsesi. Kuka, mistä, ikä, perhestatus, koulutus, ammatti, harrastukset?

Ville Ruusunen ja ensimmäinen rääkäisy on päästetty reilut 36 vuotta sitten Tampereella. Viimeiset 10 vuotta on kuitenkin tullut asusteltua pääasiallisesti Turussa ja sitä ennen toiset 10 vuotta lähiympäristössä. Tälle seudulle on kotiuduttu ja täällä pysytään jos se vain itsestä on kiinni. Elantoni ansaitsen erään suuryrityksen palveluksessa ohjelmistojakelun parissa. Perhekuvio on erinäisten mutkien ja kiemuroiden jälkeen vakiintunut poikamieselämään (wanhan liiton mies vierastaa termiä sinkku). Vapaudessa on puolensa, mutta olotila ei ole mitenkään pysyväksi tarkoitettu, joten talouteen mahtuisi mainiosti naispuolinenkin asukki (kuvalliset yhteydenotot Rautaneito.com:in toimitukseen nimimerkille Wasting Love, kiitos). Kaksi kissaa hoitavat nalkutuksen ja mököttämisen isännän saapuessa kotiin aamuyöstä ja pitävät muutenkin sujuvasti tassun alla.

Pääasiallisin ja rakkain harrastus lienee valokuvaaminen. Kamera on kulkenut lähes aina mukana jo parikymmentä vuotta ja viime vuosina perusräpsiminen on alkanut vaihtumaan vakavampaan kuvaamiseen laitteiden vaihtuessa samalla järeämpään suuntaan. Kuvauskohteet vaihtelevat laidasta laitaan, keikkoja kuvaan mielelläni silloin kun siihen mahdollisuus on. Kuvien jälkikäsitteleminen kuuluu myös olennaisena osana harrastukseen. Silloin kun ei jaksa raahailla kilojen painoisia kamerakamoja ympäri maita ja mantuja, kutsuvat kotisohva, kirjat, leffat ja konsolipelit. Mahdollisuuksien mukaan koitan viettää runsaasti aikaa myös kodin ulkopuolella erilaisten sosiaalisten suhteiden parissa ja tähän kategoriaan sisältyy paljon muutakin kuin pelkkä baareissa käynti. Viimeisimpänä harrastuskirjoon on tullut mukaan myös kitaransoiton opettelu. Eipä tällä iällä enää miksikään ritchieblackmoreksi opi eikä ole tarpeenkaan, jo pelkästään omien lempiriffien treenailu on yllättävän tyydyttävää hommaa.

Musiikin kuuntelua en edes mainitse erikseen harrastuksena sillä se ei ole harrastus, vaan olennainen ja erottamaton osa jokapäiväistä elämää.

2. Miten olet eksynyt Rautaneito.com sivuille? Koska tämä tapahtui? Kuinka usein käyt sivuilla? Olisiko mielessäsi kehitysehdotuksia sivustollemme? Tapaatko sivuston muita jäseniä oikeassa maailmassa?

Homma alkoi omalta osaltani Maiden Finlandin foorumilla vuosia sitten. Siellä tuli aikanaan huseerattua myös modena ja hyvinkin aktiivisena kirjoittelijana. MF:n kuoltua Rautaneidon sivuille siirtyminen oli itsestään selvää. Sivuilla tulee käytyä käytännössä päivittäin, vaikka kirjoittaminen onkin jäänyt säälittävän vähälle noiden kiivaimpien foorumikeskusteluvuosien jäätyä tuonne viime vuosikymmenen alkupuolelle. Toki sanainen arkku tulee avattua silloin kun siihen tuntee tarvetta, mutta muuten olen lähinnä aktiivisen lukijan roolissa nauttien taitavien ja samanhenkisten kirjoittajien kommenteista sekä erilaisista arvosteluista. Rautaneidossa käyttämästäni ajasta 95% kuluu foorumin puolella, mutta kyllä tuolta varsinaisen sivuston puolelta tulee kyllä aina esimerkiksi nämä kuukauden fani -jutut luettua. Nuori fani saa sivujen tietomäärästä varmasti paljon irti, aivan eri tavalla kuin tällainen vanha jäärä, jolle Maiden-data on jo läpikotaisin tuttua. Varsinaisia kehitysehdotuksia ei ole; ehjää on turha korjata; antaa sisällön jalostua luonnollisen kehityksen ja vuosien myötä.

Jonkin verran olen foorumilaisia tavannut myös täällä oikean elämän puolella, lähinnä keikoilla. Varsinaisiin tapaamisiin en ole saanut aikaiseksi osallistua, mutta on aina mukavaa sanoa käsipäivät ja vaihtaa muutama sana tuopposen ääressä kun johonkuhun foorumilaisista vaikkapa tutussa Lapin Kulta -baarissa törmää. Sivustolla on kyllä montakin henkilöä jotka mielellään tapaisi, mutta tuo oma aktiivisuus on jäänyt sen suhteen valitettavan vähiin.

3. Onko Iron Maiden suosikkiyhtyeesi, miksi? Kuinka pitkäaikainen kannattaja olet? Mitkä muut orkesterit saavat jalan vipattamaan?

Vuonna 1984 eräs kaverini tokaisi mää sain just tällaisen levyn, kuunteles! ja nipautti neulan kiekolle. Powerslave ja Aces High. No sehän oli sitten menoa ja Powerslavesta tuli ensimmäinen koskaan äänittämäni c-kasetti. Siitä se alkoi eikä ole oikeastaan missään vaiheessa loppunut, suvantovaiheista huolimatta. Pian tämän ensikolahduksen jälkeen näet tuli takavasemmalta AC/DC ja kolahti niin kovaa, että käytännössä vasta Seventh Son oli seuraava Maiden-albumi johon perehdyin kunnolla. Siitä alkoikin sitten hyvin fanaattinen fanituskausi, joka jatkui aina Brucen lähtöön saakka. Vuodet 1994-1998 menivätkin Maidenin suhteen sitten oikeastaan täysin paitsiossa ja pidin koko bändiä jo menetettynä. Vanhat levyt toki maistuivat edelleen, mutta esimerkiksi The X Factorin ostin vasta vuosi ilmestymisen jälkeen käytettynä ja se ei pyörähtänyt soittimessa kuin pari kertaa jääden sitten hyllyyn pölyttymään.

Vuosi 1998 muutti taas kaiken, kun sain kaverilta jostain radiokilpailusta voitetun Virtual XI -levyn, joka jostain syystä kuulosti välittömästi käsittämättömän hyvältä (vaikka oikeasti varsin keskinkertainen onkin) ja pakotti lähtemään myös kyseisen kiertueen Helsingin keikalle. Vanha rakkaus leimahti jälleen liekkeihin ja liekki on pysynyt elossa siitä asti, vaikka rakkaus onkin muuttunut ennemminkin parisuhdemaiseksi. Yhteiselo on kiinteää, toisen läsnäolo on tärkeää, se on tukena myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta se suurin kiihko puuttuu satunnaisia poikkeauksia lukuunottamatta. Rakastaan on oppinut myös kritisoimaan silloin kun siihen tarvetta on.

Jälkikäteen ajateltuna nuo pari pidempää taukoa Maidenista tekivät vain hyvää. Niinä aikoina tuli kuunneltua runsaasti musiikkia laidasta laitaan ja löydettyä uusia bändejä ja tyylejä kasapäin. Nuo tauot lisäksi vain vahvistivat suhdetta todistaen, että se ensirakkaus ei ole mihinkään kuollut eikä kuole. Vaikka Maidenin levyt harvoin enää soittimeen eksyvät (iPodin random-kuuntelulla toki tulee kuunneltua yksittäisiä biisejä käytännössä päivittäin) niin bändeistä se on ja pysyy omalla jalustallaan jota ei horjuteta.

Miksi Maiden? Yllättävän vaikea kysymys. Siinä vaan kaikki osat loksahtavat maagisesti kohdalleen aina bassosoundista tupla/triplakitaroiden kautta vokaaleihin saakka. Biisit ovat tarttuvia olematta kuitenkaan liian helppoja ja tällaista historiafriikkiä ovat myös sanoitukset kiehtoneet siitä asti, kun niistä alkoi jotain ymmärtämään – ja olihan into sanoitusten ymmärtämiseen myös melkoisen kannustava tekijä englannin opiskeluun panostamiseen. Livemeininki on tietenkin ollut aina omaa luokkaansa ja koko ajan hommassa maistuu sellainen rehti tekemisen meininki turhan diivailun ja kukkoilun sijasta. Syitä voisi varmasti etsiä loputtomiin, mutta ehkä tyydyn nyt vain toteamaan Maidenin osuvan omaan musiikkimakuhermooni paremmin kuin mikään muu bändi koskaan.

Muiden orkestereiden suhteen mennään aika laajalla skaalalla. Melodinen ja perinteinen hevi sekä vanha thrash ovat kuitenkin ne ykkösjutut; iskelmä, jazz, tekno, rap ja brutaalein metalli saavat jäädä muille. Tämän vuosituhannen kovin tuttavuus itselleni on on ollut Viikate, joka on sopinut meikäläiselle kuin köysi kaulaan. Viime aikoina kiinnostus ei-englanninkielistä metallia kohtaan on noussut huimasti ja tästä kiitos kuuluu pitkälti venäläiselle Arialle joka on omassa rankingissani noussut jo kärkeä hätyyttelemään.

Lienee turha ryhtyä listaamaan kaikkia niitä omia korvia hiveleviä bändejä tässä haastattelussa, joten meikäläisen musiikkimausta jostain syystä kiinnostuneet voivat suunnata osoitteeseen http://www.last.fm/user/vilruu nähdäkseen mitä iPodissa on pyörinyt viimeisen parin vuoden aikana.

4. Mikä on suosikkialbumisi Maidenin kataloogista ja miksi?

Jos ihan nostalgiamielessä ajattelee niin sen pitäisi olla Powerslave, mutta henkilökohtaisessa rankingissa se tulee vasta kakkosena. Ykköseksi on noussut vuosien varrella aika salakavalasti ja yllättävästikin Somewhere in Time, jonka tappavan tasainen biisimateriaali ja etenkin soundimaailma on näin kypsemmällä iällä kolahtanut aivan eri tavalla kuin levyn ilmestyessä. SIT on käytännössä ainoa Maiden-levy AMOLAD:in ohella, joka vielä eksyy säännöllisesti soittimeen kokonaisuutena kuunneltavaksi.

Kunniamaininnan voisin antaa myös Killersille, jonka raakaa voimaa olen vuosien myötä oppinut arvostamaan yhä enemmän. Ja Killers-biisien pitää ehdottomasti olla Di'Annon laulamia!

5. Oletko koskaan nähnyt Maidenia livenä? Kuinka monta kertaa? Missä? Koska? Paras näkemäsi keikka?

Onhan se tullut nähtyä kaikkiaan 13 kertaa. Ensimmäisestä keikasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta eli juhlavuotta vietetään. Ensimmäinen nähty keikka oli siis 1990 ja sen jälkeen on tullut käytyä kaikilla Suomen keikoilla kolmea keikkaa (1995, 1996 ja 2008 Tampere) lukuunottamatta. Ulkomaille en ole lähtenyt bändiä katsomaan, lähinnä kai laiskuuttani. Monta loistavaa keikkaa on nähty ja niitä on kovin vaikeaa vertailla keskenään, mutta kyllä se paras lienee 1992 jolloin 3500 fanaattista fania saivat aikaan sellaisen äänivallin ja meiningin, että samaan ei ole pystytty sen jälkeen isommallakaan yleisöllä. Paikalla olleet tietävät, mitä tarkoitan. Tuolta keikalta äänitettyjen virallisten tallenteiden kuuntelu aiheuttaa edelleen kylmät väreet ja me oltiin tuolla! -efektin.

Jos muita keikkoja muistellaan, niin tuo ensimmäinen keikka 1990 toki on nostalgia-arvoltaan omaa luokkaansa. Lisäksi tuolla kiertueella esitettiin melkoinen kasa biisejä, joita sittemmin ei valitettavasti ole livenä kuultu. Toki myös Ed Hunter sekä Early Days -kiertueiden settilista lämmitti sydäntä erityisesti kuten myös historian eläminen uudelleen Stadionilla 2008.

6. Oletko koskaan tavannut bändin jäseniä tai yhtiön muita miehiä/naisia? Ketä, missä, miten tapaaminen meni, minkälaisia olivat?

Bändin jäseniä en valitettavasti ole koskaan päässyt jututtamaan. Rod Smallwood on tullut pariin kertaan nopeasti tavattua ja muutama sana on vaihdettu. Haaveissa olisi päästä turisemaan Steven ja Daven kanssa mukavia vaikkapa Newcastle Brown -pintin ääreen ja ehkäpä se vielä joskus toteutuu…

7. Oletko virallisen Iron Maiden Fan Clubin jäsen? Jos olet, kuinka pitkäaikainen? Mitä mieltä olet FC:n toiminnasta?

Olin jäsen 90-luvun alussa parin vuoden ajan, mutta Brucen lähtö bändistä vei mielenkiinnon Maidenin touhuista kokonaan eikä jäsenyyttä tullut siten myöhemminkään uusittua. Myöhemmin en ole jäsenyyttä enää edes harkinnut koskapa oma fanitukseni ilmenee eri tavoin enkä koe jäsenyyden antavan itselleni mitään lisäarvoa vaikka homma varmasti onkin kehittynyt hurjasti tuosta 20 vuoden takaisesta tasosta. On hienoa jos FC:n toiminta on faneja hyvin palvelevaa ja ehdottomasti siihen kannattaa liittyä jos siltä vain tuntuu.

8. Mitä mieltä olet Maidenin livelevyjulkaisupolitiikasta, kun lähes jokaisesta kiertueesta on viime vuosina ilmestynyt tuotos? Pidätkö sellaista touhua rahastuksena? Ostatko livelevyt?

Tähän voisi soveltaa vanhaa viisautta jonka mukaan tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa – eikä tässä tapauksessa se maksajakaan mielestäni tyhmä ole. Hyvä, että materiaalia on tarjolla, kukaan ei pakota sitä kaikkea ostamaan. Voisin olla eri mieltä jos olisin edelleen fanaattinen keräilijä, jonka pitää saada kaikki viralliset julkaisut hyllyyn, mutta kun en enää sellainen ole niin näen hyvän materiaalin tuomisen markkinoille fanien palvelemisena. Omasta puolestani Maiden voisi pistää myyntiin jokaisen keikkansa Metallican tyyliin. Itsekin ostaisin takuuvarmasti ainakin kaikki Suomen keikat, jos se olisi mahdollista.

Kyllähän noita livelevyjä on tullut osteltua, mutta jo pitkään olen suosinut DVD/BD -tallennetta pelkän äänitallenteen sijaan. Live-CD:t tarttuvat käteen yleensä siinä vaiheessa kun ne löytyvät alekorista ja sen jälkee pysyvät lähinnä hyllynkoristeena kun taas videotallenteita tulee pyöritettyä säännöllisin väliajoin. Toivoisinkin, että Maiden-leirissä panostettaisiin enemmän noihin vanhojen julkaisujen saattamiseksi nykyaikaan. Kun taloudessa ei edes ole VHS-nauhuria niin eipä esimerkiksi Maiden Englandia pysty katselemaan vaikka mieli tekisi… Brassiversioita kun ei näet tueta.

9. Miten suhtaudut bootlegeihin? Jos omistaisit jonkun sellaisen (et tietenkään omista, koska nehän ovat laittomia), mikä olisi suosikkibootlegisi Maidenin keikoista?

Mielestäni on melko tekopyhää vainota bootlegejä sillä en usko, että kukaan todellinen fani jättäisi jotain virallista levyä ostamatta bootlegin vuoksi. Useimmiten bootlegien keräilijät ovat juuri niitä faneja, joilla on jo kaikki kaupasta ostettavissa olevat viralliset julkaisut ja enemmänkin, jolloin bootlegit eivät ole rahallisesti keneltäkään pois. Bootlegien myymiseen suhtaudun kuitenkin melko kielteisesti; bootlegien yhteydessä ei mielestäni tulisi liikutella rahaa lainkaan.

Jos ihan nyt sattumalta sattuisin jonkun bootlegin omistamaan, niin Somewhere on Tour -kiertueelta nauhoitettu hyvälaatuinen keikka olisi aika kova sana jo ihan siksikin, että virallista materiaalia siltä ajalta ei juuri ole saatavissa. Isojen poikien kertoman mukaan nimellä When it's Time to Rock kulkeva julkaisu täyttäisi nuo kriteerit. Toki myös kaikki Suomen keikat olisivat mielenkiintoisia kuulla, ihan näin hypoteettisesti ajatellen…

10. Keräiletkö Maiden matskua? Minkälainen kokoelma sinulla on? Onko sinulla Maiden tatuointia tai muuta HC-osastoa?

Olin aikanaan hyvinkin aktiivinen keräilijä, jolloin erilaisten virallisten audio- ja videojulkaisujen määrä taisi käväistä tuossa 350 erilaisen pinnassa, joukossa muutamia hyvinkin harvinaisia. Keräily keskittyi lähes pelkästään levyihin muun krääsän keräämisen jäädessä vähemmälle. Sitten jossain vaiheessa alkoi tulla näitä The Trooperin 20 vuotisjuhlan kunniaksi julkaisemme singlen uudelleen viitenä erilaisena painoksena -juttuja ja se pisti miettimään keräilyn järkevyyttä uudelleen. Tällaisiin mielestäni täysin väkisinväännettyihin rahat pois -tyyppisiin tyhjänpäiväisiin julkaisuihin suhtaudun aika nihkeästi. Lisäksi oma luonteeni keräilijänä on heti mulle kaikki tänne nyt -tyyppinen eli en pysty rajoittamaan keräilyä vaikkapa tiettyyn formaattiin ja tämä puolestaan asettaa keräilemiselle taloudellisiakin haasteita.

Kaikki edellämainitut mietteet yhdistettynä sen aikaiseen muuttuneeseen elämäntilanteeseen aiheuttivat sen, että myin lähes koko kokoelmani pitäen itselläni vain perusversiot kaikista CD:istä, jonkin verran sinkkuja sekä muutamia tunnearvoltaan tärkeitä levyjä. Kokoelman myymisessä oli vain kaksi periaatetta: halvalla en luovu ja etenkin harvinaisuuksien pitää päästä hyvään kotiin. No, rahoilla taidettiin useampikin autolainaerä lyhentää ja suurin osa levyistä päätyi tunnetuille keräilijöille joten molemmat tavoitteet saavutettiin. Aluksi luopuminen oli vaikeaa, mutta jälkikäteen en ole katunut. Tuo päätös kun auttoi pitämään järjen päässä ja asettamaan rajat monen muunkin asian keräilyn suhteen ja auttoi määrittelemään sen, mikä loppujen lopuksi on itselle tärkeää. Se, että itse en enää aktiivisesti keräile Maiden-kamaa ei kuitenkaan tarkoita ettenkö arvostaisi sitä, päinvastoin. Nostan hattua kaikille Maiden-keräilijöille ja toivotan onnea kokoelman kartuttamiseen!

Tatuointia on joskus tullut harkittua saunan lauteilla kolmelta aamuyöllä, mutta toteuttaminen on jäänyt tekemättä ja tulee varmasti jäämäänkin koskapa tuo ihon kirjaileminen ei kuitenkaan ole minun juttuni. Pitkään on ollut harkinnassa kaulakorun teettäminen Derek Riggsin logosta SIT-tyyliin, eli kyseinen symboli kärjellään olevan kolmion sisällä. Jospa tuollaisen viimein hommaisi vaikkapa 40 v. -lahjaksi itselle…

11. 2010 ja uusi Maiden albumi – minkälaiset odotukset ja ajatukset sinulla on uudesta materiaalista? Mitä arvelet, jääkö albumi Maidenin viimeiseksi studioalbumiksi?

AMOLAD pääsi iskemään aika totaalisesti puun takaa nousten omassa rankingissa todella korkealle ja pienoinen ihme saa tapahtua, jos paremmaksi pistetään. Tulevan levyn toivoisin kuitenkin sisältävän erilaista materiaalia, mielellään hieman suoraviivaisempaa ilmaisua kulta-aikojen tyyliin. Eipä AMOLAD II mikään pettymys varmaankaan olisi sekään, mutta tehkääpäs pojat nyt vielä yksi täydellinen heavy-levy wanhan ajan malliin, kun sen kyllä osaatte!

En osaa lukea Steven tai Brucen aivoituksia enkä siksi oikein osaa ottaa kantaa siitä onko tuleva levy nyt sitten se viimeinen vai ei, mutta on pakko myöntää, että tavallaan jopa toivon sitä. Kuulostaa ehkä julmalta varsinkin nuoria juuri bändin löytäneitä faneja ajatellen, mutta syy miksi tätä toivon on se, että en haluaisi nähdä vuonna 2018 kehäraakkeja lavalla veivaamassa väsyneintä mahdollista greatest hits -kamaa. Vielä yksi timantinkova kiekko, vielä yksi laaja kiertue ja sitten tyylikkäästi kamat kasaan ja poistuminen takavasemalle.

12. Onko elämää Iron Maidenin jälkeen, kun bändi pistää pillit pussiin? Luuletko, että bändin jäsenet jatkavat sooloilua? Olisitko kiinnostunut Steve Harrisin soololevystä? Kolahtaako Bruce Dickinsonin soolomateriaali?

Edelliseen kysymykseen viitaten, ei lopettaminen ole katastrofi. Maiden tulee pysymään osana omaa elämää siitä huolimatta. Ei näillä kilometreillä enää ole maailmanloppu, kun jokin suosikkiartisteista lopettaa. Alkaa olla väistämätön tosiasia, että lähivuosina niitä suosikkeja poistuu kartalta kasapäin, tavalla tai toisella.

Eiköhän jokaiselta jampalta vielä musiikkia tule tarjolle ilman Maideniakin. Veikkaisin että ainakin Adrian ja Janick pysyvät hyvinkin aktiivisesti kuvioissa Maidenin jälkeenkin. Steve epäilemättä tulee ainakin tuottajapuolella olemaan aktiivinen ja jo pelkkä Maiden-arkistojen aarteiden kaivelu ja julkaiseminen työllistää miestä aika mukavasti loppuiäksi. En ole ihan varma kiinnostaisiko Steven soolomateriaali – Steve on Mr. Maiden ja se leima sillä soolomateriaalillakin väistämättä olisi, ei siihen osaisi suhtautua soolotuotantona.

Brucen aivoituksia on paha arvailla; mies on kuin pieni sähköjänis singahtelemassa joka suuntaan ja aktiviteettia tuntuu riittävän enemmän kuin tarpeeksi muuallekin kuin musiikin pariin. Kovin kuitenkin toivon, että aikaa ja intoa soolomateriaalillekin riittäisi edelleen koskapa tähänastinen tuotanto putoaa loistavasti etenkin AoB:n ja CW:n ollessa genrensä ehdottomia klassikoita.

13. Oletko menossa Poriin 8.8.2010 katsomaan Maidenia? Oletko menossa muille Maidenin keikoille vuoden 2010 aikana?

Enpä olisi uskonut sen päivän tulevan, että jätän vapaaehtoisesti Maidenin Suomen keikan väliin, mutta nyt on näin tapahtumassa. Sonispheren kaltainen massatapahtuma ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa tarpeeksi, vaikka esiintyjäkattaus on loistava Maidenin lisäksikin. 60000-70000 tuhannen ihmisen massa ja tikku-ukot kilometrin päässä lavalla ovat sellainen yhdistelmä, että en näe lähtemistä sen vaivan arvoiseksi etenkin kun odotettavissa lienee normaali greatest hits -festarikattaus. Olen aina ollut tiiviiden sisäkeikkojen fani ja Saunaa/Tuskaa suuremmat massatapahtumat eivät oikein kiinnosta. Ulkomaille lähtöä voi harkita koko kiertueaikataulun selvittyä, mutta Sonispheret jätän väliin kyllä muissakin maissa.

14. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää kaikille fanaattisille suomalaisille Iron Maiden -kannattajille?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Up The Irons!