Jarmilan raportti
Ajatus keikalle lähtemiselle oli luonnollinen, olinhan kuunnellut Maidenia jo parivuotta ja se koskettava eka keikkakin vuonna 1983 oli tullut koettua. Saavuimme hallille kaverin vanhalla Datsunilla, hyvissä ajoin ennen keikkaa. Kiertelimme hallin käytävillä ja ostimme keikkapaidat. Jos muistan oikein, kiertuecollege maksoi 60 mk ja t-paita 35 mk. Vaihtoehtoja oli muutama. Sen sijaan mitään ihmeellistä muki ym. krääsää ei ollut kaupan. Toki kiertueohjelma löytyi myyjiltä.
Kävimme katsastamassa kenttälohkot. Kyseisenä vuonna kenttä oli jaettu kolmeen lohkoon ja lippumme olivat ensimmäiseen. Kaverin kanssa olimme noin viidennen rivin paikkeilla, lavasta katsottuna oikealla puolella. Powerslaven biisit soivat päässämme kunnes, valot alkoivat himmetä ja alkoi kuulua lentokoneen ääniä…
Keikastahan on jo kaksikymmentä vuotta aikaa, joten muistan vain satunnaisia pätkiä. Suurena apuna tätä kirjoittaessani oli kaksi päivää ennen Helsinkiä ollut Göteborgin keikka. Settilistahan oli molemmilla keikoilla samanlainen. Myös välispiikit, lavashow ja tehosteet olivat samoja, kuten läpi kiertueiden Maidenilla on ollut tapana. Suosittelen kyseisen bootlegin hankintaa, mikäli haluaa saada paremman käsityksen sen ajan menosta. Ja onhan World Slavery Tourista julkaistu klassinen video Live After Death. Mutta senhän sinä – rakas lukijani – jo varmasti tiesitkin.
Keikan loppupuolella sain ilmalennosta kiinni Dave Murrayn hikinauhan, joka sittemmin on hukkunut arkistoista.
Puhuimme Maidenin joulukuun 2003 keikan jälkeen paluumatkalla kaverien kanssa kuinka äänentoistossa on tultu alaspäin. Ei suinkaan äänen puhtaudessa ja kirkkaudessa vaan volyymissa. Muistanko väärin, mutta 80-luvulla keikkojen jälkeen korvat soivat monta päivää ja bassonjyminä tuntui mahanpohjassa saakka. Tietenkään kenttä / katsomo paikkaa ei voi verrata toisiinsa.
Marraskuun 5. päivän keikka vuonna 1984 on henkilökohtaisesti paras konsertti, jossa olen koskaan ollut. Seitsemän keikkaa olen vuosien varrella (83-84-86-88-90-2003-2003) käynyt katsomassa, joten vertailukohtiakin löytyy. Olen vuosien aikana käynyt useiden bändien isoilla keikoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tämä keikka taisi minut sitten naulata IM kantaan, jossa edelleen olen tavalla tai toisella.
Up The Irons!
Jarmila
ps. hajanaisia muistikuvia minun menneisyydestäni, ymmärräthän lukija sen?