Kirjoittanut: Okko Ahre, kesäkuu 2024
Kesäinen sunnuntai koitti ja olin valmistautunut menemään katsomaan suosikkiyhtyettäni Iron Maidenia Tampereelle. Paikkana toimisi uusi Nokia Areena, jossa en ollut vielä käynyt. Ajattelin, että kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Uuden areenan katsominen, kuten myös Maidenin.
Olin ostanut bussilipun Tampereelle. Asemalla odotteli ihmisiä, joilla oli sama suunta kuin minulla. Heillä oli ollut keikkoja ennen tätä vetoa, jos muistan oikein. Harmittelivat seuraavan päivän työvuoroa. Itse olin tilanteessa, että ei ollut töitä, mutta suunnitelmia oli seuraavalle päivälle. Olin varannut huoneen Dream Hostelista eräältä Maiden fanilta, jonka olin tavannut junassa matkalla Rockfestiin, mutta se on toinen tarina.
Saavuin Tampereelle tai Manseen, niin kuin sitä kutsuivat jotkut. Löysin sopivasti keikkapaikan, mutta ensin ajattelin käydä viemässä tavaroita hostelliin ja vaihtamassa paidan. Ennen vaihtoa kävin ostamassa meneillään olevan kiertueen paidan, joten se oli sitten hoidettu. Sen jälkeen oli vuorossa paidan vaihto hostellissa. Olin valinnut paidakseni Maiden England kiertueen paidan, jossa on Aces High sinkun kansi. Hostellilla käymisen jälkeen lähdin kohti keikkapaikkaa kaupan kautta. Olimme sopineet, että pidämme Iron Maiden Fans Finland FB-ryhmän miitin tuona päivänä, mutta paikalla ei ollut kuin kaksi, minä ja eräs toinen. Siinä sitten juttelimme niitä näitä ja odotimme, että pääsemme ovista sisään.
Ovilla huomasi kenen keikalla oltiin, kun niin paljon tekstiä Iron Maiden näkyi ympäriinsä, mikä lämmitti mieltä. Sisään päästyämme lähdin etsimään omaa paikkaani. Olin ostanut lipun istumakatsomosta, mikä sekin harmitti, sillä olisin halunnut kentälle, mutta ajattelin, että parempi täällä kuin olla ilman. Hallissa oma paikka löytyi helposti. Ruokapaikkakin oli vieressä, joten ehdin syödä jotain ennen iltaa. Odotusaikaa vietin juttelemalla ihmisten kanssa ja katsomalla, kun halli täyttyi sekä vilkuilemalla hallia eli miltä tämä näytti katsomosta käsin. Vihdoin kello näytti sen verran, että lämppäri sai aloittaa. Tuota virkaa hoiti The Raven Age -niminen bändi, jonka kitarassa oli Steve Harrisin poika. Lämppäri jäi mieleen ja joitakin biisejä olen kuunnellut myöhemmin Spotifyssa.
Lopulta se tapahtui, Maiden tuli lavalle. Ensin kuultiin esi-introna ”Doctor, doctor”. Siitä tiesi, että kohta alkaisi keikka. Introna bändi käytti ”Blade Runner” elokuvan lopputeksti biisiä. Sitten lähti keikan ensimmäinen biisi ”Caught Somewhere in Time”! Oli hienoa kuulla tuo livenä ensimmäistä kertaa. Jos luki setlist.fm sivun, tiesi, minkä setin Maiden esittäisi. Silti oli ilahduttavaa nähdä Maidenin herrat livenä. Vasta ennen kolmatta biisiä Bruce piti välispiikin, kolmantena biisinä kuultiin uuden levyn single ”The Writing on the Wall”. Sitten jatkettiin uuden levyn biisillä ”Days of the Future Past”. Maidenilla tuntui olevan, että harvemmin kuultuja biisejä soitetaan, unohtamatta sinkkuja ja uutta levyä, sitähän täällä oltiin markkinoimassa. Bruce piti välipuheen ennen ”Time Machine” kipaletta. Taustalakanat vaihtuivat aina kun löytyi sopiva kohta. Esimerkiksi Writing on the Wall biisin kohdalla taustana nähtiin sinkun kansi, jossa Eddie on moottoripyörän selässä. Kunnon yllätys tuli vasta kun bändi soitti The Prisonerin. Tuota bändi ei ollut soittanut 10 vuoteen ja viimeksi itse kuulin sen Maiden England kiertueella Helsingissä.
Illan aikana tuli myös hetki muistaa yhtyeen rumpalia, jolla oli synttärit, joten yleisö lauloi Nickolle onnittelut ja juhlallisuuksien jälkeen palattiin ”päivärytmiin” eli keikan biiseihin, vuorossa oli ”Death of the Celts”! Yksi keikan kohokohdista minusta, levyllä biisi on yksi omia suosikkeja. Uuden levyn jälkeen muistettiin yleisöä hitillä ”Can I Play With Madness”. Todella soitettu biisi, mutta se on hitti, joten annetaan anteeksi yhtyeelle. Biisi sai aikaan hurrauksia ja laulua yleisössä. Sitten oli vuorossa ”Heaven Can Wait”. Nyt oli vuorossa keikan kovin juttu eli ”Alexander The Great” LIVENÄ! Yksi kovimmista biiseistä. Itsellä tosin ei mene suosikkeihin, mutta en vastaan pane, kun tämä biisi soi Spotifyssa. Illan kahtena viimeisenä biisinä kuultiin tuttu duo eli ”Fear of the Dark” ja bändin debyytin ja koko bändin nimiraita eli tietenkin ”Iron Maiden”. Fear of the Dark sai aikaan yleisössä huutoa ja yhteislaulua. Eddie hirviökin tuli Iron Maiden kappaleen aikana lavalle pyörimään. Sitten bändi lopetti, vain tullakseen takaisin encoressa. Encorena kuultiin sitten ”Hell On Earth”, ”The Trooper” ja ”Wasted Years”. Trooperin aikana Bruce ampui jollain ihme tykillä, tms.
Wasted Yearsin jälkeen soi Monty Pythonin kappale outrona ja yleisö alkoi poistua. Maiden oli juuri soittanut hyvän keikan. Keikan jälkeen menin iltapalalle hostelliin ja nukkumaan. Kiitos Iron Maiden ja Tampere tästä elämyksestä!
