Tekijä: Toni Brigatti

Mattigoppa – Pykeija – Mattigoppa 20 km (total 1451 km)

Tänään pidettiin ajamisesta välipäivä. Mitä nyt vähän mopojen kanssa lähdettiin norjalaisisäntien vinkistä patikkaretkelle Pykeijan vieressä olevalle vuoristopolulle. Allekirjoittanut harhautettiin mukaan kertomalla lenkin pituudeksi noin 5 kilsaa, mutta myöhemmin selvisi, että se olikin per suunta 🙄. Viime ajat kun ei ole tullut paljoa urheiltua ja koronakilojakin on tullut hitosti lisää, niin nousuvaihe oli melko raskasta puuhaa. Kävi mielessä, että ilman tätä 30 kilon ylimääräistä mätisäkkiä tuossa vyön päällä voisi tämäkin homma olla helpompaa. Paluu alaspäin oli tietysti iisimpi. Mökillä ihmeteltiin, että miten ihmisen pohje voi olla niin muhkuralla, kun veti vähän kramppiin. Ensiapujoukot hoitivat paikat kuntoon eli emäntä hieroi ja isäntäväki tarjosi oluen, joka imastiin ns. kuiviin ikeniin.

Päivälliseksi nasautettiin keitettyä poronlihaa ja perunoita plus palautusjuomat, jonka jälkeen olikin ansaittujen päiväunien paikka. Vaihdettiin vähän retkisuunnitelmia ja buukattiin paikat tiistaiksi Hurtigrutenilla Vuoreijasta Hammerfestiin. Täältä Tromsan suuntaan on tie osittain aivan paskana ja parhaillaan tekevät uutta sinne, niin käytetään tilaisuutta hyväksi ja testataan laivamatka. Periaatteenahan on ollut, että kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua ja pikkusiskoa. Odotettavissa Pohjois-Norjaan on nyt hieman kylmempää ja mussumpaa keliä niin voipi olla, että jätetään Lofootit ensi reissulle. Ollaan tällä kertaa ilman varauksia liikkeellä, paitsi Tukholma – Turku lautta on buukattu ja Oslosta on katsottu viimeisille päiville kermaperseidemme hemmottelua jossain viiden tähden luukussa.

Ehtoolla isäntäväki lähti kotiin ja meillä alkoi saunan lämmitys. Eikä päivää, ettei olisi BMW / HD -keskustelua. Tällä kertaa lihaskuntoon liittyen. Pitkillä ajoreissuilla tulee välillä kaasukäden puoleinen kainalon alapuolella oleva selkälihas kipeäksi, kun joutuu vääntämään hanat kaakkoon etenkin ohittaessa. Etenkin aikasemmalla pyörällä (HD Ultra Classic -09) sai ihan tosissaan isommalla kuormalla jumpata, että saatiin muutakin kuin meteliä aikaiseksi. Tämä nykyinen kone vääntää jo alakierroksilla komiasti eikä välttämättä tarvitse niin paljoa takoa, että pääsee nätisti ohi. Tällaista ongelmaa ei kuulemma BMW:llä kaasutellessa ole havaittu, koska sehän kulkee niin helvetisti jo pintakaasulla 😳!

Ulkona oli 12 astetta ja päälle reipas lohituuli (huom. raumalainen maakrapu oppinut uuden paikallisen kalastustermin) niin jäi nyt Jäämeressä uinti tällä reissulla kokonaan väliin. EM-finaalia  väijyttiin 87. minuutin kohdalta Ipadiltä ja pytyn noston jälkeen olikin aika lähteä vintille goisimaan. Oikein hyvä ja henkisesti palauttava kesälomapäivä.

Vaasa – Eurajoki 235 km (total 4843 km)

Ekat 50 kilsaa tultiin aika haipakkaa kuivassa kelissä ja loppumatka vitunmoisessa sateessa. Siis sen verran tuli vettä, että ei meinattu nähdä eteemme.

Yhteenvetona voisi sanoa kolmen peräkkäisen Norjan road trip -kesän jälkeen, että vieläkin jäi nälkää ajella erilaisissa paikoissa. Tuolla koko maassa on vaan niin paljon paremmat tiet ja hienommat maisemmat kuin kotinurkilla. Varmasti tulee vielä käytyä niin pohjoisessa kuin Lofooteillakin uudestaan prätkällä, mutta kyllä minusta Keski-Norjassa on ne parhaimmat mestat näin koko maan läpi ajelleena. Lisäksi on vähän sellainen tuntuma, että  etelämpänä kelit ovat lämpimämmät ja kuivemmat.

Mutta olipas melkoinen seikkailu kaikkine vaiheineen ja nuoremman isännän kanssa oltiin taas pitkät pätkät tiiviisti kimpassa. Jäämeressä uinti, pyörän kippaaminen & hyytyminen & korjaaminen, kaatosateessa ajaminen, hyvät eväät ja rento meininki jäivät loppuelämäksi mieleen niin kuin erään BMW:n rekisterinumerokin.

I’m a stranger in this town
Life takes me up and down
I’ll break the score until I’m free
Can’t stop to roll the dice
And in the morning light
A girl like you is all I need

– Passion rules the Game – Scorpions –

Kemi – Vaasa 440 km (total 4608 km)

Kemistä lähdettiin melkein helteisessä kelissä ajelemaan kohti Vaasaa ja koko matkan olikin hieno ilma, varmasti parasta koko reissun aikana. Sitä osaa arvostaa tätäkin, kun sen verran paskassa kelissä tuli ajeltua eilenkin pitkästi.

Itse ajomatka nyt oli perustuuppausta E8-tietä pitkin ja vielä aika paljon tietöitäkin matkalla niin eihän lapsille kertomista niin paljoa jäänyt, mutta so not, kuhan hyppy kulkee.

Vaasassa molemmat HD ukkolot kävivät tekemässä tuttavuutta paikallisten naaraiden kanssa eli iltakin oli varsin onnistunut 😎

Kilpisjärvi – Kemi 518 km (total 4168 km)

Kilpparilta lähdettiin puskemaan aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä. E8 oli hieman paremmassa kunnossa kuin muistin, mutta sellaista pomppimistahan se oli palttiarallaa sata kilsaa. Kolarin kohdalla pysähdyttiin syömään parhaaseen ja ainoaan grilliin sekä vetastiin saderytkyt päälle ja loppumatka olikin sellaista enemmän tai vähemmän kosteissa merkeissä köröttelyä. Aivan Kemin lähellä saatiin auton ajaessa viereisellä kaistalla melkoisiin rapakoihin vettä päälle aivan kuin vesiputouksesta ja avokypärän kanssahan se tarkoitti vähän heikkoa näkyvyyttä. Aavasaksassa pysähdyttiin hienossa kahvilassa (Paviljonki), jossa  oli näköalatornikin. Perillä luttamärkiä HD-ukkoloita odotti lämmin sauna omassa huoneessa Scandicissa. Oli road captainilla taas pelisilmää majoitusta buukatessa. Saunan jälkeen pizzat lärviin ja pehkuihin.

Ballangen HD Nord Norge – Kilpisjärvi 300 km (total 3650 km)

Aamuysiltä hurautettiin taxilla Ballangeniin HD liikkeeseen ja 3200 NOK maksun jälkeen prätkä käyntiin ja tankkauksen kautta liikenteeseen. Oli mahtavaa palvelua ja varsin kohtuuhintaista, kun ottivat tunnin työn hinnan osien päälle. Reilua porukkaa ja muutenkin liike on sellainen, missä HD harrastajien kannattaa käydä aina tuosta ohi mennessä. On nimittäin melkoisesti kaikenlaista asiallista tavaraa myynnissä. Liikettä pyörittävä Reidar antoi vielä pyörästämme asiallisen kommentin, että siihen on laitettu asiallisesti lisää potkua normaaliin Ultra Classiciin verrattuna.

Kamppeet ja road captain Scandicista matkaan ja nokka kohti Kilpisjärveä. Ajeltiin pieni kierto tie no 87 kautta, josta tosin osa oli aivan paskana niin, että pelättiin vähän pyörän puolesta 😂. Kilpisjärven Lapland Hotelsiin saavuttiin neljän korvilla ja kohta päästiin nauttimaan ravintolan antimista. Aika herkullisia olivat Lapin maut kylmäsavuporosta käristykseen.

Huomenna nokka kohti Kemiä, noin 500 kilsan tryki. Näyttäis tulevan vähän paskaa keliäkin, mutta haitanneeko tuo mitään, kun vaan matkalehmä vastaa kaasuun.

”My heart’s like an open book
For the whole world to read
Sometimes nothing keeps me together
At the seams

I’m on my way
I’m on my way
Home Sweet Home
Tonight, tonight”

Tromssa – Harstad – ??? (total 3309 km)

Viime päivinä on ollut sen verran äksöniä, ettei ole ehtinyt blogia päivitellä. Tromssasta lähdettiin ajelemaan Senjan saaren kautta kohti Harstadia. Senjassa käytiin Fjordgårdissa tsekkailemassa näkymiä kamalinta tunnelia pitkin, mitä täällä on kolmen kesän aikana tullut vastaan. Oli vähän perkeleen kapea, pimeä ja huonossa kunnossa oleva tie siinä tunnelissa Fjordgårdiin.

Sieltä pois ajeltaessa alkoivat tekniset ongelmat, kun pyörä alkoi vetää huonosti, röpötellä ja paukkua. Porin Motoxista soiteltiin vähän etäapua ja tuumattiin, että olisko tulppa paskana. Käytiin niitä sitten matkalla Harstadiin etsimässä, mutta ei löytynyt. Ruokapaikassa (erinomaista ruijanpallasta) tuli HD ukko vastaan ja kyseltiin häneltäkin, että olisko varatulppaa, mutta ei tärpännyt. Satoikin ihan vitusti ja alkoi vähän fiiliskin olla koetuksella. Joten kuten saatiin nilkutettua illaksi Harstadin Clarioniin. Pyörä vei noin 17 litraa satasella normaalin kuuden litran sijasta. Oli kyllä aika muistiin jäävä pari sataa kilsaa. Harstadissa pizzat naamaan ja nukkumaan. Seuraavana päivänä tulppien metsästys tuotti tulosta Harstadin veneliikkeestä, johon meidän ohjasi aivan loistavan palvelun saattelemana Mekonomenin myyjä. Pyörä vähän parani, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti. Köröteltiin sateessa 40 kilsaa Refnesin lauttarantaan noin 5 minuuttia liian myöhään eli jouduttiin odottamaan tunnin verran seuraavaa.

Lautalla Flesnesiin, josta heti keulilla pois ajamaan, kun huomasin heti, että ei vittu HD vedä enää ollenkaan ja ihan hirveä pauke ja lieskat putkista. Oli aika perseestä vetää kolmeakymppiä melko pitkää autoletkaa paukkuvalla pyörällä ja lopulta se sammui sopivasti ylämäkeen. Ei muuta kuin road captain työntämään pyörä sopivaan paikkaan tien sivuun ja soittamaan vakuutusyhtiöön. Sieltä saikin erinomaista palvelua ja järjestivät hinausauton kuljettamaan pyörä parin sadan kilsan päähän Ballangenin Harley-Davidson liikkeeseen. Itselle buukattiin kortteeri Narvikin Scandicista ja peruutettiin seuraavat kolme hotelliyötä. Lisäksi tilattiin taxi alle ja niin muuttui Lofootien läpi ajaminen muutaman päivän ekskursioon Narvikissa.

Vakuutusyhtiön maksukatto on 2000 euroa ja siitä meni pelkkään taxiin jo 450 euroa. Tänään soiteltiin korjaamon kanssa ja olivat paikallistaneet viaksi jonkun ilman määrää mittaavan sensorin. Huomenna selviää, että löytyykö uusi osa nopeasti. Illalla käytiin Tripadvisorin mukaan Narvikin parhaassa ruokapaikassa (Fiskehallen), joka olikin oikein passeli ravinteli. Pienistä teknisistä murheista huolimatta lomalla ollaan ja yritetään pitää positiivista fiilistä yllä, vaikka vahvasti on nyt seikkailun tuntua meidän matkassa 😎