Bruce Dickinson
6:48
1. soolo 4:22 Dave Murray
2. soolo 4:44 Adrian Smith
Soitettu livenä World Piece Tour -1983- , World Slavery Tour 1984-85- , Give me Ed, ´til I´m Dead Tour 2003- sekä Early Days 2005 -kietueilla.
Virallinen liveversio löytyy Live After Death -livelevyltä 1985.
Piece of Mind -albumin toisena kappaleena kuultava Revelations on Bruce Dickinsonin ensimmäinen kokonaan yksin tekemä Maiden-kappale. Kirjoittajanuraa ei tämän tyylikkäämmin voi kuvitella aloitettavan.
Yhtä aikaa raskaana ja rankkana, mutta toisaalta myös herkkänä ja kauniina hahmottuva teos on yksi Maidenin lukuisista ikiklassikoista. Steve Harrisin mukaan kappale kärsii muiden Piece of Mind -albumin kappaleiden tavoin hieman liian hitaasta temposta, jonka johdosta se toteutuu tarkoitetulla tavalla vasta konserttiolosuhteissa. Tämä lienee kuitenkin Harrisille ominaista vaatimattomuutta, sillä kappaleen levyversiostakaan on vaikea löytää arvosteltavaa.
Musiikillisesti Revelations on lukuisten erilaisten osien summa. Säkeistöjen toteutuessa rauhallisempina ja tunnelmallisina, sisältävät instrumentaaliosuudet sooloineen vastapainoksi hyvin raskaita ja kiihkeätempoisia ulottuvuuksia. Piece of Mind on musiikillisesti Maidenin vuoteen 1983 saakka jatkuneen uran ehdoton ykkönen ja Revelations kyseisen albumin vahvimpia numeroita.
Vaikka kappaleen musiikilliset arvot ovat kiistattomat, löytyy kappaleen kokonaisuutta täydentävä särmä ennenkaikkea sen sanoituksista. Monimutkaiset ja vaikeasti avautuvat lyriikat ovat myöhemmin Bruce Dickinsonille ajoittain varsin ominaisia, mutta Revelations on sisällöltään suorastaan mystinen.
Teksti käsittelee lukuisia niin monimutkaisia ajatuskulkuja ja vertauksia, ettei siitä tahdo saada aluksi mitään tolkkua. Kappale ei kuitenkaan ole pelkästään tajunnanvirtaa ja hienoilla kielikuvilla leikittelyä, vaan nerokas ja moniselitteinen mestariteos.
Dickinsonia on luultavasti rohkaissut kappaleen kirjoittamiseen Maidenin Yhdysvalloissa vastaanottama raju arvostelu ja suoranainen vaino uskonnollisten konservatiivien toimesta The Beast on the Road -kiertueen aikana (katso The Number of the Beast -albumianalyysi). Revelations käsittelee omalla tavallaan uskonnon ja yksilön välistä suhdetta hieman perinteisestä tavasta poiketen.
Pohjana Dickinsonin tekstille voi pitää ateistisen filosofi/tiedemies Aleister Crowleyn (1875-1947) lukuisia kirjoituksia ja näkemyksiä uskontojen haittaavasta vaikutuksesta ihmisen omalle ajattelulle. Crowleyn filosofian yksi keskeisiä teemoja olemassaolon tarkoitukselle oli ihmisen oman ajattelun merkitys. Uskonto – olipa tämä mikä tahansa – rajoittaa Crowleyn mukaan itsenäistä ajattelua ja sitä myötä toimii ihmistä vastaan.
Crowleyn kirjoitetussa tuotannossa käsitellään kriittisesti kaikkia merkittävimpiä uskontoja (mukaanlukien satanismi) ja osoitetaan paitsi niiden ristiriitaisuus ja älyttömyys, myös erilaisia vaihtoehtoja niille.
Crowleyn mukaan ihminen on tarkoitettu kehittämään itseään ja saavuttamaan (uskontojen lupaileman) elämän tarkoituksen, keskittämällä kaikki käytettävissä olevat henkiset voimavarat omaan ajatteluun, mieleen ja aivotoimintaan. Tätä kautta on saavutettavissa tietynlainen Yli-itse, jolle kaikki olevainen on periaatteessa päivänselvää, käsiteltävissä ja hahmotettavissa. Hieman ristiriitaisesti Crowley myös perusti omanlaisensa seurakunnan tai kirkon, jonka toiminta ja tarkoitus perustui ajattelun vapaudelle ja täydelliselle individualismille.
Nykymaailmassa uskontojen merkitys on löystynyt varsin merkittävästi ihmisen arkielämässä, eikä itsenäisen ajattelun teesejä pidetä ehkä niin kummallisina tai uraauurtavina, kuin kenties vielä Crowleyn aikoihin. Yhtenä pointtina Dickinsonin tekstissä on kuitenkin Crowleyn lupailema täyttymys, jonka saavuttamiseksi täydellinen keskittyminen omaan mieleen ja aivoihin (ilman esim. uskontojen syyllistäviä rajoituksia) on mahdollista.
Revelations alkaa lainatulla fraasilla vanhasta englantilaisesta C.G. Hestersonin kirjoittamasta virrestä, jota Dickinson muistelee haastattelussa laulaneensa koulussa.
Virsiosuus kappaleesta heijastelee puhtaasti kristillistä näkemystä maailmasta. Siinä pyydetään Jumalaa kumartumaan taivaasta ihmiskunnan puoleen, jotta hätähuudot ja itku kuuluisivat ylös saakka. Maalliset johtajat ovat epäonnistuneet, ihmiskunta on eksyksissä ja tekee kuolemaa. Virsiosuuden lopussa Jumalaa pyydetään riisumaan ihmiseltä tämän ylpeys, joka kaiken maan päällä tapahtuvan vääryyden aiheuttaa.
Käytännössä siis ihmiskunnan paha olo – virsi on ajankohtainen edelleen – johtuu ihmisestä itsestään, tämän ylpeydestä ja vain jumala tuntuisi olevan ainoa mahdollinen pelastus.
Toisen säkeistön alku jatkaa vielä virren ajatusta mukaillen.
Just a babe in a black abyss,
no reason for a place like this.
The walls are cold and souls cry out in pain.
(Revelations)
Viittaus lapseen synkässä syöverissä, joka ei sinne kuulu on Mr. Crowleyn käyttämä kielikuva ihmisestä kristillisessä maailmassa. Kylmät seinät viittaavat virressä mainittuun kultahäkkiin, joka ihmiskuntaa pitää vankinaan. Toisin sanoen Crowleyn (ja Dickinsonin) mukaan ihmisen ei pidä olla tämän kaltaisessa maailmassa.
An easy way for the blind to go
A cleaver path for the fools who know
(Revelations)
Maailmassa sokeilla tai typeryksillä on helppoa. Sokeudella viitattaneen lähinnä tiedostamattomuuteen tai kyvyttömyyteen käsittää maailman turhuus ja tuska. Crowleyn ajatusmaailman mukaan edellä kuvailtu maailma koskee niitä ihmisiä, jotka eivät ajattele itse. Heittäytyminen pelkästään Jumalan armon huomaan ja itsesyyttelyyn tekee maailmasta kultahäkin.
Kuvailtuaan kappaleen alussa (Crowleyn kielikuvien avulla) maailman merkityksettömyyden ilman omaa ajattelua, seuraa jatkossa ratkaisuja ja toivoa:
The secret of the hanged man – the smile on his lips
(Revelations)
Viittaus hirtettyyn mieheen tulee – mitä ilmeisimmin – hindulaisesta uskomuksesta, jonka mukaan hirtetyn näkeminen tuo onnea. Näin ollen voisi kuvitella, että Dickinson on liittänyt vertauksen hirtetystä miehestä – ja tämän salaisuudesta, joka on hymy tämän huulilla – kappaleeseen ikään kuin sillaksi seuraavaan säkeistöön, jossa maailman tuska on voitettavissa.
The light of the blind – you´ll see,
the venom that tears my spine.
The Eyes of the Nile are opening – you´ll see.
(Revelations)
Dickinson siirtyy käsittelemään kultahäkistä pääsyä edelleen hindulaisin metodein. Hindulaisuuteen perustuvassa monipolvisessa Jooga-mytologiassa on koulukunta, jonka mukaan jokaisen yksilön selkäytimessä asuu Kundalini -niminen käärme. Äärimmäisessä henkisessä täyttymyksessä, joka on mahdollista saavuttaa rikkomattoman meditaation tai seksuaalisen orgasmin kautta, ihminen on kykeneväinen saavuttamaan Samadhiksi kutsuttavan tilan. Ihmisen ollessa kyseisessä tilassa Kundalini -käärme herää selkäytimessä (spine) ja hakeutuu ydintä pitkin ihmisen aivoihin, jossa vapauttaa myrkkynsä (venom). Kundalinin myrkky sekoittuessaan aivoihin luo ihmiselle yliaistillisen yhteyden Jumalaan. Tämän tilan saavuttaminen on ihmiselle kaiken a ja å.
Tässä tilassa kaikki olevaisuuden portit aukeavat (The Eyes of the Nile) ja yksilö vapautuu maailman tuskasta, kultahäkistään. Crowley oli erittäin vahvasti kiinnostunut egyptiläisestä Horus -kultista ja oli jopa jollakin tavalla luonut itselleen jonkinlaisen yhteyden Horukseen. Kielikuva Niilin silmistä liittynee nimenomaan Horus-kulttiin ja sen salaisuuksiin.
Lopputulema sokean valon löytymiseksi on siis Kundalinin myrkky, joka valaisee lopulta sokeatkin Niilin silmien kautta. Ja sitten sokeakin näkee (you´ll see).
Seuraavassa säkeistössä Dickinson mitä ilmeisimmin viittaa yhteen Samadhi -tilan saavuttamisen muotoon:
She came to me with a serpents kiss
As the Eye of the sun rose on her lips
(Revelations)
Nainen (she) on mitä ilmeisimmin antanut Dickinsonille käärmeen (Kundalini) suudelman tai kosketuksen. Tämä on käsitettävissä edelliseen viitaten vain sillä tavalla, että kyse on orgasmista. Koko säkeistö käsittelee näin ollen yhtä elämän peruskysymyksistä – siemenen asettamisesta pyhään paikkaan – varsin kauniisti.
Kappaleen viimeinen säkeistö käsittelee kultahäkin murtamista ja mielen avautumista vielä yhdellä tavalla, ikään kuin korostaakseen:
Bind all of us together
Ablaze with hope and free
(Revalations)
Missä kristillisessä maailmassa ihmiset elävät hajaannuksessa ja erillään ilman toivoa (virressä)…
The swords of scorn divide
(Revelations)
…on mahdollista kuitenkin elää ja olla yhdessä (Bind all of us together). Toivo valaisee ja vapauttaa. Tällöin eivät maailman myrskyt ja myllerrykset vaivaa, eikä mikään horjuta pienen ihmisen venettä.
Lopuksi Dickinson vielä painottaa ja korostaa ihmisen omaa merkitystä ja roolia tässä kysymyksessä:
The time has come to close your eyes
and still the wind and rain.
For the one who will be king
Is the watcher in the ring.
On siis tullut aika kuninkaan tulemiselle, mutta kyse ei ole Jeesuksesta tai muusta uskomuksesta, vaan ihmisestä itsestään.
It is you.
(Revelations)
Kappaleelle ei juuri osuvampaa nimeä olisi voinut antaa. Omasta vinkkelistään katsottuna kappaleen tekstissä on todellakin kyse suorastaan jumalaisesta ilmestyksestä (Revelation) tai useammasta (Revelations).
Jos haluaa kirjoittaa kappaleen rock-musiikin yhdestä perusteemasta eli yksilön vapaudesta, voihan sen näinkin tehdä.
This song is about religion. Or about washing your car.
– Bruce Dickinson Kaliforniassa 1985 –