Blog

Merkintöjä Lontoosta

21.8.2011

Jatkoa edelliseen blogimerkintään, jossa käytiin kesän koettuja Maiden keikkoja läpi. Kiertueen päätti (ainakin tämän osuuden) kaksi iltaa Lontoon upealla 02 Areenalla. Nythän huhutaan vahvasti, että Maiden jatkaisi ensi keväänä The Final Frontier -albumin promoamista Jenkeissä samalla setillä. Käsittämätön ratkaisu, jos tähän päädytään, mutta so not, kunhan hyppy kulkee.

Remmissä Maidenin kotikonnuilla oli tavalla tai toisella 20 – 30 suomalaista fania, jotka olivat eksyneet Lontooseen kuka milläkin. Isohko osa porukasta oli pidennetyllä viikonloppureissulla torstaista sunnuntaihin. Lennot otettiin Norwegianilta ja asumus Crown Plaza Docklands keikkapaikan läheltä. Suht halpa reissu järjestelyjen puolesta, kun naaraan kanssa lennot olivat noin satasen per lärvi ja hotelli kolme yötä yhteensä 340 euroa. Sijainti oli vähän perseestä, kun ei oltu ihan keskustassa ja metrolla kesti keskustaan reipas puoli tuntia, mutta turistien sesonkiaikana erittäin ruuhkainen kylä ei ihan hirvittävästi hotsittanutkaan jostain syystä. Ollaan varmaan enempi Keski- ja Etelä-Eurooppaan kallistuvaa sorttia.

No lapasestahan se vähän ennen ekaa keikkaa lähti. Molemmilla keikoilla rokattiin aivan simona joka sana huutaen ja ilmakitaraa soitellen. Perjantai-illalla oltiin katsomon puolella aivan huippupaikoilla Daven ja Adrianin puolella yhdessä Suomen ylivoimaisesti kosteimman lappeenrantalaisen Maiden fanin kanssa ja lauantaina kentällä, jonne mätkähdettiin aika lailla samaan aikaan, kun Doctor Doctor alkoi soida. Isot miehet herkistelivät ja niiskauttelivat kuka missäkin. Maiden antoi kaikkensa, ja etenkin Bruce oli aivan eri mies kuin aikaisempina kesän keikkoina. Pitkissä spiikeissä oli asiaa ja kiinnostusaste kova.

Keikan jälkeen

Pudotus Maiden taivaasta oli kovempi kuin koskaan. Vuosisadan kankkunen (tuli jo pohdittua metrossa matkalla Hard Rock Cafeen yhdelle parhaista lounaista ikuna, että jos tähän purjo tulee, niin mitähän sen siivoaminen maksaa ja mihin se olisi turvallisinta asettaa…) yhdistettynä vähäisiin yöuniin ja paskaan paluulennon aikatauluun (perillä Helsingissä klo 23:30) ja bonuksena vielä erikoiskoe Helsinki – Rauma – Eurajoki kaatosateessa tarkoitti, että kotisänkyyn päästiin klo 4:00 ja kello soitti kesäloman ekaan työpäivään klo 6:50. Päässä soi edelleen Juankosken suuren miehen rankka blues, mutta onneksi Nicko McBrainin kiertueilla todennäköisesti vastaaviin tilanteisiin kehittämä kolmen ässän mäkilähtö (shit, shower and shave) auttoi sen verran, että päivästä selvittiin kunnialla, vaikka ääntäkään ei ihan hirveästi tullut (hieman haittaava tekijä myyntihommissa). Torstaina se helpotti ja sen jälkeen olo onkin ollut mahtava.

Nyt Maiden kalenterissa on Live DVD:n odotusta ja toivottavasti julkaisupäivämäärä saadaan pian, mutta eiköhän se vielä ennen joulua kauppoihin saada. Kyseessä siis konserttitallenne Argentiinassa ja Chilessä aikaisemmin tänä vuonna nauhoitetuista keikoista, joita varten tilasin – totta kai – harman/kardonilta blue ray soittimen. Koska Maiden on sen arvoinen 🙂

Tänä viikonloppuna (varmaan tuosta Lontoon reisauksessta kimmokkeen saaneena) aloin hahmotella Iron Maiden aiheisia bileitä taas vaihteeksi tänne Rauman nurkille. Viimeksi tammikuussa 2009 oli hienot iltamat, joista voi lukea ja osittain jopa kuunnella (!) tästä linkistä! Katsotaan kansan kiinnostus ja päätetään, josko tammikuussa 2012 olisi vanhojen pierujen brittiläistä dinosaurusfantasiaheviä koneessa, sauna päällä ja kepardi kylmää.

Ja sivuhuomautuksena, että näyttäis muuten taas perheen arki alkaneen. Töiden / koulun käynnin lisäksi pelkästään urheilua ensi viikolla ohjelmassa 10 harjoitukset ja neljä peliä eikä mukana ole kulttuuripuolen harrastuksia vielä lainkaan.

Maiden kesä 2011

14.8.2011

Kesä 2011 Iron Maidenin tahdissa alkaa olla paketissa. Blogimerkintöjä on tullut laiskasti tehtyä, eikä tätä nyt kukaan selväjärkinen lueskelekaan. Kesään mahtui neljä Maidenin konserttia, mikä oli just passeli määrä. Ensin kesäloman alkuun 8.7. keikka Stadikalla, jossa oltiin ensimmäistä kertaa lasten kanssa katsomassa bändiä. Lapset rokkasivat enemmän kuin ukko itse!

Kids

Kuvassa yllä ihan koko nuoriso ei ole omia, mutta melkein. Keikka itsessään Helsingissä maistui hieman rutiinivedolta, mutta toimi parhaana kesäloman avaajana koskaan. Hyvät paikat katsomosta ja Maiden kesäillan valossa sekä lisää tätä namia tiedossa – olo oli varsin kutkuttava.

Helsinki huutaa!

Stadikan keikan jälkeen vietimme viikonloppua Helsingissä, jossa pitkän talven työkiireiden aiheuttama pipakin alkoi selvästi löystyä. Lasten kanssa tsekattiin Linnanmäki ja Suomenlinna.

Tino Linnanmäellä

Kaikki eteen!

Sunnuntaina oli lento Helsingistä Portugaliin. Kone laskeutui Faroon, josta oli noin 40 km Albufeiraan. Yöllä pääsimme rättiväsyneinä kämpille Eden Resortiin, joka osoittautui aivan nappivalinnaksi.

Eden Resort

Eden Resort on huoneistokylä, jossa on noin 150 asuntoa yksiöistä isoihin huviloihin. Meillä oli palttiarallaa 100 neliön huoneisto, jossa viihdyttiin erinomaisesti. Alueella oli tenniskenttä, 5 uima-allasta, kauppa, baareja, respa, lasten leikkikenttä jne. Aivan ihanteellinen paikka rentoutumiseen ja sopii hyvin lapsiperheille, mutta menoa ja nähtävyyksiä etsivälle ei välttämättä toimi. Meillä oli erittäin rento meininki!

Lasse Lehtinen - Onni suosii rohkeaa

Reissun loppupuolella käytiin muutaman tunnin purjevenereissulla, joka oli yksi kohokohdista. Rannikko on luolineen hienoa seutua ja kannattaa käydä merellä, jos tuonne eksyy joskus.

Tino ja iskä

Tässä kahden jääkiekkoilijan tiukka kesäharjoitus menossa parhaillaan – toisella ylärivin look kunnossa, toisella lenkkiä vyöllä.

Reissun puoleen väliin oli sattumalta osunut Euroopan suurimmat moottoripyöräkokoontumisajot, jotka Moto Clube de Faro järjesti nyt 30. kertaa. Torstaista sunnuntaihin kestävät kekkerit olivat Faron lentokentän vieressä ja sinne odotettiin noin 20 000 vierasta. Pääesiintyjäksi torstai-iltaan oli buukattu Iron Maiden. Steve Harrisilla on lähistöllä kesämökki ja mies kertoi Portugalin TV:n haastattelussa palaavansa välittömästi UK:n keikkojen jälkeen lomalle takaisin Faroon. Satuimme muuten juuri samaan aikaan myöhemmin Gatwickin lentokentälle, kun Harris oli lähdössä poikansa kanssa Portugaliin kiertueen päätyttyä sunnuntaina 7.8. eli mies ei puhunut vaan lämpimikseen. Harris ei kyllä löytänyt meitä kentältä eli emme tavanneet.

Face in the Sand

Can the end be at hand? Is the face in the sand?

Helvetin hienot festarit ja vähänkään moottoripyöristä, hyvästä seurasta, musiikista ja rennosta meiningistä kiinnostuneille voi hyvin suositella.

Festareilla

Lavan eteen pääsi tosi helposti ja noin kymmenen vuoden tauon jälkeen löysin itseni eturivistä aivan hirveässä fiiliksessä. Muutamia hyviä otoksiakin sain tallennettua kameralla.

Gers

Mr. Janick Gers

band

No nyt on Gersin paikalla kerrankin sellainen kitaristi, että Harriskin on tyytyväinen!

Eddie

Kukkuu! Oliko nyt minun vuoro, saako jo tulla?

Keikka sinänsä oli hyvä perusveto, josta loistava paikka edessä, pimeys, hienot festarit ympärillä ja lomafiilis tekivät aivan erityislaatuisen, joka pysyy mielessä ikuisesti.

Viikko meni kuin siivillä ja olisi helposti mennyt toinenkin. Paluulento oli keskellä yötä ja Helsingissä klo 5:30, josta vielä tiukka erikoiskoe 250 kilsaa kotiin. Paluumatkat Helsingistä ovat aina tähän aikaan suurin piirtein samoilla silmillä vuorokauden jälkeen yhtä murhaa.

Portugalin reissusta palattuamme oltiin pari viikkoa lomalla kotimaisemissa, jonka jälkeen kesäloman päätteeksi oli suunniteltu todellinen grande finale eli pitkä viikonloppu Lontoossa, jossa suosikkiaktimme esiintyi kahtena peräkkäisenä iltana loppuunmyydyssä 02 Areenassa. 

Big Ben

Tämä reissu olikin sitten vähän kaksijakoinen. Ekaksi tsekattiin nähtävyyksiä kuten Big Ben ja Parlamenttitalo, Buckinhamin palatsi, Harrodsin tavaratalo ja erilaisia museoita. Ennen ekaa keikkaa alkoi lasi- ja putkialan projekti, joka kesti pari päivää.

We rock!

JATKUU…

Pari viikkoa vielä Suomen keikkaan

25.6.2011

Maiden julkaisi From Fear To Eternity -kokoelman, jota voi
pitää melkoisena turhakkeena. Maidenin levy-yhtiö EMI muisti hienolla promopaidalla ja
kokoelman promoversiolla. Kiitokset! Täytyy kyllä sanoa, että EMIn puolesta
Rautaneitoon on suhtaduttu aina mahtavasti.

Helsingin keikkaan on aikaa enää pari viikkoa. Samaan aikaan
alkaa neljän viikon kesäloma! Lapsetkin aivan nuorimmaista lukuun ottamatta
pääsevät ensimmäistä kertaa katsomaan Maidenia livenä. Kesäloma päättyy kahteen
Maidenin Lontoon keikkaan ja pitkään viikonloppuun saarivaltakunnassa.
Ensimmäistä kertaa muuten ollaan menossa Englantiin. Vähän outoa, että ei ole mitään
kovinkaan järisyttäviä odotuksia Lontoon suhteen, vaikka kylässä varmasti
riittää nähtävää.

Aikaisempiin Maidenin Suomen keikkoihin verrattuna tänä
kesänä on ollut eroa eri medioiden yhteydenottojen määrään liittyen. Koska
yhtye antaa kitsaasti haastatteluja, moni lehti ja radioasema on aiemmin ottanut
yhteyttä saadakseen edes jotain jutun aihetta, kun iso ja monia kiinnostava stadion keikka lähestyy. Onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa, mutta nyt on
ollut tosi hiljaista, mikä on ihan hyvä, koska vähän jo tuntuu, että se kohina
on jo nähty. Enemmänkin kiinnostaa mennä matalalla profiililla ilman mitään
säveltämistä. Toisaalta moni varmaan odottaisi, että Rautaneitoon liittyen
järjestettäisiin jos jonkinlaista tapahtumaa ja miittinkiä, mutta ei vaan
yksinkertaisesti ehdi joka paikkaan tällä hetkellä repeämään. Olisi ihan
helvetin hyvä, jos lähipiiristä löytyisi joku asiallinen tyyppi, joka jaksaisi
rymytä ja pitää lippua korkealla, mutta eipä niitä nyt taida tähän hätään olla
ja toisaalta Maidenin juttukin alkaa olemaan niin ehtoopuolella, että vähän
alkaa olemaan myöhäistä mitään kovinkaan suurta yhteistä tulevaisuutta
suunnittelemaan.

Alkuperäisenä ajatuksena blogilla oli, että tähän voi
näpytellä erilaisia pikkujuttuja sieltä ja täältä Maideniin liittyen, mutta
eipä noita nyt niin kovinkaan paljoa ole ehtinyt kirjoitella. Toisaalta ihan
hirveästi ei ole ollut asiaakaan, mutta eipä lukijoitakaan ole varmaan paljoa
ollut. Täytyy yrittää skarpata.

Hell is From Fear to Eurajoki…

8.4.2011

Rakas Maiden päiväkirja, listataanpas lyhyesti meneillään olevia Maiden-aiheisia asioita, joita työn alla, jotta ei kaikki unohdu:

– Maiden julkaisee uuden Best of -albumin toukokuussa 2011 -> mieti kyssärit ja kasaa kilpailu sivuille ja hommaa EMIltä palkinnot

– Nykyinen elämän tilanne sellainen, että lomailu ei oikein onnistu henkisesti himassa -> lähde välittömästi kesäloman alkaessa niin pitkälle kuin mahdollista (ei haittaa vaikka Maiden olisi samalla suunnalla)

– Maiden Stadikalla ensi kesänä -> paitaprojektiin herääminen liian myöhään, joten fuck it this time.

– Rautaneito.com sivuston ja nettikaupan ylläpito -> vasurilla ajan puutteen vuoksi

– Ihan mielenkiintoinen haastattelupyyntö ja vastaaminen 80´ rocks kasarihevi-sivustolle, joka löytyy täältä:

http://www.80srocks.net/forum/viewtopic.php?p=121296#121296

– Kakkososa Rautaneito -kirjasarjasta jouluksi -> riippuu kirjoittajan aikataulusta, Go Janne Go

Steve Harris – The Clairvoyant

Kroatialaisten Maiden Fan Club on yksi aktiivisimmista alajaostoista tällä planeetalla. Siitä hyvä esimerkki on Stipe Jurasin kirjoittama kovakantinen kirja Steve Harrisista. Kirjaa voi tilata täältä:

http://www.maidencroatia.com/harrisbook.htm

Jahka tässä ehditään johonkin lämpimään koloon lueskelemaan kirjaa, postailen vähän tarkempaa infoa kirjasta.

Seuraava osa sarjasta on Adrian Smithistä ja se ilmestyy syksyllä 2011.

Eddie´s Evil Brew

19.3.2011

Eddien punkkua

Tätähän varten kaverit ovat olemassa 🙂

Euroopan kovin Maiden fani Timo soitti tuossa pari viikko sitten ja kertoi, että nyt sitä taas saa tilata. Eli Iron Maiden punkkua!

Vielä ei ole maisteltu ja todennäköisestihän tämä on parasta punkkua, mitä on koskaan maistanut, mutta annetaan nyt hieman tasaantua matkan rasituksista ja nautitaan oikeassa seurassa, oikean musan kera ja erittäin special-hetkenä.

 

 

Taivas rajana!

13.2.2011

Maidenin nettisivuille oli ilmestynyt alla oleva kuva tämän vuoden kiertueen
teemaan meikatusta Boeing 747 lentokoneesta, joka faniskaban tuloksena aikanaan
ristittiin Ed Force Oneksi. Kuvahan on todella maaginen ja luo entisestään
mielikuvaa bändin suuruudesta ja universaalisuudesta. Logistisesti ajatellen Ed
Force One mahdollistaa keikat nykyisenkin kiertueen malliin ja säästää
kustannuksia älyttömästi. Aikaisemmin Australia jäi aina väliin kiertueilla,
koska sinne piti roudata kalusto aina meriteitse. Tai ainakin niin virallinen
totuus julistaa. Markkinoinnin vinkkelistä omaksi koneeksi teipattu Boeing 747
on huippuidea. Se kerää kaikkialla maailmassa aina koko maan median huomion
yhtyeen laskeutuessa keikkakaupunkiin. Omaa konetta ei voi sanoa ilmaiseksi
mainokseksi, mutta harvemmin Maidenin kaltaista bändiä vastassa on jo
kiitoradalla kaikki Venäjän lehdistö ja tv-kanavat, kuten tällä viikolla.

Ed Force One 2011

Sitten settilistaspekulointiin. Mikä ihme nykyään Maiden-faneja vaivaa, kun ensin odotetaan keikkoja ja kiertueita kieli pitkällä ja notkutaan netissä, jonne ensimmäisestä keikasta tulee settilistaa reaaliajassa ja kun – yllätysyllätys – bändi soitttaa viisi-kuusi suurinta hittiäään, pari pakollista numeroa ja loput uudelta, kiertueelta promottavalta albumilta, alkaa faniyhteisöissä kauhea rutina, että miksei sitä juuri minun suosikkiani soitettu ja miksi yhtye
soittaa sitä tai tätä. En ymmärrä. Lähtökohta on kuitenkin se, että olen kiitollinen, että Maiden vielä jaksaa yleensäkään kiertää ja soittaa, koska takana on jo yli 30 vuotta.Totta kai soittamatta jää noin 50 sellaista kappaletta, jotka haluaisin kuulla itsekin konsertissa, mutta tämän mittaluokan touhussa yleensä annetaan jokaiselle jotakin.

Mielestäni viimeisten kymmenen vuoden aikana kiertueilla on kuitenkin soitettu hyvinkin paljon erilaista materiaalia. Jos käydään viimeisimmät kiertueet läpi nopeasti settilistoihin liittyen, vuonna 1999 oli aivan tautinen setti, jossa jälleen vanhalla jengillä soitettiin vähän niin kuin lämmittelyksi kaikki muut suohon. En usko, että kukaan kehtasi valittaa yleensäkään yhtikäs mistään. 2000 Brave New World Tourilla mukana oli paljon uutta materiaalia –
promottiinhan uutta albumia – ja vanhoja klassikoita. Mutta myös Clansman ja
Sign of the Cross saivat uudet käsittelyt uuden vanhan laulajan annettua niihin
aivan uudenlaisen tatsin ja fiiliksen. Näinhän nämä piti vetää. Pienen tauon
jälkeen – kävittehän kuntelemassa Stadissa 2002 Brucen soolokeikalla
Prisonerin, Bring Your Daughterin ja Revelationsin – 2003 ensin pelkkää parasta
eli Best of -kiertue ja päälle Dance of Death -kiertue, jolla taas hyvin
erilainen setti kuin alkuvuodesta ja paljon uutta materiaalia tietysti mukana,
kun uunituoretta albumia yritetään kansalle myydä. Vuonna 2005 Early Days
Tourilla vedettiin pelkkiä neljän ekan albumin biisejä ja hallit olivat taas
aivan pähkinöinä. Tätä vasten oli erittäin rohkea ja hieno teko vuonna 2006
soittaa koko uusi albumi, vaikka etenkin Amerikassa sen tiedettiin olevan
itsemurha. Vuonna 2007 taas väliin hittiä ja pientä 25-vuotisjuhlaa Number of
the Beast -albumin julkaisusta. Pahimpien settilistaitkijöiden onneksi ei
tarvinnut tuona vuonna nähdä Suomessa Maidenia lainkaan 🙂 Vuonna 2008 taas
räjähti, kun henkiin herätettiin Powerslave ja kaivettiin muumiot lavalle yli
20 vuoden tauon jälkeen. Pelkästään klassikoteos Rime of the Ancient Marinerin
soittaminen oli vuosituhannen kulttuuriteko, kiitos ja nyt kaikki oli nähty.
Viime vuonna tehtiin muutaman keikan pituinen festarikiertue, jossa neljän
vuoden tauon jälkeen setissä oli taas uudempaa materiaalia ja vanhoja
klassikoita ne viisi pakollista. Tänä vuonna The Poru alkaa jo ennen kuin
ensimmäinen konsertti on edes päättynyt. Oi aikoja, oi tapoja.

Settilistoista ainoa asia, josta olen purnannut ja tulen aina varmasti niin tekemään on niiden muuttumattomuus kiertueen aikana. Maidenin tapa on ollut aina ensimmäisten keikkojen jälkeen pitää setti suurimmaksi osaksi samana. Kaikki valoista lähtien hiotaan tietyn setin mukaan eikä sitä hevillä muuteta kesken. Koska konserttikokonaisuudesta tehdään loppuun saakka mietitty kokonaisuus, pienikin muutos vaikuttaa niin moneen asiaan, että se aiheuttaa työtä monella taholla. Ja samaan aikaan hektisellä kiertueella on tuhat muutakin pakollista asiaa hoidettavana, ei ehkä sen takia haluta ylimääräistä vaivaa vielä niiden lisäksi. Vilkaiskaas esimerkiksi Youtubesta löytyvää videon pätkää The Wicker Manista kiertueen aloituskeikalta Moskovasta. Kun Mr. Gers aloittaa biisin liian aikaisin, kaikki valoja myöden menee täysin perseelleen, koska ne ovat suunniteltu ja toteutettu niin tarkkaan, että ajoitusmokat vetävät pakan aika sekaisin. Bruce muuten osoittaa Janickia ja aloittaa biisin sanoilla ”Hand of fate is moving and the finger points to you! He may be fucking half blind and needs spectacles’ too!” Loistava improvisaatio!

Postia Maidenilta

2.1.2011

Maiden joulukortti 2010

Iron Maiden toivottaa hyvää joulua Euroopan lumikaaoksen takia hieman myöhässä.

Maiden joulukortti 2010_2

Samalla saapui myös tuorein Fan Club lehdykkä, josta juttua lisää myöhemmin:

FC-lehdykkä

Rock and Roll Scania!

Nina Myllymäellä pysyy pensseli jonkun verran nätisti kätösessä. Näyttelyissäkin hyvin sijoittunut Nina on maalannut tukholmalaiselle kuljetusyritykselle Scaniaan Iron Maiden -aiheen! Myös sisustus on aiheen mukaisesti laitettu. Logistiikkasalapoliisimme on parhaillaan selvittämässä, että mikä firma on kyseessä ja josko rekasta saisi lisää kuvia tulevaisuudessa. Joka tapauksessa, olkaapa hereillä Ruotsin teillä heiluessa, kun ei tiedä koskaan, että mikä sieltä tulee vastaan. Tsekkaa koko juttu pdf-tiedostona tästä!

Kiitokset juttuvinkistä Piialle Logistikas konttoriin!

”Tour that everyone deserves…”

13.10.2010

Brucen kommentin taannoin jossain mediassa albumikiertueen jälkeisestä best of kiertueesta sanoilla ”tour that everyone deserves” voi hieman värittäen nähdä monessakin mielessä ”ansaintakiertueena”. Tämä nyt on tietenkin täyttä fantasiaa, mutta 35 vuoden ikäisen bändin ensimmäinen levyllä laulanut laulaja mielestäni ansaitsisi olla mukana kiertueella esittämässä pari kappaletta niiltä albumeilta Iron Maiden ja Killers, joiden tekemisessä hän oli mukana. Esimerkiksi biisit Killers ja Wrathchild tai Charlotte The Harlot & Murders in the Rue Morgue Paul Di´Annon esittäminä olisivat varmasti fanien mieleen. Samalla logiikalla Blaze Bayley ansaitsisi olla mukana heittämässä pari kipaletta X-Factorilta tai Virtual XI:lta, kuten Man on the Edge ja Clansman tai kaksikko Lord of the Flies ja Futureal. Onhan Blazella oma kiihkeä kannattajajoukkonsa edelleen, joka olisi tästä mielissään eikä se tekisi huonoa elämän päähän potkimalle miehelle itsellekään. Bruce Dickinson tietenkin häärisi itse maestrona ja jotain specialia hänenkin pitäisi antaa faneille, koska hei, olemme sen arvoisia :). Alexander the Great! Varsinainen setti olisi nyt tällä kolmikolla hieno lopettaa Iron Maiden -biisiin, jossa ensin Paul laulaisi ekan säkeistön, Blaze toisen, Bruce viimeisen ja tietenkin kertsit kaikki yhdessä. Varmasti ikimuistoisia keikkoja. Ansaintalogiikalla Maidenin talousosastokin todennäköisesti nauraisi matkalla pankkiin.