Åndalsnes – Trollstigen – Geiranger – Dalsnibba – Loen 175 km (yhteensä 4200 km)
Reissun puolivälissä ollaan. Aurinkoisessa kelissä lähdettiin kohti Trollstigeniä, jossa oli todella paljon porukkaa ja ajaminen nousussa ja mutkissa hieman hankalaa. Tuppaa aina mukaan mahtumaan niitä, jotka ajavat keskellä tietä, pysähtyvät mihin sattuu tai jarruttavat intohimoisesti koko ajan ja välillä täysillä yllättäen. Ninalla oli Bemarin kanssa joku mäkilähtoavustimeen liittyvä probleema ja käämi vähän sen vuoksi lämpimänä, mutta onneksi se saatiin kokonaan pois käytöstä nousun jälkeen jätskillä ollessa. Jos oli Trollstigenillä jonoja niin Geiranger vasta tukossa olikin. Ei viititty pysähtyä tungokseen vaan ajettiin vähän ylös päin kahville. Päätettiin ajella ylös Dalsnibballe asti, kun viimeksi täällä ollessa oli niin kova sumu, että jätettiin se väliin. Nyt olikin hyvä näkyvyys, mutta melkoinen tuuli ja aika vilakkaa muutenkin. Korkeutta tuolla on noin 1500 metriä ja komiat näkymät. Katsottiin yr.no sääappista, että sade uhkaa loppumatkalla niin jätetiin ensi kertaan pari mutkaa (Old Strynefjell Mountain Road) ja hurautettiin Loeniin hotelli Alexandraan. Tämä on varmaan reissun kallein hotelli, mutta samaan konkurssiin kuuluu myös illallinen ja kylpylä. Paikka oli valittu hieman yläkanttiin myös sen takia, että paremmissa hotelleissa on yleensä pesulapalvelu, kun alkaa olla kalsarit vähissä. Meidän tuurilla palvelu toimiikin vain arkisin ja me ollaan just viikonloppuna. Nina alkoi sitten kätevänä emäntänä nyrkkipyykille ja illan päätteeksi meillä oli koko vessa täynnä kuivuvia alusvaatteita, sukkia ja paitoja. Illallinen oli aika kiva barbeque tyyppinen hässäkkä ja sen jälkeen matkalaisilla uni maittoikin makiasti.
