Iron Maidenin tuottajan Kevin Shirleyn studiopäiväkirjan mukaan uuden levyn äänitykset on saatu päätökseen ja miksaus on valmiina. Alla koottuna Cavemanin päiväkirjoista tiedon muruset uudesta albumista.
Biisi #1
Albumin avausraita on todennäköisesti myös ensimmäinen single. Shirleyn mukaan biisi on Steve Harrisin käsialaa ja jämäkkä rockeri, jossa mukana maidenmaisia triplakitaroita ja Adrian Smithin loistava soolo. Ehkä vähän radiosoittoakin varten tehty biisi. Toisaalta, koska Maiden on alkanut radiosoittoa ajattelemaan?
Biisi #2
Introlla alkava ja omalaatuisella kompilla jauhava grooveri, jossa taas triplakitarointia. Progemaisia piirteitä ja riffittelyä, loistava kertosäe ja kaksi sooloa (Dave Murray kelttiläisellä fiiliksellä ja Adrian Smithiltä fuusiomatskua). Biisiä nauhoitettaessa studiossa käytiin kovaäänistä sanailua herrojen Shirley ja Harris välillä kitaramelodioista. Viisaampi lopetti ensin.
Biisi #3
Ei muuta infoa kuin että Smith soitti biisiin soolon omaan tarkkaan tyyliinsä ja Murray vetäisi oman tavaramerkkinsä eli luontevan ja ilmavan soolon todennäköisesti sormet salamoiden, silmät kiinni ja suu ammollaan kuin olisi Iso O tulossa. Adrian Smith fanina on hienoa tietää, että kaikissa kolmessa ensimmäisessä biisissä herra saa isoa roolia.
Biisi #4
Ei merkintöjä.
Biisi #5
Steve Harris ja Adrian Smith hoilaavat taustalauluja ja lisäksi Steve soittaa kosketinsoittimia.
Biisi #6
Bruce Dickinsonin biisi, jossa Smith soittaa akustista kitaraa. Mahdollisesti sinkkuainesta, koska Shirleyn mielestä biisi voi saada radiosoittoa.
Biisi #7
Steven kirjoittama ja Brucen sanoittama.
Biisi #8
Taas samojen ukkojen tekemä eli Steven kirjoittama ja Brucen sanoittama 10 minuuttinen teos, joka kuulostaa valtavalta ja erittäin elokuvamaiselta. Paschendale osa II?
Biisi #9
Voi Janick Gersiä. Kaveri oli väärään aikaan poissa studiolta, kun piti vetää soolo kappaleeseen numero 9, mutta Smithin killerisoolo siihen sitten tulikin. Kuulostaa jo liian hyvältä ollakseen totta.
Biisi #10
Työnimeltään The Rime Of Billy Bunter. Suurelta osin Gersin tekemä biisi, jossa erittäin asiallista matskua hiljaisen osan aikana ja Dickinson jakelee parastaan eli kovaa ja korkealta. Biisissä on taas akustista kitarointia jopa 12-kielisellä, Janickin soolo ja koskettimiakin mukana.
Sinkkujen B-puolet
Neljä coveria huumoripitoisella fiiliksellä.