Kirkkoniemi – Pykeija – Båtsfjord 300 km (total 1647 km)
Aamulla pyörää lastaillessa tuli norjalaisnainen ihastelemaan HD riviä hotellin eteen ja pienen juttutuokion lopuksi kertoi, että huomenna alkaa täällä kesä ja että tulee hienot ilmat reippaaksi viikoksi. Tämähän sopi meille! Se on aina näiden erilaisten härvelien kanssa liikuskellessa kivaa, kun kaikki tulevat juttelemaan kuulumisia. Harrikka-tyypit nyt tulevat kaikki muutenkin, mutta vielä sitten ihan kaikenlaiset muutkin ja kun ei olla road captainin kanssa hiljaisemmasta päästä itsekään niin ei tule matkan teosta välillä mitään, kun jäädään suusta kiinni.
Eilisen Thai ravintolan sörsselit olivat sen verran tulista kamaa, että aamulla tuntui lieskat lyövän kaikista putkista myös kuskeilla, kun alettiin vehkeitä käynnistellä. Päästiin hyvissä ajoin liikenteeseen ja suuntana reippaan sadan kilsan päässä oleva Pykeija, josta oli saatu hyviä vinkkejä kokeneilta moottoripäiltä. Ravintola Bistroen löytyi helposti pikkukylän perältä ja lounaaksi tilattiin tietenkin kuningasrapua. Noin 600 kruunua maksava annos oli täydellinen. Harvoin rapua syödessä tulee vatsa täyteen (olisko vähän iso vatsa toim. huom.) Listalla oli paljon muutakin hyvää, esim. poroa, valasta yms.
Elämäämme tyytyväisinä lähdettiin tutkimaan, että onnistuisiko päästä pulahtamaan jäämeressä ja vähän saunoa samalla. Jäämeren saunalle mentiin kyselemään, että miten olis ja kävi hyvä tuuri, kun 40 minuutin päästä olisi tyhjä vuoro puulämmitteisessä saunassa. Otettiin vielä Klaukkalasta matkailemaan lähtenyt nuori pari mukaan maailmaa parantamaan. 250 kruunua per masokisti oli tästäkin kokemuksesta pilkkahinta. Vesi oli noin 5 asteista ja pari kertaa käytiin vilvoittelemassa. Ei tuntunut sen jälkeen enää noin 10 asteinen vienon tuulen hyväilemä ilmakaan kylmältä vaan patsasteltiin putinmaisesti pelkissä nahkahousuissa upea veistosmainen yläbody paljaana hyvä tovi saunan jälkeen. Vahvaa seikkailun tuntua 😎.
Ajorytkyt vaan päälle ja taas mentiin. Vajaa pari sataa kilsaa Båtsfjordin kalastajakylälle. Oli vähän muutettava suunnitelmaa, kun alun perin piti ajella Vardøøn ja sieltä Hurtigrutenilla kolme tuntia perille, mutta meni Pykeijan pyörteistä nautiskellessa sen verran aikaa, että päätettiin hurauttaa suoraan korsulle Båtsfjord Bryggeen. Aurinko paistoi, mutta ilma oli loput 70 kilsaa melko vilpoinen. Tien vieressä oli aika reippaasti luntakin ja hyvä baana ilman liikennettä niin saattoi antaa vähän hanaakin, mitä nyt tuollaisella meidän vanhalla lehmällä yleensäkään voi antaa hanikkaa tai muuta kuin kovaa ajoa ja paljon ääntä. Loud pipes get pussy 😇
Ehtoo oli jo sen verran pitkällä, että ei paljoa muuta ehditty, kuin syömään pizzat ja fiilistelemään vähän J. Karjalaisen biisejä, kun uni tulikin molemmilla. Oli ihan paras päivä!
Ei kukaan ole pyytänyt lähtemään,
Silti tuskin paikoilleni jään.Niin kuin tuntematon tie,
Laulu eteenpäin vie.
Vähät eväät repussa,
Määränpää missä lie.
