Wrathchild

21.12.2007

Steve Harris
2:54
Soolo (1:01) Dave Murray

Soitettu livenä joka kiertueella, poislukien Virtual XI -tour ja Give me Ed…´til I´m dead -tour. World slavery -tourilla ja Somewhere on tourilla soitettiin vain satunnaisesti. Slavery-kiertueella parilla keikalla Englannissa ja Japanissa ja Somewhere on tourilla ainoastaan Japanissa. Seventh tourilla soitettiin kiertueen alkuosioilla, mutta pudotettiin kiertueen loppuvaiheessa pois setistä. A real live -tourilla soitettiin vain pari kertaa.Dance of death -kiertueella lisättiin ohjelmistoon vasta parin ensimmäisen konsertin jälkeen, mutta sen jälkeen soitettiin jokaisella keikalla.

Metal for muthas -kokoelman ja Killers -albumin lisäksi kappaleesta on olemassa studioversio, joka julkaistiin promootiosinglenä vuonna 1999. Versio on muuten sama, kuin Killers -levyllä, mutta se on miksattu uudestaan ja sen laulaa Bruce Dickinson.

Wrathchild -99 löytyy promootiosinglen lisäksi myös Ed-hunterin jenkkiversiolta piiloraitana. Virallisia liveversioita löytyy Maiden Japan -ep:n jenkkipainokselta 1981, Live after death -livetuplalta 1985 (äänitys Hammersmithista 1984), Hallowed be thy name -live-sinkulta 1993 (äänitys Helsingistä -92), Live at Donington -livetuplalta 1992 Ja Rock in Rio -livetuplalta 2001. Lisäksi Eddies archive -kokoelmalla kolme eri versiota: Hammersmithista ja Reading -festareilta 1982 ja Doningtonista 1988.

Kuten monet muutkin Killers-albumin kappaleet, Wrathchild oli levyn ilmestyessä jo vanha biisi ja pyörinyt bändin keikkaohjelmistossa vuosikausia. Se olisi luultavasti otettu mukaan jo ensimmäiselle Maiden -albumille, mutta koska kappale oli mukana varhaisella Metal for muthas -kokoelma-albumilla, bändi jätti sen ensimmäiseltä omalta levyltään pois, saadakseen tilaa julkaisemattomalle materiaalille.

Biisi on äänitetty Killers -sessioissa kokonaan uudestaan ja se on tuotettu huomattavasti paremmin, kuin mfm -versio. Killersillä olevalla versiolla soittaa näinollen Adrian Smith, antaen kappaleelle aivan uudenlaista särmää. Laulumelodiaa ympäröivät, nykyään kappaleelle leimalliset vonkukitarat ovat nimenomaan Smithin käsialaa.

Kyseessä on erittäin toimiva livejyrä ja se onkin roikkunut Maidenin livesetissä käytännössä koko bändin historian ajan, ollen Killers -albumin kirkkaasti soitetuin kappale. Onkin hieman erikoista, että yhtye tuntuu olevan niin kiintynyt siihen, sillä lukuisat fanit saattavat jopa vaikuttaa hieman kyllästyneitä biisiin nykyisin. Asiaa voi kenties selittää sillä, että Wrathchild on eittämättä klassikko ja toimii keikalla todella tehokkaasti. On luultavaa, että todella vanhoja faneja miellyttääkseen bändi haluaa esitellä keikoilla myös Di´Anno-aikakauden materiaalia. Vaihtoehtoja olisi kuitenkin tarjolla muitakin.

Wrathchild on perinteisesti soitettu -kiertueesta riippumatta- aivan shown ensimmäisten kappaleiden joukossa, usein heti toisena tai kolmantena kappaleena. Killer World tourilla biisi oli aloitusnumero heti nauhalta tulleen Ides of March:in jälkeen.

Wrathchild oli Killers -levyn ensimmäinen singlejulkaisu yhdessä Twilight Zone-kappaleen kanssa. Single oli niinsanottu kaksois A, jolloin kumpikaan kappaleista ei edustanut toiseen nähden ylivertaisuutta, vaan molemmat puolet singlestä olivat a-puolia. Twilight zone/Wrathchild -sinkku julkaistiin poikkeuksellisesti vasta albumin ilmestymisen jälkeen.

Sanoituksen puolesta Wrathchild on mitä ilmeisimmin isänsä hylkäämän lapsen raivokas tilitys. Vihalapsi ei ole koskaan nähnyt isäänsä ja etsii tätä pakkomielteenomaisesti joka paikasta, tarkoituksenaan laittaa tämä tilille teostaan. Kosto vaikuttaa olevan ainoa keino saavuttaa mielenrauha.