Kyllä näin on! Nuo ovat juuri ne biisit joista levyllä saa edes jotain irti. Ovat vaan turhan pitkiä.Viper wrote: St. Angerin olisi voinut julkaista EP:nä, josta löytyy ainoastaan: The Unnamed Feeling, St.Anger, Invisible Kid ja Shoot Me Again.
Metallica
Moderator: The Killer Krew
-
- Viimeinen voitelija
- Posts: 1977
- Joined: Sun Oct 15, 2006 17:46
- Location: Helsinki
Oonks mä oikeesti ainoo koko maailmassa, johon iskee Metallican tuotanto alusta loppuun
? St. Angeriltaki ainoot huonommat biisit mulle on Purify ja Invisible kid molempien laulumelodioiden takia. Loaditki uppoaa, ku kivi kaivoon, jollei nyt Poor twisted metä lasketa. Kaks uuttaki biisiä toimii helvetin hyvin. Etenki se eka niistä, mutta kyllä se Tarzan-biisiki hyvältä kuulostaa. Joko mä oon lojaali fani, sävelkorvaton urpo tai totaalinen Metallisheep (bää!). Päättäkää siitä
.


^^ Et ole, sillä meikäkin diggaa aika lailla koko Metallican tuotannosta. Kaikki kahdeksan virallista studiolättyä (en laske cover-levyä mukaan tässä vaiheessa) niin menevät kyllä kun ne koneeseen työntää.
...And Justice For All ja Load ovat minulle ne Metallican kaksi parasta levyä ja Master of Puppets peesaa perässä.
Loput tulevat tasavahvoina perässä, lukuuottamatta ReLoadia joka kokonaisuutena on suhteellisen heikko, mutta sisltää kaksi Metallican TOP10-biisiä eli "Devil's Dancen" ja "Unforgiven II". Jos oikein tarkkaan mietin niin ReLoadiltakaan ei löydy kuin pari-kolme sellaista veisua joista ei kuunteluiden jälkeen meinaa muistaa mitään.
St.Anger -levyllä ei ole yhtään huonoa biisiä ja "Shoot Me Again", "Sweet Ambe"r sekä "Unnamed Feeling" ovat ne parhaat veisut.
Meikä ei pidä itteäni lojaalina vaan kummajaisena/kuuroimpana musiikin kuuntelijana mitä maan päällään kantaa. Sori, oli pakko edes jollain tavalla kehaista itteäni vaikka se ei pidä paikkaansa.
Edit: Yksi sakara lisää ja sanan lisäys.
Edit II: Kyllä ne uudetkin biisit ovat alkaneet kuulostamaan ihan hyvältä
...And Justice For All ja Load ovat minulle ne Metallican kaksi parasta levyä ja Master of Puppets peesaa perässä.
Loput tulevat tasavahvoina perässä, lukuuottamatta ReLoadia joka kokonaisuutena on suhteellisen heikko, mutta sisltää kaksi Metallican TOP10-biisiä eli "Devil's Dancen" ja "Unforgiven II". Jos oikein tarkkaan mietin niin ReLoadiltakaan ei löydy kuin pari-kolme sellaista veisua joista ei kuunteluiden jälkeen meinaa muistaa mitään.
St.Anger -levyllä ei ole yhtään huonoa biisiä ja "Shoot Me Again", "Sweet Ambe"r sekä "Unnamed Feeling" ovat ne parhaat veisut.
Meikä ei pidä itteäni lojaalina vaan kummajaisena/kuuroimpana musiikin kuuntelijana mitä maan päällään kantaa. Sori, oli pakko edes jollain tavalla kehaista itteäni vaikka se ei pidä paikkaansa.

Edit: Yksi sakara lisää ja sanan lisäys.
Edit II: Kyllä ne uudetkin biisit ovat alkaneet kuulostamaan ihan hyvältä

Last edited by Jazzë on Sat Nov 25, 2006 2:22, edited 1 time in total.
-
- Viimeinen voitelija
- Posts: 1977
- Joined: Sun Oct 15, 2006 17:46
- Location: Helsinki
^No sähän oot varsinainen sielunveli
. Eka soitetaan unissamme samassa bändissä ja vielä todellisuudessaki mielipiteet yhtyy noin paljon. Täytyyki siis lykätä villi kortti pöytään; ootko samaa mieltä, että Bob Rockin tuottamat levyt (St. Angerin rumpuja lukuunottamatta) on soundeiltaan paremman kuulosia ku Flemming Rasmussenin, vaikka biisit voiki vanhoilla lätyillä olla parempia
? Jos oot, ni taidetaan olla sukua
...



-
- Viikonloppusoturi
- Posts: 280
- Joined: Wed Oct 18, 2006 23:22
- Location: Jyväskylä
Joo, täälläkin tykätään Metallicasta ihan 100 prosenttisesti. Joko 80-luvun tuotanto (mutta se on kyllä ehdottomasti sitä parasta) tai 90-luvun rokki tai sitten tämä uusi 2000-luvun tyyli on hyvää. Re-load on kumminkin se heikoin levy Metallicalta. Loadista olen pitänyt koko ajan enemmän ja enemmän. St. Anger oli vielä kaksi vuotta sitten aivan loistava albumi, mutta nyt sitä ei tule paljoa kuunneltua vaikka hyvä levy onkin. 80-luvun albumeita voisin hehkuttaa vaikka vuoden, Master Of Puppets on mun mielestäni paras levy kautta aikojen. Kaksi uutta biisiä etenkin The New Song 1 on loistava ja uskon vahvasti että uusi levy joka ilmestyy vuonna 2007 tulee olemaan mahtava.
-
- Kärpästen Herra
- Posts: 4785
- Joined: Fri Jan 16, 2004 10:41
- Location: Kotka/Karhulan Metallitehdas 48666
Ehkäpäs paikallaan laittaa sellainen Peken yleistarina Metallicasta mun elämässä... kun tuuli jokin aika sitten kirjailtua erääseen toiseen lankaan.
Metallicasta
Olen bändiä kuullut luonnollisesti koko sen olemassaolon ajan, mutta varsinainen diggaaminen alkoi kun ostin Justice For All levyn joskus 1991. Eli loppujen lopuksi melko myöhään, kun maidenit ja diot pyöri mukana jo vuodesta 1983.
Diggaan biisien sovituksia ts melodian ja sen thashriffittelyn yhdistämistä perinteiseen metalliin.
Mulle on ihan suosikkibiisejä seuraavat:
Seek And Destroy
The Four Horsemen
For Whom the Bell Tolls
Creeping Death
Fade To Black
Master of Puppets
The Thing That Should Not Be
Orion
One
Eye Of Beholder
And Justice For All
To Live Is To Die
Blackened
Enter Sandman
My Friend Of Misery
Of Wolf And Man
Ekan kerran bändistä kuulin lukion luokkakaverilla joskus 1988-89 ja One biisiä silloin fiilisteltiin. Muutakin soitettiin Ride The Lightning ja Masters levyltä. Jotenkin Metallican matsku oli turhankin sahaavaa mielestäni silloin. Nykyään hymyilyttää tuo silloinen kapeakatseisuus.
Nykyään diggaan hemmetisti vanhoista levyistä. Suosikkina Ride the Lightning (1984) Master of Puppets (1986). Cliff Burton on todella kova sälli. Mies veti basssolla sellaisia skittavirityksiä, että haavi auki saa katsella.
Onneksi jälkipolville saatiin taltioutua Cliff´Em Allin raa´at boottitason pätkät Cliffistä ja bändin alkuajoilta.
Upea tallenne on myös Live Shit: Binge & Purge (1993). Diggaan kovasti katsella varsinkin 1989 tallennetta.
James Hetfield on sellainen äijä jota arvostan. Kova karisma, siis karisma jumalauta!
Larssi taas on antanut julkisuuteen ihan pellen ja piippajan kuvan itsestään. Ei mitään asiaa Jamesin rinnalle johtamaan. Some Kind of Monster (2004) draama bändisuhteista tuli katsottua ja vahvisti vaan mun käsitystä Lerssin pikkumaisuudesta tai sanotaan vittumaisuudesta.
Jason Newsted vaikutti ihan symppikseltä ja sitä taisi liikaa ollakkin ja muut jäbät sai rauhassa naamailla ja kiusata sen pihalle. Jason omasi kuiten ihan maagisen livetyylin ja soittosoundin. Hoiti basistihommat ihan tyylikkäästi.
James ja Kirk vetelee hienoja skittastemmoja mm Fade To Black. Kirk on minusta ihan OK, vedellen siistejäkin sooloja, joskaan ei tyylillisesti paljoa erotu massasta. Dave Mustainen olisin halunnut nähdä Metallicassa pidempään. Mitenhän Metallica-historia olisi kirjoitettu?
Bändin nykymenoa en ole paljoa seurannut. Mustan albumin (1991) jälkeen tai oikeastaan jo Mustalla Albumilla homma lähti sellaisille poluille, johon ei ole paljoa tarttumapintaa.
Oikeestaan jälkikäteen ihmetyttää, miten hieno Thrash- ja Heavymetallin sulattamo pääsi tuohon pisteeseen menemään????
Noh taitelijan vapaus, eikä siitä sen enempää. Vielä kaupallisen ”blackin” jotenkin käsittää, mutta tuo Load/Reload setti menee ihan yli tai ali, mutta varmasti ohi.
Olen noita keikkoja 2000-luvulta DVD:ltä nähnyt ( mm Saksan TV lähettää niitä. En kerro enempää Lerssi vetää oikeuteen muuten). Trujillo bassossa vetelee ihan mallikaasti, mutta ei mun pupilleista sieluun enää välity se kovuus ja asenne mitä ”Metallica” mulle sydämessä parhaimmillaan edustaa.
ST. Anger ei kiinnostanut sen vertaa, että olisin edes viitsinyt ostaa. Vuosikymmenen kestävä country-kausi ajoi minut pois "kaiken ostavasta massasta".
Ilolla olen seurannut keskusteluja uudesta levystä joka palauttaisi bändin takaisin perinteisemman thrash- ja heavymetallin juurille. Hieman epäilyttää, mutta yllätäkää mut.
Lopuksi tiivistetysti Jamesin tunnelmat Cliffin kuoleman jälkeen. ”Ei ollut enää bändiä, oli vain kolme kundia” jotenkin näin olen asian itsekin kokenut omassa Metallica-fanituksessa. Traagisella tavalla bändin kivijalka poistui ja ontuminen alkoi jo niinkin varhaisessa vaiheessa bändin historiaa Ruotsin jäisellä tiellä.
RIP Cliff Burton
Peke
Karhulan Metallitehdas
Metallicasta
Olen bändiä kuullut luonnollisesti koko sen olemassaolon ajan, mutta varsinainen diggaaminen alkoi kun ostin Justice For All levyn joskus 1991. Eli loppujen lopuksi melko myöhään, kun maidenit ja diot pyöri mukana jo vuodesta 1983.
Diggaan biisien sovituksia ts melodian ja sen thashriffittelyn yhdistämistä perinteiseen metalliin.
Mulle on ihan suosikkibiisejä seuraavat:
Seek And Destroy
The Four Horsemen
For Whom the Bell Tolls
Creeping Death
Fade To Black
Master of Puppets
The Thing That Should Not Be
Orion
One
Eye Of Beholder
And Justice For All
To Live Is To Die
Blackened
Enter Sandman
My Friend Of Misery
Of Wolf And Man
Ekan kerran bändistä kuulin lukion luokkakaverilla joskus 1988-89 ja One biisiä silloin fiilisteltiin. Muutakin soitettiin Ride The Lightning ja Masters levyltä. Jotenkin Metallican matsku oli turhankin sahaavaa mielestäni silloin. Nykyään hymyilyttää tuo silloinen kapeakatseisuus.

Nykyään diggaan hemmetisti vanhoista levyistä. Suosikkina Ride the Lightning (1984) Master of Puppets (1986). Cliff Burton on todella kova sälli. Mies veti basssolla sellaisia skittavirityksiä, että haavi auki saa katsella.

Onneksi jälkipolville saatiin taltioutua Cliff´Em Allin raa´at boottitason pätkät Cliffistä ja bändin alkuajoilta.
Upea tallenne on myös Live Shit: Binge & Purge (1993). Diggaan kovasti katsella varsinkin 1989 tallennetta.
James Hetfield on sellainen äijä jota arvostan. Kova karisma, siis karisma jumalauta!

Jason Newsted vaikutti ihan symppikseltä ja sitä taisi liikaa ollakkin ja muut jäbät sai rauhassa naamailla ja kiusata sen pihalle. Jason omasi kuiten ihan maagisen livetyylin ja soittosoundin. Hoiti basistihommat ihan tyylikkäästi.
James ja Kirk vetelee hienoja skittastemmoja mm Fade To Black. Kirk on minusta ihan OK, vedellen siistejäkin sooloja, joskaan ei tyylillisesti paljoa erotu massasta. Dave Mustainen olisin halunnut nähdä Metallicassa pidempään. Mitenhän Metallica-historia olisi kirjoitettu?

Bändin nykymenoa en ole paljoa seurannut. Mustan albumin (1991) jälkeen tai oikeastaan jo Mustalla Albumilla homma lähti sellaisille poluille, johon ei ole paljoa tarttumapintaa.
Oikeestaan jälkikäteen ihmetyttää, miten hieno Thrash- ja Heavymetallin sulattamo pääsi tuohon pisteeseen menemään????

Noh taitelijan vapaus, eikä siitä sen enempää. Vielä kaupallisen ”blackin” jotenkin käsittää, mutta tuo Load/Reload setti menee ihan yli tai ali, mutta varmasti ohi.
Olen noita keikkoja 2000-luvulta DVD:ltä nähnyt ( mm Saksan TV lähettää niitä. En kerro enempää Lerssi vetää oikeuteen muuten). Trujillo bassossa vetelee ihan mallikaasti, mutta ei mun pupilleista sieluun enää välity se kovuus ja asenne mitä ”Metallica” mulle sydämessä parhaimmillaan edustaa.
ST. Anger ei kiinnostanut sen vertaa, että olisin edes viitsinyt ostaa. Vuosikymmenen kestävä country-kausi ajoi minut pois "kaiken ostavasta massasta".
Ilolla olen seurannut keskusteluja uudesta levystä joka palauttaisi bändin takaisin perinteisemman thrash- ja heavymetallin juurille. Hieman epäilyttää, mutta yllätäkää mut.
Lopuksi tiivistetysti Jamesin tunnelmat Cliffin kuoleman jälkeen. ”Ei ollut enää bändiä, oli vain kolme kundia” jotenkin näin olen asian itsekin kokenut omassa Metallica-fanituksessa. Traagisella tavalla bändin kivijalka poistui ja ontuminen alkoi jo niinkin varhaisessa vaiheessa bändin historiaa Ruotsin jäisellä tiellä.
RIP Cliff Burton
Peke
Karhulan Metallitehdas
Into Iron Maiden Since 1983
-
- Tuhlaajapoika
- Posts: 2829
- Joined: Mon Dec 27, 2004 2:30
- Location: For the Greater Good of Jyväskylä
Nimenomaan. Käsite lavakarisma oltaisiin voitu nimetä Jamesin mukaan. Äijien äijä, kovin keulakuva ikinä.Peke wrote:James Hetfield on sellainen äijä jota arvostan. Kova karisma, siis karisma jumalauta!
Peke wrote:Jason Newsted vaikutti ihan symppikseltä ja sitä taisi liikaa ollakkin ja muut jäbät sai rauhassa naamailla ja kiusata sen pihalle. Jason omasi kuiten ihan maagisen livetyylin ja soittosoundin. Hoiti basistihommat ihan tyylikkäästi.
Täysin samaa mieltä. Trujillo on todella taitava soittaja, mutta kyllähän Jason Newstedin asenne ja olemus olivat jotain aivan muuta.Peke wrote:Trujillo bassossa vetelee ihan mallikaasti, mutta ei mun pupilleista sieluun enää välity se kovuus ja asenne mitä ”Metallica” mulle sydämessä parhaimmillaan edustaa.
Musiikkihistorian suurimpia vääryyksiä Chuck Schuldinerin kuoleman ohella ja varmasti SE syy, minkä takia Metallican alamäki alkoi eikä Metallica pystynyt säilyttämään maailman suurimman bändin asemaansa. Burton oli ilmiömäinen basisti ja niin suuressa osassa myöskin bändin sävellystyössä, että vastaavaa musiikkia kuin kolmella ensimmäisellä levyllä (sekä neljännellä jolle vielä saatiin Burtonin tavaraa käsittääkseni) ei ole yksinkertaisesti saatu aikaiseksi. Myöhempikin musiikki on paikoin melko hyvää, mutta jollain tavalla liian yksinkertaistettua ja ylituotettua ollakseen Metallicaa.Peke wrote:Lopuksi tiivistetysti Jamesin tunnelmat Cliffin kuoleman jälkeen. ”Ei ollut enää bändiä, oli vain kolme kundia” jotenkin näin olen asian itsekin kokenut omassa Metallica-fanituksessa. Traagisella tavalla bändin kivijalka poistui ja ontuminen alkoi jo niinkin varhaisessa vaiheessa bändin historiaa Ruotsin jäisellä tiellä.
RIP Cliff Burton
Hail Cliff!
Until it rains ice in hell the shit will keep rolling out your mouth
No more of you - It's zero tolerance!
No more of you - It's zero tolerance!
Olihan tuo Metallica kova bändi, levyt aina Black Albumiin saakka ovat erinomaisia. Vuosien 89-90 välisenä aikana hommasin And Justice For All:in ja piti luonnollisesti hommata kaikki levyt ja osa sinkuista välittömästi.
Hyviä kappaleita ovat mm. For Whom The Bell Tolls (ehdoton helmi, varsinkin livenä), Orion, The Thing That Should Not Be, Master Of Puppets, Creeping Death...
Tulipa aikoinaan kuuluttua fan-clubiin ja sain backstage passin Load-kirtueen keikalle 19.11.1996, ei siinä mitään hiukkasen jännitti tavata Jason Newsted ja James Hetfield.
Näin jälkikäteen ajateltuna monen vihaamat Load/Reload-levyt eivät välttämättä ole niin huonoja kuitenkaan. Tai olisi varmaan kannattanut tehdä ainoastaan yksi levy noiden paremmista piiseistä. Ehkä tuo pimp-look meininki järkytti silloin, ja olihan se outoa kun Headbangers Ballin Vanessa haastatteli Larsia ja Kirkiä niin miekkoset pussailivat keskenään
Ei voi mitään mutta omasta mielestäni nykymeiningistä puuttuu se jokin varsinkin live-esityksistä (intohimo?)...
Hyviä kappaleita ovat mm. For Whom The Bell Tolls (ehdoton helmi, varsinkin livenä), Orion, The Thing That Should Not Be, Master Of Puppets, Creeping Death...
Tulipa aikoinaan kuuluttua fan-clubiin ja sain backstage passin Load-kirtueen keikalle 19.11.1996, ei siinä mitään hiukkasen jännitti tavata Jason Newsted ja James Hetfield.
Näin jälkikäteen ajateltuna monen vihaamat Load/Reload-levyt eivät välttämättä ole niin huonoja kuitenkaan. Tai olisi varmaan kannattanut tehdä ainoastaan yksi levy noiden paremmista piiseistä. Ehkä tuo pimp-look meininki järkytti silloin, ja olihan se outoa kun Headbangers Ballin Vanessa haastatteli Larsia ja Kirkiä niin miekkoset pussailivat keskenään

Ei voi mitään mutta omasta mielestäni nykymeiningistä puuttuu se jokin varsinkin live-esityksistä (intohimo?)...
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Kyllä täytyy myöntää että juuri ensimmäisellä Bob Rockin tuottamalla Metallica-albumilla, eli Blackilla, on minun korvalleni ne parhaat soundit mitä Metallica-levyllä on koskaan ollut. Varsinkin rumpusoundit... tuhdit ja läskitLowerslave wrote:^No sähän oot varsinainen sielunveli. Eka soitetaan unissamme samassa bändissä ja vielä todellisuudessaki mielipiteet yhtyy noin paljon. Täytyyki siis lykätä villi kortti pöytään; ootko samaa mieltä, että Bob Rockin tuottamat levyt (St. Angerin rumpuja lukuunottamatta) on soundeiltaan paremman kuulosia ku Flemming Rasmussenin, vaikka biisit voiki vanhoilla lätyillä olla parempia
? Jos oot, ni taidetaan olla sukua
...

Load- ja ReLoad-levyjen soundeissa ei ole pahaa sanottavaa ja kyllä minä pidän St. Anger-levyn soundeista, ja kyllä! Myös kurkkupurkkirumpusoundit kolisevat ja nimen omaan kolisevat hyvin... tulee aivan mieleen ne hetket jostain kymmenen vuoden takaa kun pikkuvekkuli kolisutteli meikäläisen päätä ja äänet olivat kuin Ulrichin Lassen rummuista Pyhällä Kiukulla

Mutta kyllä pidän myös Flemming Rasmussenin tuottamien levyjen soundeista, varsinkin Master of Puppets. Tämä oli paha... mutta pelastan itseni sanomalla että menee aika lailla 50-50. Black soundiensa puolesta ykkönen minulle, mutta sitten tulevat Master of Puppets, ...And Justice For All, Ride the Lightning ja Loadit aika tasavahvoina perässä.

np. Faith No More - Malpractice
-
- Viimeinen voitelija
- Posts: 1977
- Joined: Sun Oct 15, 2006 17:46
- Location: Helsinki
^No jo on! En oo siis ainoo, joka pitää sekä St. Angerista sekä Bob Rockin tuotannosta. Näillä mielipiteillä oisin Metallican foorumin vihatuin tyyppi (siks pidänki siellä mielipideasioissa suuni visusti kiinni
). Sano nyt vielä, ettei Lars Ulrich oo rahanahne ja itsekäs pelle vaan ainoo muusikko, jolla oli pokkaa lähteä puolustamaan artistien oikeuksia, vaikka tehtävä oliki mahdoton. Jos vastaat myöntävästi, tervetuloa ideologiseen perheeseen
!


^Nimenomaan. Itse olen aina ollut Metallican ja Lassen puolella tässä Napster-tapauksessa. Kovasti pojat sitä vastaan taistelivat ja kaatuihan sekin lopulta. Aivan oikein. Metallican kirjaa lukiessa tuli hieman revettyä sille jutulle kun Napsterin ylläpitäjät oli sanoneet Larsille: "No jos te (heh heh) pystytte (heh heh) ilmoittamaan kaikki tyypit jotka teidän musiikkia (heh heh) lataa, niin ehkä me (heh heh) voidaan ne bannia". No, Lasse oli sitten jonkun ajan kuluttua paukauttanut niiden eteen listan jossa oli jotain 500 nimeä. "Siinä on lista, bannikaa." 

Last edited by Viper on Sat Nov 25, 2006 14:35, edited 1 time in total.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
-Hector
-
- Kärpästen Herra
- Posts: 4785
- Joined: Fri Jan 16, 2004 10:41
- Location: Kotka/Karhulan Metallitehdas 48666
Viper wrote:^Nimenomaan. Itse olen aina ollut Metallican ja Lassen puolella tässä Napster-tapauksessa. Kovasti pojat sitä vastaan taistelivat ja kaatuihan sekin lopulta. Aivan oikein. Metallican kirjaa lukiessa tuli hieman revettyä sille jutulle kun Napsterin ylläpitäjät oli sanoneet Larsille: "No jos te (heh heh) pystytte (heh heh) ilmoittamaan kaikki tyypit jotka teidän musiikkia (heh heh) lataa, niin ehkä me (heh heh) voidaan ne bannia. No, Lasse oli sitten jonkun ajan kuluttua paukauttanut niiden eteen listan jossa oli jotain 500 nimeä. "Siinä on lista, bannikaa."
No oliko hienoo.....

Keskittyis se Lerssi vaan musaan ja faneihin, niin parempi tulis...
Lasse....


EDIT2
no helevetti.. tää fontti jää vaan isoksi... ei ollut tarkoitus fontilla korostaa tuota tyhjän päiväistä letkautusta/ postausta

Last edited by Peke on Sat Nov 25, 2006 17:12, edited 2 times in total.
Into Iron Maiden Since 1983
No...Lowerslave wrote:^No jo on! En oo siis ainoo, joka pitää sekä St. Angerista sekä Bob Rockin tuotannosta. Näillä mielipiteillä oisin Metallican foorumin vihatuin tyyppi (siks pidänki siellä mielipideasioissa suuni visusti kiinni). Sano nyt vielä, ettei Lars Ulrich oo rahanahne ja itsekäs pelle vaan ainoo muusikko, jolla oli pokkaa lähteä puolustamaan artistien oikeuksia, vaikka tehtävä oliki mahdoton. Jos vastaat myöntävästi, tervetuloa ideologiseen perheeseen
!

Mutta... niin. Kyllä Lars on äijä joka on ollut mukana yhdessä kaikkein aikojen metallibändissä toisena kantavana voimana Hetfieldin Jampan kanssa ja ollut mukana levyttämässä mahtavia levyjä ja vielä silloin rumpujen paukuttelu sujui sellaisella energialla...että. Ei Lars enää soittajana ole samassa vedossa mutta sujuuhan tuo ainakin toistaiseksi.
Okei: sanon että 50-50, toisaalta on pelle ja mitä vielä, mutta toisaalta...niin omanlaisena persoona ja ainakin Napster-jupakassa puolusti muiden artistien oikeuksia

Epäröivää kuten edellinenkin viestini.

Offtopiccia: Tänään oli Miami Vicessa hieman metallia/heviä tihkuva jakso, mutta ei kuitenkaan sillain ylitsevuotavasti. Soihan siellä Only The Good Die Young (jonka Johnsonin Don pisti poikki ja pisti masiinaan Eric Claptonia) ja Metallica ja Megadeth mainittiin.

-
- Viimeinen voitelija
- Posts: 1977
- Joined: Sun Oct 15, 2006 17:46
- Location: Helsinki
^Okei, eli oot siis ideologisella tasolla pelkkä serkku
. Mutta sitä en tajuu, miks kaikki väittää, ettei Lars välitä faneistaan
? Kattokaapa noita Metontour.comin videoita, joissa on pätkiä niistä fanclubin meetandgreeteistä, ni huomaatte, että Lars on niissä kaikista aktiivisimpana heittämässä läppää fanien kanssa. Jos porukka vetoaa Napsteriin, ni eikös fani oo sellanen, joka kannattaa bändiä eikä suinkaan (anteeksi radikaali sanavalintani) ryöstä bändin teoksia ilmaiseksi netistä? Tätä Napster-puintia vois jatkaa sivutolkulla, mutta ton henkiserkkuni tavoin lopetan tähän
.



Lerssihän kyseli samalla noissa tapaamisissa faneilta olisiko mitään pieniä toivomuksia settilistan suhteen (Tämän takia settilista oli helvetin komeaa kahdella viime rundilla).
GLAM stands for Gay LA Metal. I mean, if you have to dress up like a chick on stage to get people comin to check you out, you gotta ask yourself. First, you got unsolved issues. Second off, is your music really that good? -Dave Mustaine
Metallicaa kuulin ensimmäistä kertaa tietoisesti joskus taannoin ylä-asteella. Biisi oli whiskey in the jar, pidin biisiä mahtavana, jota se on edelleen. Siitä lähtien Metallica on kokonaisuutena ollut se toiseksi paras bändi koskaan.
Parhaana julkaisuna pidän Kill 'em All:ia. Levyltä yksi biisi on omasta mielestäni REILUSTI yli muiden, Whiplash. Biisin energia on jotain tähtitieteellistä, ja toivonkin että vielä joskus saisin tämän kuulla livenä. Muutenkin tämä biisi menee Metallican kolmen parhaimman biisin joukkoon.
Parhaana julkaisuna pidän Kill 'em All:ia. Levyltä yksi biisi on omasta mielestäni REILUSTI yli muiden, Whiplash. Biisin energia on jotain tähtitieteellistä, ja toivonkin että vielä joskus saisin tämän kuulla livenä. Muutenkin tämä biisi menee Metallican kolmen parhaimman biisin joukkoon.
-
- Kärpästen Herra
- Posts: 4785
- Joined: Fri Jan 16, 2004 10:41
- Location: Kotka/Karhulan Metallitehdas 48666
Whiskey In The jair on Thin Lizzyn biisi... kunhan kokeilen tässä onko Peken fontti normaali... Hähchippo wrote:Metallicaa kuulin ensimmäistä kertaa tietoisesti joskus taannoin ylä-asteella. Biisi oli whiskey in the jar, pidin biisiä mahtavana, jota se on edelleen. Siitä lähtien Metallica on kokonaisuutena ollut se toiseksi paras bändi koskaan.
Parhaana julkaisuna pidän Kill 'em All:ia. Levyltä yksi biisi on omasta mielestäni REILUSTI yli muiden, Whiplash. Biisin energia on jotain tähtitieteellistä, ja toivonkin että vielä joskus saisin tämän kuulla livenä. Muutenkin tämä biisi menee Metallican kolmen parhaimman biisin joukkoon.

Into Iron Maiden Since 1983