Muuten keikasta sen verran, että nimenomaan Dance Of Deathin ja etenkin Paschendalen takia tämä dvd jo on ostettava. Mahtavuutta, valoshow ja bändin, etenkin Adrianin liikuttava intensiteetti Paschendalen aikana on jotain snif-hienoa. Erikseen on mainittava vielä Brave New World, joka edustaa Brucen paluun jälkeisen kauden ehdotonta parhaimmistoa. Upea kappale, jossa pidän etenkin Nickon työskentelystä, Brucen monipuolisesta laulusta ja upeista kitaroista. Jäikö jotain puuttumaan

Muuten olen hyvin samoilla linjoilla Peken kanssa, taas. Uudemmat ja harvemmin livenä soitetut biisit iskevät minuun, mutta vanhat hiukkasen puuduttavat. Poislukien The Trooper, joka on aina niin mukaansatempaava. DOTRin versio on kaiken lisäksi harvinaisen hyvä.
Brucen laulusta sen verran, että tällä levyllä sitä ei ole taidettu kiillotella. Hän vetää hyvin, mutta on kuitenkin tavallinen kuolevainen. Korva hakee hemmetin hyvin pienet notkahdukset suorituksessa, kompromissit siellä täällä, hieman välinpitämättömän kappaleen käsittelyn siellä täällä ja sitten parissa biisissä armottoman tsemppauksen. Kokonaisarvosana on Brucen kohdalla hyvä, erinomaista hipoen. Rehellinen on myös laatusana, joka tästä tallenteesta hänen kohdallaan tulee mieleen. Parhaat suoritukset ovat ehdottomasti Dance Of Death, No More Liesin alku ja pienin varauksin Paschendale. On myös hauskaa seurata Lord Of The Liesin suoritusta. Alku ei vakuuta, mutta biisin edetessä mies pääsee mukaan. Huomioitavaa on paikallaan pysyminen ja tarkka keskittyminen, sekä kertosäkeen vedätykset ja ehkä jopa hienoinen yli-yrittäminen. Tulee mieleen, että Bruce haluaa suorituksellaan kertoa kaikille : " NÄIN tämä lauletaan, kun on siihen palkeet ". Onnettomin veto on ehdottomasti Can I Play With Madness, niin Brucen kuin bändin osalta. No no no.
Huomasitteko muuten Hallowed Be Thy Namen soolot. Varsinkin Daven ensimmäinen soolo siinä alku-osion jälkeen ja Janickin veto lopussa. Ensimmäisen kerran vuosiin pojat ovat kajonneet tämän pyhän biisin sooloihin, ihan selvää improvisaatiota ja tsemppiä. Great !
Paschendalen ja Dance Of Deathin aikana muistin taas, miksi Iron Maiden on ollut suosikkini kohta 23 vuotta. Maiden on parhaimmillaan ylittämätön, eeppisissä biiseissä aika selvästikin. Teatterinomainen meininki, lavasteet ja silmä upealle valoshowlle. Pompöösiä, mutta niin ihanaa.
Paschendale, paras ikinä.