Iron Constable wrote:Kaiken yllä olevan voin tiivistää yhteen sanaan. Suosittelen. Etenkin tuo tuplajulkaisu CDONnista hintaan 13.95, sisältäen siis tämän ja Tenth Dimension levyn. Halpaa ja hyvää, tällä kertaa kyllä. Kaikki, minä mukaan lukien, joita Blazen suoritukset hieman haittaavat Maiden-levyillä, ennakkoluulot romukoppaan ja levyt tulille, voitte vaikka yllättyä. Niin minäkin.
Suosittelen minäkin vaikka en ko levyjä omista, mutta live-lätty As Live As It Gets 2CD on kyll prkl kovaa matskua.
ja ennakkoluuloinen olin itsekin. Päätin kuitenkin joku aika sitten liven hommata ja olikin paras ostos pitkiin aikoihin
Kiitos Iron Constable arvostelusta. Sun tyyli ei petä koskaan. Me likes.
MaidenManutd wrote:Jos blaze olisi saanut jatkaa Maidenissa niin uskon että bändi ei olisi enään kasassa.
Tuo on varmaan totta, mutta ukon sooloissa kaveri vetää hyvin.
Asennetta löytyy ja sitäkin voi ihailla
Spartan wrote:Itseäni on jäänyt todella paljon harmittamaan että Blazen aikana ei voitu tehdä live levyä. Olisi mukava kuulla missä vireessä bändi oli ja miten Blaze vetää nuo klassikot, tuskin kovin hyvin mutta kuitenkin olisi mukava kuulla.
Ei ole kovin hyvässä iskussa Blaze Maiden klassikoissa. Sen verran on bootseja sahattu Musa-Cornerissa
Spartan wrote:^Blaze vetää Fear of the Darkin todella hyvin
Ei kukaan nyt voi yltää Bruce suoritukseen mutta, ei Blaze ainakaan omasta mielestäni kauas jää, miehen ääni sopii hyvin kappaleeseen.
Mun mielestä tämä Blaze/Doro/Sinfonia Fear Of The Dark on ihan syvintä tuubaa, miten jylhästä klassikosta on voitu tehdä tälläinen häväistys
Jotenkin Doro onnistui tyylillä Udon kanssa Breaking The Law (Judas Priest) coveroinnissa, mutta tämä meni ihan perseelleen
Prkl, että pitikin kuunnella. Huh huh!
MaidenManutd. Tilaappa tuolta CDON.comista tuo Blazen Silicon Messiah/Tenth Dimension 2cd-paketti. Kuuntele levyt läpi pari kertaa. Jos et tykkää yhtään, niin laita myyntiin tänne rautaneidon myyntipalstalle. Aivan varmasti saat omasi pois. Blazehän ei ole tehnyt biisin biisiä levyilleen, ainoastaan sanoituksia.
Mutta siis, kokeile.
Nurse Them Feed Them Kill Them
Blank Eyes Stare Into An Empty Space
Dreaming In The Dark Dancing In The Wild
Visions From This Zombie Circus
^Ja ettei tartte ostaa sikaa säkissä, niin tässä kommentit parivaljakon nuoremmasta levystä. Samaan tyyliin kuin edellisellä sivulla. Kun nyt oli inspiraatio päällä, niin annoin palaa.
Samat sanat levyn soundeista, upeasti toimii Sneapin luoma äänimaailma. Blaze on parempi kuin debyytillä, häiritseviä kohtia on entistä vähemmän laulussa ja yksi todella kovan tason suoritus mahtuu joukkoon, mikä, lukekaa itse. Tenth Dimension on tasaisempi kuin debyytti, toisaalta siellä ei ole aivan yhtä kovia vetoja kuin ensimmäisellä, mutta enemmän niitä hyviä biisejä. Kumpi on parempi, enpä mene sanomaan, keskiarvoista voinee jotain päätellä, päivän fiilis ratkaisee.
BLAZE : TENTH DIMENSION
Forgotten Future
- Reilun minuutin intro, ihme meteliä. Kai tällä jotain fiiliksiä haetaan, mua alkoi lähinnä *ituttamaan. n/a
Kill And Destroy
- Ärhäkästi nimetty biisi, joka alkaa jykevällä riffittelyllä ja kitaroinnilla. Laulu menee suoraan asiaan kun tempoa nostetaan. Kertosäe painaa vähän jarrua ja on kovin simppeli, ei paljoa lapsille kertomista, vain ok. Oikeastaan kertosäettä edeltävä laulumelodia miellyttää korvaa eniten. Kitarasooloja edeltää riffien armeija, joka ei kuitenkaan oikein vakuuta. Soolot sinällään ovat hyvät, varsinkin jälkimmäinen, sopivan ilmava ja tasapainoinen. Loppubiisi kolmen minuutin jälkeen toistaa jo tuttuja osioita. Kovin tasapaksu aloitusvärssy, jopa huonompi aloitusraita kuin ekalla levyllä. 7+
End Dream
- Suhteellisen korvia raastava “nykyaikainen” kitarahyökkäys alkuun. Laulumelodian alku on pelottavan monotoninen, jatkossa hieman paranee. Onneksi kertosäkeeseen mentäessä kitaristitkin saavat vähän melodiaa otteisiinsa ja muutenkin otetta hieman höllätään. Perussäkeistö on kyllä alkunsa puolesta todella ankea, hieman tempoa riffien kera nostettaessa homma paranee. Aika pitkälle mennään kohtuullisen kertsin varassa. Kolmen minuutin kohdalla riffitellään raskaasti ja Blaze intoutuu kyselemään kaikenlaista, miksi kukaan ei vastaa ? Kitarasoolot jatkavat aika ankeaa linjaa, taustalla vedettävä melodia on paljon parempi ja korvani valitsee sen seurakseen, unohtaen itse soolot. Jos noudatetaan debyyttilevyn kaavaa, seuraavan kappaleen pitäisi sitten olla paljon parempi, toivottavasti. 7
Tenth Dimension
- Ja sitten nimikappaleeseen. Kovasti rankkaa alkua pukkaa taas, onneksi hommaan tulee nopeasti vauhtia ja kitarat kuulostavat taas vaihteeksi hyviltä. Bassosoolon tyngän jälkeen Blaze pääsee ääneen, pienemmällä voimakkuudella laulettu osuus ei vakuuta, mutta ulosanti paranee volyymia lisättäessä. Here I Am-huudot kertosäkeessä toimivat hyvin ja kokonaisuus on mielenkiintoinen. 2:20 pukkaa klassista ooo-ooo-ooo laulantaa. Ja hups, 2:40 paikkeilla pudotaan akustissävyiseen tapailuun, jota Blaze tukee tunteikkaalla tulkinnalla. Hieman lisää vauhtia ja kitarointi kuulostaa vallan mainiolta kuten laulukin, melodia on melkoisen vallaton. Hei, joku ukko vetää möreällä äänellä lyhyen pohdinnan kunnes räjähdetään todella maukkaisiin kitarasooloihin, kylläpä taas toimii. Lopun Here I Am-hokemat ja ooo-ooo-oot lopettavat kappaleen positiivisiin tunnelmiin, poistumme tauolle tuplakitaroiden valittaessa rauhallisella tempollaan, Blazen viimeiset sanat loppuvat kuin leikaten. Jep, kyllä edetään kaavamaisesti, tämä oli hyvä, kuten uumoilinkin. 8½
Nothing Will Stop Me
- Edellisen kappaleen hävitessä yhtäkkiä siirrytään suoraan hienoon akustiseen alkuun, bassosta tykkään kovasti. 30 sekunnin jälkeen Blaze tulee mukaan, helvatan hieno alku, melodia suorastaan vangitsee. Basso möyryää koko ajan omaa kuviotaan taustalla, tai oikeastaan aika pinnassahan se on. 1:40 ja kitarat lisäävät voimaansa, rumpali vetää suorastaan levottomat kuviot, piristävää. Kertosäkeen iskiessä päälle mennään vähän ristiriitaisissa tunnelmissa, hieman rankempaa tunnelmaa kehitetään, mutta se häviää äkkiä antaen tilaa kitaristien hienolle yhteistyölle. Täytyy sanoa, että tälläkin levyllä kielisoittimien edustajat erottuvat edukseen. Kertosäe on erinomainen, sen ympärille on kerätty kaikenlaista tyyliä ja tunnelmaa ja kaikki toimii. Blazen loppuhuuto on muuten aika huono, vaan se ei pilaa kokonaisuutta. Sopivan mittainen, hieno kappale. 9-
Leap Of Faith
- Kuulostaa heti alusta meikäläisen biisiltä. Kitarat heittävät fiilikset heti tuonne Helloween-osastolle. Tämä onkin nopea pala, hienon kitara-intron jälkeen pannaan pökköä pesään ja sitten mennään.Laulumelodia ei ole parasta Blazea, paikka paikoin on vähän sanomista, mutta menettelee. Kertosäe on sinällään mainio, mutta “A leap of fate”:n hokeminen kuulostaa vaan oudolta. En tiedä miksi. No, ei takerruta siihen, kitarasoolot on tehty mulle ihan henkilökohtaisesti, tai jotain. Siksi paljon tykkään. Tässä on taas puristettu kolmeen ja puoleen minuuttiin nopea ralli, joka iskee suoraan mun makuhermoon. Oikein hyvä. Nyt on ollut hieno suora, jokohan sitten taso romahtaa ? 9
The Truth Revealed
- Pituutta vain 1:43 ja akustisella kitaralla alkaa, mitä mitä ? Taitaa olla lyhyt balladi, kun Blazekin tunnelmoi sen mihin kykenee. Rummuista, kitaroista ja bassoista tulee mieleen soundillisesti Killersin aikainen Maiden. Jännä fiilis, varsinkin rumpusoundi on just eikä melkein. Aha, tämä olikin introna seuraavalle,silti… 8
Meant To Be
- Alkaa siitä mihin edellinen loppuu. Blaze aloittaa hyvin ja laulumelodia on suorastaan erinomainen, laulun voiman lisääntyessä tyyli säilyy, erinomaista Blazea. Kun olisikin vetänyt noin Maidenissa, vaan muistetaan taas Andy Sneap, äijä on nappuloiden kuningas. Biisi jatkuu samalla teemalla, hieman soiton voimakkuutta lisäten, pitää edelleen hienosti otteessaan. Balladista aloitettiin ja powerballadiin ollaan menossa. Kertosäkeen venytykset ovat ylivoimaisesti parhaat, mitä olen Blazelta koskaan kuullut. Puolenvälin paikkeilla naislaulaja ojentaa auttavan äänensä ja ensimmäiset riffit kaikuvat ilmoille, saman tien alkavat perinteisen kuuloiset kitarasoolot, sopivat hienosti kappaleen rauhallisempaan luonteeseen. Soolojen jälkeen laulu jatkuu hieman korkeammalta ja pienellä raivolisällä, nyt kaikki Baileyn dissaajat kuulolle, tämä biisi on täyslaidallinen kasvoillenne. Hieno suoritus, ei voi muuta sanoa. Lopussa fiilistellään minuutin verran naislaulajan johdolla ja enkelikuoro päättää kappaleen tyylikkäästi. Parasta A-ryhmää tämä kipale. 9+
Land Of The Blind
- Yksinkertaista riffiä alkuun, tempo on hitaamman puolella, kunnes pudotaan pelkän basson varaan ja Blaze imitoi vihaista miestä, no jaa, äänen heikot puolet tulevat taas turhan hyvin esille. Kappaleen kitaroissa ja etenkin niiden vetämissä taustoissa on jotain myöhempien aikojen Ozzy Osbournen soolotuotannon fiilistä, aika paljonkin. Kertosäettä edeltävä laulumelodia voisi olla itsensä pulunpurijan vetämä, kuten myös kertosäekin, Blazellahan on imitaattorin kykyjä. Kitarasoolotkin menevät Zakk Wylde-osastolle ja kappaleen takova rytmi pitää Ozzy-fiilikset yllä. Kuunnelkaa nyt tuota kertsiä, sitä korkeinta “In The Land Of The Blind”-kohtaa, heh heh. Lopetus on suoraan Maidenilta, dy-dy-dyy-dy-dy-dyy. 7½
Stealing Time
- Mistäs tämä alun riffittely onkaan peräisin. En muista, kertokaa te. Rumpali tärisyttää irtonaisesti ja toinen kitara vetelee omiaan riffien tueksi, lupaava alku. Ja sitten Blaze alkaa laulaa äänenmuuntimen kanssa, vaikutus rikki heti. Onneksi loppuu alkuunsa. Riffit sahaavat yksinkertaisen tehokkaasti ja Blaze alkaa varastaa aikaa, yllättävän korkealta vetää, toki melkoisella kaikuefektillä kuorrutettuna. 2:15 alkava laulumelodia ja sitä tukevat kitarat kuulostavat hyviltä, soolot ovat hienot ja kuulaat, juuri näin. Jaahas, narrator käväisee äänessä, lyhyesti tälläkin kertaa. Loppua kohden jo käytetyt teemat toistuvat, varastellaan aikaa ja vedetään sitä ja ilmeisesti varsinaista kertsiä vuorotellen. Tämä on niitä biisejä, jotka ovat melkein hyviä, breikkaamatta lopullisesti. 8
Speed Of Light
- Nimestä päätellen vauhtia luvassa, aivan.Tempo on alkuriffeistä lähtien kohtuullinen, kitarateema tuplana naukuu erittäin mielenkiintoisesti. Rumpali äityy ensimmäisen kerran tällä levyllä hieman tuplabassarin käyttöön, kyllä se tehokeinona harvoin käytettynä onkin kivan kuuloista. Kertosäe ja sen ympäristö ovat perushyvää tavaraa, ilman sen suurempia kliimakseja. Sooloja voi tässä(kin) biisissä innolla odottaa, sen verran raikkaan kuuloista vinguttelua on tarjolla. Alun naukuva kitarointi palaa soolojen ja sen jälkeisen väliosan jälkeen kuvioon. Loppuun edetään tutun turvallisesti, homma toimii, mutta menossa on simplexin kierrätyksen vieno sivumaku. 8+
Stranger To The Light
- Onkohan tämä nyt se sama valo kuin edellisessä kappaleessa ? Kivasti korvissa kaikuva kitara aloittaa kappaleen ja riffien iskiessä päälle, joku vääntää Black Sabbath-nappulaa. Iommihan se siinä riffittelee, ei kai sentään. Alun piinaava kitara palaa kuvioon ja Blaze vetää rauhallisesti, naisääni joihkaa vienosti taustalla. Kovasti kuiskauksilla maalaillaan salaperäistä ja ahdistavaa tunnelmaa, osin jopa onnistutaan. Black Sabbath-fiilis pysyy “Stranger To The Light”-huutojen taustalla riffittelevän kitaran takia mukana, eipä tuo kyllä haittaa, päinvastoin. 2:30 jälkeen sooloillaan kitaralla ja rumpalikin poikkeaa piristävästi peruskompista. Tämän jälkeen laskeudutaan naislaulajan tukemaan teemaan ja outona nyanssina huomioni kiinnittyy rumpaliin, joka viljelee samantyyppistä toimintaa, kuin kulkueissa rummuttavat rumpalipojat.Elikkäs vähän sotilaallisen tyyppistä Alexander The Greatin alun rummutusta, juuri sen verran, että siihen kiinnittää huomiota. 4:40 kohdilla Blaze mainitsee hivelevästi meneillään olevan levyn nimen kunnes kappale kadottaa itsensä Sabbathmaisen-riffittelyn kautta, jonnekin… Feidaus alkaa jo minuutin verran ennen ilmoitetun keston loppumista. Aha. 8
^Kiitos jälleen hienosta arvostelusta ja nyt äkkiä kehiin Blood and Belief review.
Piti oikein kaivaa tuo Tenth dimension hyllystä ja pistää soittimeen samalla kun luki tota arvostelua,loistavaa matskua kyllä on.
scorpions wrote:^Kiitos jälleen hienosta arvostelusta ja nyt äkkiä kehiin Blood and Belief review.
Piti oikein kaivaa tuo Tenth dimension hyllystä ja pistää soittimeen samalla kun luki tota arvostelua,loistavaa matskua kyllä on.
Scream for me Blaze!
Samoin. Kiitos konstaapelille! B&B taitaa saada mukavat arviot....
Jimmy Harris wrote:Oliko siitä uuden levyn ilmestymisaikataulusta tarkempaa tietoa?
Blaze Bayley spoke to Blazefans.com prior to the band's show at Belgium's Izzefest festival on September 3 about BLAZE's forthcoming album and DVD. "The new album is planned for May 2006 along with the DVD coming a bit later featuring three exclusive songs and documenting the work on the new album," he said. "The new album will be very different from 'Blood & Belief'. 'Blood & Belief' is my favorite album because the vocals are perfect and sound like on a live album. I would like to keep it up this way for the new album. We did a LONG preparation for 'Blood & Belief' and spent a very SHORT time in the studio. Studios are so boring and uninspiring. They are not creative enough for a metal band, they are only for pop bands and stuff like that who like to spend most time in studios."
BLAZE's current lineup consists of the following:
Blaze Bayley – Vocals
Oliver Palotai – Guitar
Luca Priciotta – Guitar
Christian Ammann – Bass
Daniel Schild - Drums
BLAZE are continuing to tour in support of their third album, "Blood & Belief", which was released in Europe in April 2004. The follow-up to 2002's "Tenth Dimension" was recorded at Backstage Studios in Derbyshire, England with producer Andy Sneap.
Uusi levy tulee siis tänä vuonna, mutta saa nähdä milloin selopulta julkaistaan, koska bändi hakee vielä uutta levy-yhtiötä. Yllä oleva tieto on hieman vanhentunutta sikäli varmaan.
Siinähän sitä jo uutista tiedonnälkäisille. Rok!!
scorpions wrote:^ Eikö Blaze siis enää ole SPV yhtiössä?
Miksi lähti pois?
Seuraavalla levyllä ei ole enää. Bändi ei ole ollut tyytyväinen SPV:n antamaan tukeen ja bändin mainostamiseen ym. Tästä syystä kierueetkin ovat jääneet suunniteltua pienemmiksi. Seuraavalla levyllä ja kiertueella on ilmeisesti tarkoitus saada bändille lisää nimeä ja saada homma kunnolla rullaamaan.
Mielenkiintoisia arvioita Konstaapeliltamme. Itse omistan Blazelta vain Blood & Belif-albumin jonka ostin taanoin Lontoon reissulta. Erittäin jykevää menoa, hyviä riffejä ja biisejä. Suurin yllätys oli kumminkin Blazen "mahtava" ääni. Tälläistä ääntä en olisi koskaan osannut odottaa häneltä, tarjosihan hän Maiden urallaan vain niitä tylsiä, väkinäisiä ja hillittyjä vokaaleja. Blaze selvästi päästi sisältään soolotuotoksilla sen vihaisen pojan mikä on potkinut ulospääsyään sisälmyksistään jo kahden Maiden levyn ajan, hyvin purkautukin. Blood & Belif levyllä Blaze on vedossa!
Arvioiden perusteella pitää ehdottomasti hankkia kyseiset tuotokset. Blood & Belif-arviota odotellessa.
Blazehan on aivan helvetin kova laulaja vaikka ei esim Brucelle pärjääkkään, niin kyllä oli ainakin assenne kohdallaan ainakin niillä X Factourin booteilla mitä on nyt tullut kuultua. Soololevyjä en täältä takapajulasta taida löytää(näytteiden perusteella aivan helvetin kovaa menoa). The X Factor oli juuri se levy minkä Maidenilta ikinä ostin ja oli silloin kokona Sign of the Cross aiheutti semmoisen What the Fuck? olon kun jylhän munkkikuoron jälkeen ailkoi kuulua epämääräistä muminaa ja sen sen jälkeen kun kappale alkoi kunnolla niin olin jo ihmeissään, että kuka pystyy vetämään näin kovalla (nyt tulee kyllä paskaa niskaan) tunteella ja asenteella. Bayley/Harris/Murray/Gers/McBrain kookonpano on aina kuulunut legendaarisen kokoonpanon lisäksi ainakin omasta mielestäni Maidenin historian parhaimmistoon. THe X Factor kuulu Maidenin parhaimpiin levyihin, eikä Virtual XI:stäkää löydy hirveösti valittamista. Tässä vaiheessä niskassa on jo niin paljon paskaa, että lopetanpa tähän.
The X Factor on Maidenin top-3 levy, eikä Virtualkaan kauas jää. Ai ai sitä Sign Of The Crossin munkkikuoroa ja Lord Of The Fliessin kitara-alkua. Mitä parhautta.
Year 2006
13.06 - Metallica @ Lauluvaljak
14.11 - Iron Maiden @ Harwall Areena
15.11 - Iron Maiden @ Harwall Areena
X-Factor on tosiaan hieno levy, jolta löytyy monta loistavaa kappaletta. Mutta puolestaan Virtual on Maidenin selvästi huonoin tuotos. Suoraan sanoen perseestä. Blaze vetää hyvin Factorilla kun taas Virtualilla hän on aika tylsä. Ihan hyvä laulaja kuitenkin.
The X-Factor kolahtaa mulle yllättävänkin paljon. En ollut kys. albumia kuunnellut vähään aikaan, ja Maiden-hyllyä katsellessa otin jonkun levyn satunnaisesti sieltä, ja Factorhan se oli. Kelailin levyn läpitse, ja tosi hyvää tavaraa sieltä taas kerran iski. Levy on täynnä synkkää sanomaa, pinnan alla piilevää raivoa ja akustisia alkuja nostatuksineen.
Löysin myös uuden Blaze-ajan suosikkikappaleeni, The Unbelieverin. Sekopäinen kappale outoine rytmeineen ja rakenteineen. Blood On The World´s Handsin alku on mahtava, kuulee kerrankin Harrisia sooloilemassa.
On levyllä toki miinuksiakin, kitarasoundi on aika heikko, ja yleissoundikin huonontunut vähän edelliseltä albumilta.
The X-Factor on sellainen levy minulle, että välillä se potkii kuin muuli ja toisinaan en koskekaan siihen kuukauteen. Ihan mielialan mukaan mennään. Juuri nyt kolahtaa kovaa paljastaen Maidenin synkän ja raskaamman puolen. Ymmärrän Steveä kun pitää tätä kolmen parhaan Maiden-albumin joukossa. Isän kuolema, Bruce ja kaikki ammensivat Stevesta todella synkkää sanomaa albumille, ja uskonpa että kappaleet sanoituksineen aiheuttavat Stevelle vahvoja fiiliksiä jälkikäteenkin kuunnellessa.
Hippo wrote:Blazehan on aivan helvetin kova laulaja vaikka ei esim Brucelle pärjääkkään, niin kyllä oli ainakin assenne kohdallaan ainakin niillä X Factourin booteilla mitä on nyt tullut kuultua. Soololevyjä en täältä takapajulasta taida löytää(näytteiden perusteella aivan helvetin kovaa menoa). The X Factor oli juuri se levy minkä Maidenilta ikinä ostin ja oli silloin kokona Sign of the Cross aiheutti semmoisen What the Fuck? olon kun jylhän munkkikuoron jälkeen ailkoi kuulua epämääräistä muminaa ja sen sen jälkeen kun kappale alkoi kunnolla niin olin jo ihmeissään, että kuka pystyy vetämään näin kovalla (nyt tulee kyllä paskaa niskaan) tunteella ja asenteella. Bayley/Harris/Murray/Gers/McBrain kookonpano on aina kuulunut legendaarisen kokoonpanon lisäksi ainakin omasta mielestäni Maidenin historian parhaimmistoon. THe X Factor kuulu Maidenin parhaimpiin levyihin, eikä Virtual XI:stäkää löydy hirveösti valittamista. Tässä vaiheessä niskassa on jo niin paljon paskaa, että lopetanpa tähän.
Eipä kuule paljoakaan paskaa sada niskaan nimittäin täällä vanha Maiden-fani yhtyy teikäläisen mielipiteeseen...
Tosiaan. The X-Factor on todella loistava levy. Levyltä löytyy varmaan kaksi Maidenin Top 20:een. Ne biisit ovat eepos Sign of the Cross ja loistava Gersin veto Lord of the Flies. Ainoa asia tuossa Sign of the Crossissa mätää on se, että se on aloitus biisi! Sen pitäisi olla pikemminkin lopetus biisi. Löytyyhän levyltä muitankin loistavia biisejä vaikka millä mitalla tyyliin: Man on the Edge, Blood on the World's Hands ja sekopäinen The Unbeliever. The X-Factor tosin toimii hiukan synkemmässä mielen tilassa paremmin. Levy oikeasti vaatii sen avautumisen hetken kuuntelun jälkeen.
Sitten Virtualiin. Valitettavasti Virtual on selvästi Maidenin huonoin tallenne. Ainoastaan yksi biisi joka on todellinen legenda! Ja se on The Clansman. Kyseisessä biisissä toimii kaikki alkuriffistä kertosäkeisiin ja ties minne saakka. Ainoa asia mikä levyssä mättää on suoraan sanoen Blaze. Tälläinen iloinen rallattelu ei oikein sovi Blazelle. Toki levyltä löytää muitakin hyviä vetoja. Ne ovat: Futureal, When Two Worlds Collide ja kaunis Como Estais Amigo. Mikään näistä ei kuitenkaan nouse klassikoksi. The Angel and the Gambler on vähän ristiriitainen veto. Välillä toimii, mutta välillä taas biisi on täyttä paskaa. Alku synat kamalat, toisto ärsyttä ja hiljainen kohta on täysin turha. Ei noilla eväillä saada loistavaa biisiä.
Lopuksi huomautan vielä, että useammat noista Blazen aikaisista vedoista toimivat paremmin Brucen laulamana. Poikkeuksia kuitenkin löytyy pari nimittäin ainakin Lord of the Flies on Blazen laulamana ehkä hieman parempi.
Tässä minun lyhyt arvio Blazen aikaisista levyistä.
Olen kuunnellut Blazea vain Maidenin laulajana, enkä tykkää ollenkaan. Inhottavan muikea ääni ei sovi Maidenin musiikkiin ollenkaan. Tiedä sitten, kannattaako edes tutstua noihin soololevyihin. Dickinson rulez!
-"Olisi paljon helpompi olla kohtelias, jos ihmiset eivät aina käsittäisi sitä kutsuksi kävellä sinun ylitsesi."
-"Minä olen kohtelias vain siksi, koska en tiedä hyviä kirosanoja."
Jope Pitkäviha wrote:Olen kuunnellut Blazea vain Maidenin laulajana, enkä tykkää ollenkaan. Inhottavan muikea ääni ei sovi Maidenin musiikkiin ollenkaan. Tiedä sitten, kannattaako edes tutstua noihin soololevyihin. Dickinson rulez!
Itse asiassa minusta Blaze sopii tietyllä tavalla paremmin The X-Factorille kuin Bruce. Bruce ei välttämättä olisi laulanut yhtä hyvin näitä kaikkia synkkiä biisejä. Bruce vetää kyllä helvetin hyvin Man on the Edgen ja Sign of the Crossin, mutta esim kun kuuntelee Death on the Roadia, niin Lord of the Flies ei kuulosta minusta Brucen laulamana yhtä hyvältä kun Blazen laulamana.
The X-Factor on ollut mun kestosuosikkeja vuodesta -95 ja edelleen se rokkaa. En taida kyllästyä jostain syystä siihen koskaan. Se synkkyys.. ja hienoja biisejä! Sign of the Cross on ehkä Maidenin paras biisi, koskaan.
Kovasti kiinnostaisi saada dvd, missä olis X-Factorin biisejä livenä Blazen ajoilta. Myös Virtualin biisit olivat livenä todella hyviä, parempia kuin levyllä, mm. Clansmanin Blaze laulaa livenä paljon paremmin kuin levyllä jostain kumman syystä. Ehkä harjoitus tekee mestarin..
Joskus viime vuosikymmenen puolen välin tienoilla tuli nauhoiteltua mm. Head Bangers Ball ohjelmasta joku Maidenin spesiaali Israelista X-Factourilta. Taisi olla muuten Blazen ensimmäinen keikka Maidenissa.. no ainakin ihan ensimmäisiä. Sitä sitten katsottiin kavereiden kanssa ihan loputtomiin kunnes vhs-nauha meni risaks. Mistähän löytäis vielä kyseisiä pätkiä. Onneks Visions of the Beastillä on Lord of the Flies ja Futureal mukana. Niissä on hieman samaa menoa. Toinen tykkää iloisemmasta humpasta ja toinen taas synkemmästä, niin se vaan taitaa olla.
On tässä vuosien saatossa tullut huomattua, että moniin uppoaa Blazen metalliasenne, synkkä meininki ja omalaatuinen raivokas ote esiintymiseen. Se tekee Blazesta ehkä vielä joskus legendan. On noi soololevytkin jo sen verran kovia ja meno vaan paranee koko ajan. Blazella alkaa olla oma aika vankkumaton ja varsin fanaattinen kuuntelijakunta, tosin ei vielä kovin suuri sellainen, mutta saa nähdä kun saavat uuden levy-yhtiön ja uuden levyn, että mitä alkaa tapahtua..
Uskon, että Suomessa saataisiin jo hyvät karkelot, vaikka Tavastialle. No olis siellä ainakin mä ja reilu kymmenkunta kaveria eturivissä... ehkä joku muukin, ainakin näiden kirjoitusten perusteella. Olishan se mahtavaa jos Tavastia tulis joskus täyteen Blaze rokkareita, se olis jo jotain.
X-Factor on minunkin mielestäni Maidenin vahvimpiin levyihin kuuluva merkkiteos. Ainoa mikä siinä ärsyttää, on Judgement Dayn heittäminen sinkun b-puolelle.
Virtual XI on taas Maidenin huonoin levy, siinä ei ole kuin kolme toimivaa biisiä, säveltäjinä Murray ja Gers.
Täällä on paljon lähiaikoina puhuttu The X Factorista ja Blazen suorituksista Maidenissa. Voisin itsekin pistää hieman mietteitä Blaze-ajan levyistä ja miehestä muutenkin. Itse en ole ikinä kuulunut Blazen vihaajiin ja mielestäni kumpikaan miehen aikana julkaistu Maiden-levy ei ole huono. The X Factoria pidän jopa hyvänä levynä, sillä albumilta löytyy muutama huippubiisi, kuten Sign Of The Cross, Lord Of The Flies, Fortunes Of War ja Blood On The World's Hands. Toki keskinkertaisempiakin biisejä löytyy, esim. The Aftermath, 2 A.M. ja The Unbeliever. Mutta kokonaisuus on kuitenkin hyvä. Blaze hoitaa oman tonttinsa niin hyvin kuin pystyy The X Factorilla ja laulussa ei ole mitään valittamista. Virtual XI saa minulta sen heikoimman Maiden-levyn leiman, mutta ei levy missään tapauksessa huono ole. Levyltä löytyy kolme huippubiisiä: Futureal, Lightning Strikes Twice ja The Clansman. Keskinkertaisempia biisejä tosin on liikaa ja joissain biiseissä on hieman liikaa toistoa. Blazen laulukaan ei ole läheskään yhtä hyvässä kuosissa kuin The X Factorilla. Blazen tulkinnoista Brucen biiseissä on puhuttu paljon ja yleensä mies on saanut aika paljon lokaa niskaansa niistä. Täytyy kyllä myöntää, että en itsekään kauheasti paria poikkeusta lukuunottamatta pidä miehen tulkinnoista. Ääni ei vain sovi Brucen aikaisiin biiseihin. Blazen soolotuotannosta olen kuullut vain Blood & Beliefin ja levy kuullostaa erittäin lupaavalta. Täytyy jossain vaiheessa hankkia Blazen soololevyjäkin, kun rahaa on tarpeeksi. Siinä hieman mietteitä herrasta.
Ööh. minusta Maiden-fans saitin sivuilla luki että Como Estais Amigosia ei ole soitettu koskaan livenä, ainakaan Maiden puolesta. Onko tämä siis aito Maidenin veto? En vielä ladannut...
