Pertti Keinonen wrote:Jukka wrote:Kajautanpa tämänkin ylöspäin uuden levyn julkaisun lähestyessä. Toivottavasti Maiden NYT osaa hyödyntää kolmea kitaristiaan sillä tavalla, että myös kuuluu. Nyt on jääty lähinnä livetriplauksien tasolle muutamassa biisissä, eikä studioalbumeillakaan paljon perinteisistä ratkaisuista ole luovuttu.
Kun sulla pysyy itselläsikin keppi kädessä, niin heitäs Jukka mielestäsi muutamia tapoja ja ideoita, että miten uudella levyllä kolmea kitaraa pitäisi käyttää.
No sitten ei muuta, kuin toimeen yleisön pyynnöstä huolimatta.
Nythän on sillä tavalla, että tuolla levytyspuolella hommat on jaettu lähinnä siinä mielessä uusiksi, että mitään sävellyksellisiä uusia alueita ole paljon kyllä nähty. Lähinnä ne jutut ovat ihan samoja kuin ennenkin, nyt samaa työmäärää on jakamassa vain kolme ukkoa kahden sijasta.
Noh. Maiden olisi voinut minusta reunioinin alusta lähtien keskittyä siihen mitä parhaiten osaavat, eli maailmaasyleilevien kitaramelodioiden luomiseen. Siitähän Maiden kuitenkin tunnetaan. Sen sijaan orkesterin paisuttua kuusimiehiseksi paisui samalla päättävien tahojen hinku ruveta kasvattamaan soundia sekä raskaammaksi että eeppisemmäksi ja mikäli mahdollista, vieläkin mahtipontisemmaksi. Varsinaisesti uuttahan se ei ole, bändi kun on mahtaillut aikojen alusta lähtien.
Se, mikä meikäläistä lähinnä riipii on se, että sävellykset ovat selkeästi kahdelle tehtyjä, mutta kolmella toteutettuja. Samat lahjat kuin viime jouluna, kääreet ovat vain erilaisia. Tästä kolmen kitaristin kokoonpanosta näkyvin hyöty on ollut lähinnä se, että Gers on kunnostautunut sävellyspuolella. Perusajatus tässä onkin se, että helvettiin ne mahtailevat jousisovitukset (tai ainakin niiden ryöstöviljely) ja hyödyntäkää sitä bändiä. Teillä, oi harmonioiden mestarit, on jumalauta nyt KOLME kitaraa niitä toteuttamassa. Eikä tyydytä niihin yksi soittaa komppia, kaksi melodioi -ratkaisuihin, vaan haetaan sitä mahtipontisuutta niiden kitaroiden kautta. Muutenhan konsepti ei eroa studiolevyistä mitenkään.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun hevibändi päättää ruveta soveltamaan klassisia orkesterisovituksia musiikkiinsa perinteisten bändisoittimien keinoin. Silloin oltaisiin oikeilla vesillä, kun tavallinenkin kuolevainen tajuaa levyä kuuntelemalla, että "ahaa, niitä oikeasti onkin kolme niitä kitaristeja." Ei Maidenilla ole mielestäni mitään tarvetta olla soundillisesti raskaampi, eikä ole koskaan ollutkaan. Hyvistä sävellyksistään ja melodioistaan bändi kuitenkin tunnetaan. Siksi en oikein ymmärrä tätä reunionin jälkeistä raskausintoilua (öhhöhö). Onhan tässä nyt ollut jo pari levyä ja kiertuetta aikaa tajuta se, miten rajattomat mahdollisuudet kokoonpano tarjoaa.
Maiden on ennenkin ollut innovatiivinen. Miksi siis ei nyt? Hevibändi sinfoniaorkestereineen ei oikein nykyään ole kovin eksoottista.