Iron Maiden levyt ja niiden elämä sinun elämässäsi...

Taival · Post by **Taival** » Thu Oct 13, 2005 23:37

En tiedä, mennäänkö tässä nyt liian läheltä jotakin topicia tai onko vastaava jo, mutta yritänpä nyt...

Eli siis levyt tai levy "ryppäät" jotka ovat olleet osana elämääsi nyt tahi viimeaikoina tahi joskus.

Esimerkkinä siis vaikkapa näin...

Keväällä ja kesällä meikäläinen kuunteli voimallisesti neljää ensimmäistä levyä, johtuen keikasta ja silloin hankkimastani Early Days DVD:stä... Ja äärettömiä fiiliksiä Killers ja POM tarjosivatkin, varsinkin keikan myötä. (Revelations!)

Sitten Maiden jäikin vähän tauolle tuossa syksyn alkaessa, oli muita intressejä musiikin alueella.

Vaan nyt viime aikoina kiinnostus on palannut ja voimallisesti. POM soi edelleen, vaan se onkin paras levy ikinä (r). Vaan muuten kiinnostus on sijoittunut välille NPFTD - Virtual XI, eli ehkä maidenin halveksituin aikakausi.
Blazen aikaiset levyt olen käsitellyt muistaakseni muualla, mutta NPFTD ja FOTD ovat minulle henk. koht. melkoisia klassikoita ja vaikka niissä onkin erilaista materiaalia ja niin edelleen, niin ne ovat rakkaita levyjä. Voisi jopa sanoa, että pitkän päälle ne ovat minulle mieluisampia kuin vaikkapa SIT. Vaikka musiikki on suorempaa ja Brucen laulu ei läheskään niin melodista, niin jokin näissä viehättää paljon.

Eli siis, vaikka perusteluni olivatkin vähän puolivillaiset, niin samantapaisia kommentteja olisi mukava kuulla muiltakin.

"I've lived in filth, I've lived in sin... And I still smell cleaner than the shit you're in."

reptile · Post by **reptile** » Fri Oct 14, 2005 8:54

Fear Of The Dark on itselleni eka Maiden-levy. Se on tärkein Maiden-levy ikinä, vaikka ei ehkä musiikillisesti ole ihan kärkiluokkaa. Muutama täytebiisi löytyy, mutta sitten on niitä timantteja (nimibiisi, Be Quick..., Afraid To Shoot Strangers..). Joskus reilu 5 vuotta sitten kun ostin sen, se oli jatkuvassa soitossa.
The X Factor on toinen tärkeä levy. Sekään ei ole paras musiikillisesti, mutta siinä on jotain selittämätöntä vetoa, minkä takia pidän siitä. Se vaati ihan helvetisti aikaa, että se aukesi kunnolla, mutta kun siihen pääsi kunnolla sisälle, niin se on nostanut osakkeitaan kunnolla. Tätä kuuntelin yhteen aikaan ihan koko ajan, varsinkin kun pelasin tietokoneella ja The X Factor pauhasi taustalla, silloin se alkoi aukeamaan.
Seventh Son Of A Seventh Son on myös musiikillisesti loistolevy, Maidenin parhaita. Isällä oli aikoinaan se vinyylinä ja sitä kansikuvaa ihmettelin monesti lapsena: "onpa kummalinen olio tuossa kannessa". Ei sitä tullut kuunneltua silloin. Siihen aikaan kiinnosti muunlainen, huonompi musiikki. Vinyyliä ei myöhemmin enää ollut, mutta sain kaverilta Seventh Sonin kasettina ja sitä luukutin koko ajan. Silloin huomasin että miten jumalainen levy on kyseessä.
Nämä kolme ovat aina olleet ne tärkeimmät Maiden-levyt.

KURRE · Post by **KURRE** » Fri Oct 14, 2005 15:33

Mulle oikeestaan merkkaa Killers enemmin kuin mikään muu Maiden.
Killers toimii perkelen hyvin ja istuu muutenkin mulle kuin puukko naapurinlikan margariiniastiaan.
Pauli osasi silloin vokalistin hommat kympillä ja muutenkin Maideni oli uskomattomassa nosteessa/iskussa.

Piece Of Mind & Powerslave kuuluvat myös tuohon muistoloiden halkioon.

Oikeestaan noilla kolmella lätyllä mielestäni pärjää jo pitkälle, tosin Brave & Beast kuuluu jokseekin samaan hyllyriviin, mutta ei liian lähele toisiaan.

Kun minä aloi ajelee Maidenia kovikselle oli silloin Killers se mikä minulle niittasi tajuntaan semmoisen nastan, että siitä ei kromi komene perkele.

En tiedä oliko tämä vastaus esitettyyn kysymykseen, mutta vastaan silti.
Pitäähän tänne Maiden osioonkin saada nostetta. Eikö.???

scorpions · Post by **scorpions** » Fri Oct 14, 2005 15:41

Minulle tärkein levy on ehdottomasti Fear of the dark.Se oli ensimmäinen maiden tuotos mitä kuulin,muistan elävästi kuinka kaverini vuonna 1993 soitti minulle Fear of the dark laulun ja sanoi että kuuntele mikä timantti vokalisti tuossa on ja kyllä täytyi kompata 100% kaveria.
Levy meni heti ostoon ja uskomaton myllytys alkoi.Levyllä on yksinkertaisesti uskomattomia veisuja jotka kaikki kolisee minulle kovaa.Ymmärrän monen puheet ns.täytebiiseistä kuten Apparation tai Weekend warrior mutta minulle myös neon tärkeitä.

Toinen levy on varmaan Virtual 11 mistä alkoi taas uusi innostus maideniin toden teolla ja keräily vaihe jossa rahaa paloi,sittemmin on tahti rauhottunut.

Opeth · Post by **Opeth** » Fri Oct 14, 2005 16:30

Itselleni Best Of The Beast on selvästi tärkein ja jättänyt jälkensä. Eka Maiden levyni, ja tästä alkoikin huima ostelu, ja nyt onkin sitten kaikki. Best Of The Beast on täynnä Maidenin mahtavimpia biisejä ja on mielestäni paras kyseisen bändin kokoilma levyistä. Ja kansi on tietenkin pirun tyylikäs http://ironmaiden.webvis.net/images/Alb ... -Beast.jpg .

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Fri Oct 14, 2005 20:39

Seventh Son Of A Seventh Son oli ensimmäinen itse ostamani levy, viime kesänä, ja kesä menikin sitä luukuttaessa. Kun luin Run To The Hills-kirjaa loman lopussa, kirjassa oli paljon juttua alkuajoista, joten Iron Maiden ja Killers pyörivät runsaasti soittimessa.
Suosituimmat levyt, kuten Powerslave ja TNOTB eivät ole jaksaneet hirveästi kiinnostaa, jos soittimeen eksyy, niin sitten esim. Invaders, Gangland, The Duellist, Flash Of The Blade.
Mulla on vähän niinkuin Yrms_illä, eli "erikoisempi" ja ei-niin-hehkutettu Maiden toimii parhaiten.

Pyöräilen kouluun joka päivä, ja Walkman soi kokoajan.
Ajaessa tykkään kuunnella livelevyjä, niissä on adrenaliinia ja vauhtia mukana juuri sopivassa määrin pyöräilyyn.
Eniten kuunnellut studiolevyt sijoittuvat suunnilleen Janick Gersin ajalle.
Vaikka Seitsemäs Poika onkin mulle aina paras Maiden-kiekko, iskee Gers aika (NPFTD - DOTR) parhaiten. Toki SIT viihtyy myös paljon soittimessa, ja Killers, mutta eivät ehkä kestä jatkuvaa toistoa niin paljon.

Outoa puhetta varmaan joidenkin mielestä..

Post by **Iron Constable** » Sat Oct 15, 2005 14:10

Ei kai sitä Piece of Mindin asemaa voi mikään julkaisu ikinä horjuttaa. The Trooper kun oli ensimmäinen biisi jonka ikinä nauhoitin kassulle ja sitä sitten kelattiin ees taas. Kälyisen käytetyn POMin kassun ostin kaverin kaverilta ja on se vieläkin tuolla jossain, suurinpiirtein kuuntelukunnossa, muutamia satoja kertoja pyörineenä. Kauhean säästämisen jälkeen sitten vihdoin sai irti gatefold-kantisen älppärin ja sitähän ei raaskinut kuunnella kuin sen kerran, kun sen kasetille äänitti. Mutta tutkittiin sitäkin tarkemmin, suomennettiin sanat ja sitä rataa.

Vaikka tuo Piece of Mind onkin kaikkein rakkain, niin täytyy ihan rehellisyyden nimissä todeta, että JOKAINEN Maiden-levy aina tuonne No Prayer of the Dyingiin asti aiheutti käsittämättömän, viikkokausia jatkuneen odotuksen ja perhosvatsan, epätoivoisen radion kuuntelun siinä toivossa, että saisi sinkun nauhalle etc. Ennenvanhaan oli levyjen hankkiminen ja yleensä kaikki niin paljon vaikeampaa kuin nykyään. Siinä oli aina vähän seikkailun makua, ennenkuin sain älppärin käsiinsä.

Ja palkinto oli aina odotuksen arvoinen. En sano ettei se olisi edelleenkin, mutta kyllä levyjen hankkimisesta on tullut kovin arkipäiväistä puuhaa noihin nostalgisiin 80-luvun aikoihin verrattuna.

Piece of Mind, The Album of my life.

Exciter · Post by **Exciter** » Sat Oct 15, 2005 17:57

Fanituksen alkuaikoina kuuntelin kuinkas ollakkaan The Number of the Beast - Seventh Son of a Seventh Son välisiä albumeja, mutta tässä aikojen saatossa mielipide: "Bruce = Iron Maiden" on haudattu ja nykyään levysoittimessa pyörii uskomattoman upeat Blazen aikaiset lätyt. Myös ns, heikommat albumit (Di'Annon aikaiset levyt, NPFTD, FOTD, DOD) ovat kovassa kuuntelussa lähinnä siksi, että haluan löytää niistä sen minkä olen löytänyt golden eran levyistä. Ja tämä taktiikka toimii! Nyt voin jo sanoa hyvällä omatunnolla, että Maidenilla EI ole huonoja levyjä, mutta tasoeroa kylläkin löytyy. Kuuntelen siis tasapuolisesti kaikkia studioalbumeja.

Nyt aivan lähiaikoina livealbumit ovat olleet eniten kuuntelussa. Erityisesti uutukainen, Death on the Road, on kultakimpale. En ymmärrä miksi jotkut mesoavat välispiikkien puuttumisesta. Omasta mielestäni niiden puuttuminen on toisaalta hyvä asia, sillä saisiko joku japanilainen suurta mielihyvää kuunnellessaan, kun Bruce-setä haistattaa herra Zirakille pitkät hänen ruokakommenttien jälkeen. Tämä näin karkeana esimerkkinä.

Yrms_ · Post by **Yrms_** » Sun Oct 16, 2005 11:21

Hmm... A Real Live Dead Onen seurassa viihdyin melkoisesti kun sen hommasin, tätä ennen ainoa aito Maiden-äänitykseni Dance Of Death ei oiken kiinnostanut. Sitten alkoikin vauhdilla maidenin kerääminen ja muutamassa kuukaudessa on Maiden-hyllyni muokkautunut ihan leijumis-asteelle

Sitten kunnolla itse aiheeseen, Dance of Death pyöri erittäin useasti soittimessa kesällä, oi niitä kaikkia muistoja kun istuimme järven rannalla auringonlaskussa pikkumankka messissä ja Journeyman "pauhasi" niin kovaa kun noista kajareista lähti...

Sitten kun ilmat alkoivat viiletä ja patteritkin hupenivat mankastani niin oli aika siirtyä sisätiloihin luukuttamaan "syksyistä" The X-Factoria. Kyllä sen huomaa mikä ero aidolla äänitteellä ja poltetulla on kun ei meinannut X-tekijä aueta millään silloin joskus kun kopsun käsiini sain. Siitä asti kun viileänä elokuun iltana kävelin kotiin Anttilan pussi kädessä sisältönään Virtual XI ja The X-Factor ei ole mikään lätty enää uhannut kymmenennen paikkaa.

Sitten tuli Somewhere in Time, ja kaikki voi lukea arvosteluni kyseisestä levystä niin säästyy näppäimistö

The Trooper · Post by **The Trooper** » Sun Oct 16, 2005 11:39

Taisipa kaikki alkaa sillä, kun kaveri oli ilmeisesti juuri ostanut Edward The Greatin. Olin hänen luonaan ja kuuntelimme jotain hevikokoelmalevyä, jolla sitten oli myös Maidenin Trooper. Pidin tuota kappaletta mielenkiintoisena ja lainasin häneltä tuon Edward The Greatin ja kotona poltin sen itselleni. No, tuota kokoelmaa tulikin sitten kuunneltua se kesä oikein urakalla, ja voin sanoa jokaikinen biisi siltä toimi. Ensimmäiset "oikeat" Maiden-levyni olivat A Real Live Dead One, Live At Donington ja Iron Maiden. Nykyään löytyyki jo hieman enemmän noita levyjä, ja lisää ostellaan

Peke · Post by **Peke** » Sun Oct 16, 2005 13:21

Nämä on kyllä rakentavia mietiskelyjä ainakin 30+ ihmisille. Aiheena siis hyvä. "Mitä duunailin kun LAD tuli".... jne.

Mun elämässä maiden ollut vuodesta 1983 siis POMista ja 11-v alkaen ja kylläpä tulee muistoja elämästä jokaisesta levysta. Olin aiheesta kirjoittanut moneen topiskiin samaa juttua, joten en tähän viitsi pitkää stooria laittaa.

POM ja powerslave oli sitä lapsuuden loppua ja nuoruuden alkamista. Porukoissa kymmeniä kylän nuoria.
LADista 7th albumiin oli yläaste, mimmit ja mopot. Todella upeeta maiden-ja elämänkokemuksen huumaa. Eli kyll miä teitä teinixejä ymmärrän

Sittiä odotettiin enemmän kuin mukulat joulupukkia. Odotus hupentui upeaan levyyn ja ekaan maiden keikkaan 14-vuotiaana 1986.

FOTD ilmestyi kun Peke oli armeijassa ja tupakaverilta sitä ensin kuulin.

Sitte 90-luvun maidenin "suvanto" vaiheess olin itsekin suvanto-vaiheessa musan suhteen. Opiskelut ja avoliitto, juuri alkanut työelämä, isäksi tuleminen, omakotitalon ostaminen ja auton rempat kaikki tulivat elämään kovin lyhyessä ajassa. Varsinkin kun lapsia tuli 4:ssä vuodessa peräti 3

Baarissa kuulin X-factoria ja hyvältähän se kuulosti (man on the edge), mutta oli ja meni ei säväyttänny. Toisin on nyt.

Mukulat kasvo ulos vaipoista ja Brucekin palas maideniin. Elämä oli tasaantunut, muutot loppuneet ja lintukoto oli vakiintunut yhteen perämetän taloon. Brave New World kuvaakin mulle sitä aikaa kun oli remontit tehty ja sai patsastella omassa talossa ja nauttia musasta ja oman käden jäljestä. Duunasin kämppään myös oman "musa-cornerin"

BNW aloitti ihan valtavan uuden maiden-buumiin minulla. Rahaakin alkoi olla käytössä, kun duunissa olin tuolloin ollut jo ne 5 ekaa laihaa vuotta, joilloin kannukset ansaitaan. Alkoi saada jo oikeeta palkkaakin duunista.
Kaikki mahdollinen puuttuva maiden matsku hommattiin. Olemassa oleva otettiin uudestaan tehokuunteluun... ja näin se jatkuu yhä. Pikkuhiljaa kotiin löysi DVD-soitin, internet jne... uusia ulottuvuuksia kasari-pojalle

GMETID-kiertua sai mut taas keikkojen makuun.

DOD ja sen jälkeiset vuodet tuo mulle oikeestaan tuoreita elämän muistoja maidenin 2003 ja 2005 keikoista. Rautaneidon perustamisen ja siellä surffailun. Lautalaisten tapaamisia ja ystävystymisiä. Sellasta truu-maiden kaveruutta... on helppoa jutskaa kun jäbät tietää mistä puhutaan.

Että näin..... terveiset Peken Musa-Cornerista

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Sun Oct 16, 2005 13:38

^ Peke ei petä. Hienoa tekstiä.

Olisi kyllä mukava tavata Rautaneitolaisia jos eivät syrji junioria.

Seuraavalle keikalle menen.

Hmm..levyistä lisää. Kun sanoin edellisessä, että kuuntelen erilaisempia levyjä enemmän, siitä lisää. Eli periaatteessa SIT ja SSOASS ovat todistaneet parhautensa, eikä niitä tarvitse luukuttaa kokoaikaa.
Ne pysyvät loistavina koko ajan.
Esim. The X-Factorista taas löytyy uusia ulottuvuuksia ja juttuja, joita ei ole ennen huomioinut. Factor sopii loistavasti syksyyn.
Levy on muutenkin pyörinyt eniten soittimessa.
Piece Of Mind ja Brave New World pyörivät kesän lopussa paljon soittimessa kun olin ne ostanut juuri.
Maidenin avulla muistan kaikki hienot hetket kesästä lähtien kun kuulen saman biisin uudestaan niin heti muistelee.

Mercenary · Post by **Mercenary** » Sun Oct 16, 2005 13:48

Moni varmasti vetää sumpit väärään kurkkuun ja ja hieraisee silmiään kun kerron, että minulle hyvin erityinen levy on Virtual XI.

Levy ei todellakaan ole parhainta Maidenia, mutta se on erikoisessa asemassa siksi, että sen ilmestyessä, 14-vuotiaana sain Maiden-fanina kuulla paljon vittuilua. Kuitenkin kuljin koulussa usein Maiden-paita päällä ja kuuntelin paljon ko. levyä. Se lujitti minut lopullisesti elinikäiseksi Maiden-faniksi kuittailusta huolimatta. Seuraavana vuonna sainkin sitten osakseni ylistäviä katseita ja aivan toisenlaista huomiota. Jostain syystä niitä Maiden-paitoja alkoi yhtäkkiä näkyä muillakin...

Toinen erityinen levy on Live after dead. Tämä veljeltä lainattu levy oli 8-vuotiaalla pikku-palkkasoturille tärkeä opastekyltti kohti Maiden-maailmaa. Myös The real dead onilla on tärkeä merkitys, sillä se oli ensimmäinen Maiden-levyni. Löytyy laatikosta alkuperäisenä C-kasettina. En myy.

Höyste · Post by **Höyste** » Sun Oct 16, 2005 15:49

Mulla ei oikein oo mitään erityista levyä mikä olis eriarvossa kun toiset, mulle kaikki Maidenin levyt on saman arvosii ja yritän kuunnella kaikkia tasapuolisesti, koska alkaa kyllästyttää jos pelkkää samaa kuuntelee koko ajan. Eka levy mulla oli Live At Donington; sitä kyllä tullu kuunneltua ehkä enemmän ku muita levyjä mutta tässä viimesen 4 kuukauden aikana se ei oo kyllä paljoo tuol soittimessa pyöriny

Brain Damage · Post by **Brain Damage** » Sun Oct 16, 2005 19:50

Ensimmäinen Maiden-albumini oli Edward The Great ja siihen liittyy paljon hyviä muistoja. Mutta ensimmäinen varsinainen studiolevyni oli Dance Of Death, joka on tietenkin kova levy, mutta totaalisesti pankin räjäytti viime jouluna saamani kolmikko Powerslave-Somewhere In Time-Seventh Son Of A Seventh Son. Tälläistä kolmea levykokonaisuutta kukaan muu bändi ei ole pystynyt lähelläkään tekemään. Levyt veivät heti mukanaan ja varmistuin, että Maiden on maailman mahtavin bändi. Toki jokainen Maiden-levy live-levyjä myöten on itselleni todella tärkeitä ja en niitä mistään hinnasta antaisi pois.

Alexander · Post by **Alexander** » Tue Oct 18, 2005 0:18

Maidenin kuuntelun aloitin joskus 85-86, ikää sillon
noin 10 vuotta. Ensimmäiset levyt kuuntelussa
oli LAD, Powerslave ja SIT. Kunnolla Maiden
kolahti sitten vuonna 88 erään Seventh son levyn
myötä.

Siinä sitten tuli seurattua 90-luvun alun
levyt jotka ei jostain syystä itselle niin
hirveästi kolahtaneet, joitain yksittäisiä
kappaleita lukuunottamatta. Tässä
vaiheessa tutustuin myös Maidenin
kahteen ensimmäiseen lättyyn, joilta
löytyikin ihan hyviä biisejä, tosin
Diannon laulu ei hirveästi iskenyt silloin
eikä kyllä iske vieläkään. Noilta kahdelta
ekalta levyltä löytyy kuitenkin ne itselle
kaikkein rakkaimmat laulut (POTO,KILLERS,
remember tomorrow), Brucen laulamina tosin.

90-luvun puoliväli meni armeijan ja opiskelun
merkeissä ja maiden pyöri jossain taka-alalla
mukana. Mutta sitten tuli vuosi 99.

Olin lehdestä lukenut että Bruce ja H olivat
tulleet takaisn bändiin ja kun kaverikin
mainosti että turusta on järjestetty kuljetus
ja kaikki niin se oli siinä.

99 keikka oli itselle varmaankin se
viimeinen naula arkkuun. Siitä lähti innostus
Joka BNW ja ROCK in rion kautta on vienyt
meikäläisen jokaiselle suomen keikalle
vuodesta 99 lähtien. Ja toivottavasti jatkossa
jopa suomen rajojen ulkopuolelle.

UP THE IRONS

maidenhell · Post by **maidenhell** » Tue Oct 18, 2005 10:54

Minun eka levyni on Number of the beast perkeleen tärkeä levy minulle koska siitä lähti minun Ironmaiden levyjen ostellu heti.

Dr.Vomit · Post by **Dr.Vomit** » Tue Oct 18, 2005 11:06

Munnekalevyoli Fearofthe dark se oli sillo ilmestymisenaikohinku sen hommasin se onvarmaan sen takiamulle tärkee levy vaikk se eiookkaan paraslevy siinä on monta vähä huonompaaki biisiä seassamut on se siltikinhyvä.

Höyste · Post by **Höyste** » Tue Oct 18, 2005 17:08

Dr.Vomit wrote:Munnekalevyoli Fearofthe dark se oli sillo ilmestymisenaikohinku sen hommasin se onvarmaan sen takiamulle tärkee levy vaikk se eiookkaan paraslevy siinä on monta vähä huonompaaki biisiä seassamut on se siltikinhyvä.

urho47 · Post by **urho47** » Tue Oct 18, 2005 17:37

Höyste wrote:
Dr.Vomit wrote:Munnekalevyoli Fearofthe dark se oli sillo ilmestymisenaikohinku sen hommasin se onvarmaan sen takiamulle tärkee levy vaikk se eiookkaan paraslevy siinä on monta vähä huonompaaki biisiä seassamut on se siltikinhyvä.
Välilyönnin käyttö on sallittua ja muutenkin suotavaa

Sarkasmia kenties?

Jukka · Post by **Jukka** » Tue Oct 18, 2005 17:41

urho47 wrote:
Höyste wrote:
Dr.Vomit wrote:Munnekalevyoli Fearofthe dark se oli sillo ilmestymisenaikohinku sen hommasin se onvarmaan sen takiamulle tärkee levy vaikk se eiookkaan paraslevy siinä on monta vähä huonompaaki biisiä seassamut on se siltikinhyvä.
Välilyönnin käyttö on sallittua ja muutenkin suotavaa
Sarkasmia kenties?

Olisikohan mitenkään mahdollista

?

Taival · Post by **Taival** » Tue Oct 18, 2005 22:09

Jossakin vaiheessa taisi hämärtyä ihan itseltänikin mikä se lopullinen pointti oli, kun nyt tuota aloitustani luin... Vaan onneksi heput (ja heputtaret?) ovat olleet aktiivisia ja kirjoitelleet hienoja, niin ei ihan hukkaan mennyt.

Micki Nine · Post by **Micki Nine** » Tue Oct 18, 2005 22:20

Itselläni oli vielä kovemmassa kuuntelussa '80-83 levyt tuossa ennen keikkaa. Ennen en saanut mitään irti Blazen aikakauden levyiltä. Tässä yksi kaunis ilta aloin niitä kuuntelemaan, ja johan ne aukesivat. Ensin sinkkubiisien(teinibiisien) myötä, ja sitten loppu levy. Blazen levyt ovat aliarvostettuja, sanon.

Dr.Vomit · Post by **Dr.Vomit** » Wed Oct 19, 2005 8:15

Jukka wrote:
urho47 wrote:
Höyste wrote:
Dr.Vomit wrote:Munnekalevyoli Fearofthe dark se oli sillo ilmestymisenaikohinku sen hommasin se onvarmaan sen takiamulle tärkee levy vaikk se eiookkaan paraslevy siinä on monta vähä huonompaaki biisiä seassamut on se siltikinhyvä.
Välilyönnin käyttö on sallittua ja muutenkin suotavaa
Sarkasmia kenties?
Olisikohan mitenkään mahdollista ?

No kaikki fiksut voi päätellä ihan ite.

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Wed Apr 12, 2006 18:24

Hyvä aihe kaikenkaikkiaan. Jatkan mietteitäni.

Löysin kuin löysinkin Maidenin vasta viime kesänä (heinäkuu.) Kesä liikkuikin pitkälti upean Seventh Son-levyn merkeissä, ja syksyyn mennessä hankin ensimmäisiä muita albumeja. Iron Maiden, Brave New World, Live After Death, Piece Of Mind olivat ensimmäisiä.
Syksyllä alkoi kasiluokka, ja pyörällä kulkiessa piti aina olla musiikkia mukana. Brave New World ja Iron Maiden olivat ihan selvät suosikit, ja kyseiset albumit iskostuivat noina varhais-aamun pyöräilyhetkinä niin syvästi päänuppiin, että vieläkin kouluun ajellessa tunkee mielikuva vähän nuoremmasta itsestäni napit korvilla ja tyytyväinen ilme pärställä.

Mulla on aina ollut tietynlaisia kausia, ja Maiden levyt ovat noiden kausien mukaan aina voimakkaasti menneet. Kesällä tuli tv:stä Ullevi, silloin soi Piece Of Mind ja Iron Maiden paljon. Sain Virtual, NPFTD, TNOTB ja DOD albumit ennen joulua, ja vähän synkempää kamaa sisältäneet DOD ja myös No Prayer soivat noina pimeinä aikoina paljon. Joulun jälkeen taas alkoi uusi vuosi, ja piristävimmissä fiiliksissä Powerslave ja Killers soivat paljon...

Elämässä on eri kausia, ja eri kausina Maiden-biiseistäkin tietyt sopivat mukautumaan kausien kanssa sujuvasti yhteen.

Jokaisesta albumista on paljastunut erityisiä omituispiirteitään, joita voi hyödyntää eri tilanteissa. Dance Of Death on osoittautunut eniten kulutusta kestäväksi albumiksi, ja itseasiassa siitä syntyy nostalginen olo Maiden-tuotantoa katsastaessa, vaikka albumi on todella tuore eikä minullakaan ollut kauaa.

Varsin hienoa että Maidenin isosta ja monipuolisesta tuotannosta löytyy erilaisia, hienoja kokonaisuuksia, joita on helppo soveltaa elämäntilanteisiin!

Olet masentunut - The X Factor
Olet iloinen - Iron Maiden, Brave New World
Talven/Syksyn synkempiin aikohin - Dance Of Death, NPFTD
Keväämmällä iloisempiin tunnelmiin - The Number Of The Beast

yms.

Maiden for life.