Dream Theater

Clairvoyant · Post by **Clairvoyant** » Wed Sep 28, 2005 11:43

Kova keikka oli kyllä. Ensimmäisessä puoliskossa ainakaan katsomossa ei kummosta meininkiä ollut, mitä nyt mulla ja parilla kaverilla

, hah. No muutenkaan en hirveesti tuntenut ekan osion biisejä, mutta ihan kovaa kamaa. Toinen osio olikin sitten mielestäni kovempi. As I Am, This Dying Soul, In The Name of God.. Yhdyn kyllä Powerslaven kommentiin siinä, ettei Octavarium toiminut livenä, varsinkin alun kosketinsäätö oli aivan käsittämättömän tylsä, Sacrificed Sons kyllä tykitti oikein huolella. Viimeinen Encore oli aivan mieletöntä. Pull Me Under ja Metropoliksen jumalainen väliosa yhdistettynä, total HAIL!. Sooloja ja kikkailuja varsinkin Petruccilta ja Portnoylta tuli taas kateltua screeneltä aivan suu ammollaan. Meillä oli aivan vitun hyvät paikat vielä, loistava näkyvyys suoraan lavalle, meininki oli mulla ja kavereilla kova, mutta muut eivät oikein ainakaan siinä lähistöllä jaksaneet riehua.

Iivis · Post by **Iivis** » Wed Sep 28, 2005 14:07

tuukka wrote:Niin ja tulihan siellä välissä Where ever I may roam:ia. En kyllä muista missä välissä, mutta tulipa vähän sitäkin..

Kyllä vain. Peruvian skiesissa. Tämähän ei sinänsä vielä mikään ainutlaatuinen juttu ollut. Esim.Once in a LIVEtime levyllä vedettään Peruvian Skies-biisissä samassa kohdassa "Enter Sandmania".

Phantom · Post by **Phantom** » Wed Sep 28, 2005 14:26

condemned wrote:Jostain lukasin että Pink Floydiakin lurahti siellä välissä myös.

Kyllähän ne soittivat pätkän kappaleesta Wish You Were Here siinä yhdessä välissä.

Mutta itse keikasta, olipahan mahtava ilta!
Dream Theater ylitti kaikki odotukseni ja settilista oli lähellä täydellisyyttä. Varsinkin James LaBrie yllätti positiivisesti.
Keikan kohokohta oli minulle ehdottomasti tuo Metropolis Part 1 instrumentaali kohta.

evil_maza · Post by **evil_maza** » Wed Sep 28, 2005 15:43

Todella loisto keikka oli DT:llä. Soundeissa hieman toivomisen varaa, mutta mielestäni ne paranivat jossakin vaiheessa keikkaa hieman (liikaa bassoa silti). Sacrificed sons, Octavarium, In the name of god ja fatal tragedy toimivat parhaiten allekirjoittaneelle. James Labrieta haluisin itsekkin kehua yllättäjänä. Ääni kantautui mallikkaasti koko keikan, yleisö oli riittävästi mukana alusta loppuun. Jano oli kyllä aivan tajuton kotiin päästäessä. Litran verran taisin kirkasta juoda ja tällä kertaa se oli perinteistä vettä.

Purkkiliha · Post by **Purkkiliha** » Wed Sep 28, 2005 16:14

evil_maza wrote:Todella loisto keikka oli DT:llä. Soundeissa hieman toivomisen varaa, mutta mielestäni ne paranivat jossakin vaiheessa keikkaa hieman (liikaa bassoa silti). Sacrificed sons, Octavarium, In the name of god ja fatal tragedy toimivat parhaiten allekirjoittaneelle. James Labrieta haluisin itsekkin kehua yllättäjänä. Ääni kantautui mallikkaasti koko keikan, yleisö oli riittävästi mukana alusta loppuun. Jano oli kyllä aivan tajuton kotiin päästäessä. Litran verran taisin kirkasta juoda ja tällä kertaa se oli perinteistä vettä.

Labrie laulo kyllä helvetin komeesti ja otti mukavasti kontaktia yleisöön. Koko yhtyeen lavatoiminta oli ihailtavaa. The Root Of All Evil toimi aloituksena kyllä ihan vitun hyvin. Eka puolisko oli täyttä rautaa, yleisökin oli enemmän mukana. Ainakin mä. Toinen puolisko toimi myös hyvin, mutta väsymys alkoi jo hieman painaa. Musta tuntuu, että octavarium ei olisi tuntunut niin pitkältä jos se olisi ollut alussa. Näytti yhtyekin kovasti nauttivan keikastaan.

Petruccilla oli hieno parta, samoin portnoylla

Ipe · Post by **Ipe** » Wed Sep 28, 2005 16:16

Ipe wrote:^ Keikan yhdeksi kohokohdaksi kyllä Lie kohosi. Lie ja Mirror vedettiin kokonaan.

EDIT. Ja eikö Lie ollut ennen the Mirroria?

Keikkaraporttia odotellessa.

Paskat. Mirror oli tietysti ennen Lie:tä.

Tässä samalla hiukan eilisen konsertin jälkitunnelmissa mietteitä keikasta. Paikalle saavuimme yhdessä sq:n ja hammerin kanssa hiukan ennen seitsemää. Paikalla oli kyllä rutkasti dream theaterin faneja jotka odottivat pääsyään sisälle. Eikun jonoon vain ja odottelemaan sisäänpääsyä. Ovella turvantarkastaja ei sattuneesta syystä päästänyt meitä sisälle, kun mäyräkoiraa ei saanut ottaa mukaan. Tästä tympiintyneenä kävimme heittämässä mäyrämme viinanarikkaan. Lopulta sisään päästyämme suuntasimme suoraan paitakojulle mistä tavoittelin paitaa.. Paitojen hinnat yllättivät itseni negatiivisella tavalla joten mukaani lähti vain erittäin huonolaatuinen hikinauha ja julisti. (Joista juliste hävisi keikan jälkeen jonnekkin) Paitakojulta suuntasime suoraan kaljakuppilaan tapaamaan Iivistä, hiukan mietteitä illan keikasta tuli heitettyä. Varttia vaille kahdeksan lähdin kohti permantoa mistä hyvät paikat sain vasemmalta reunalta viitisen metriä lavasta.

Tuskallinen odotus lopulta palkittiin, kun intro pärähti käyntiin 13 yli kahdeksan. Bändi lavalle ja The Root of All Evil pamahti käyntiin. Biisin aikana tuli heti huomattua, että kaiutin jyrisi helvetin kovaa edessämme, tämä häiritsi ilman kuulosuojattua Ipeä niin paljon et lähdin oikealle päin, pääsin lopulta neljän metrin päähän lavasta. The Root of All Evil räjäytti tajuntani jo ensimmäisestä biisistä lähtien. Toisen biisin Mying aloitti upealla bassokuviolla eli Panic Attack jyrähti käyntiin. Moshattuakin tuli biisin tahdissa ja ääni meinasi loppua tähänkin biisiin. Soundit olivat erinomaiset sijainnillani. Kitara, basso, synat ja laulu kuuluivat jokaiset erinomaisella tavalla, puuroutumisesta ei hajuakaan. Hunajan kuseminen jatkui Peruvian Skiesin loppuun asti. Fatal Tragedy, About To Crash, Losing Time / Grand Finale Toimivat itselleni eräänlaisena välipalana ennen illan tulevia kohokohtia varten. Toki I & W:n ja Awaken materiaali oli yksi illan monista kohokodista, varsinkin biisi Mirror ansaitsi täydellisen biisin tittelin menolla. Yleisö riehui Mirrorin alun aikana eturivissä todella menevästi, Lie perään ja orgasmi oli jo lähellä. Periaattesssa Peruvien Skies teki tämän yhdessä Metallican Wherever I May Roam:n kanssa. Kuitenkin Fatal Tragedy - Grand Finale osioi hiukan laski fiilistasoni. Johtuen varmasti osittain siitä, että biisit olivat itselleni tuntematonta tavaraa.

Intermissionin aikana pääsin livahtamaan aivan eturiviin, pari tyyppiä vain edessäni. Alle vartin tauko ja As i Am pamahti käyntiin. As i Am ja This Dying Soul edustivat keikan raskainta antia. Tuntemattomia itselleni, näiden biisien aikana kiinnitin huomioni lähes täysin soittajiin. Kolme biisiä Octavariumilta heti perään ja itse nimikkokappale lopettamaan toinen osio. Oli kyllä todella upean kuuloisia biisejä livenä varsinkin Octavarium! Paskat alun "tylsyydestä" biisi pesi Six Degreesin ja Train of Thoughtin materiaalit melkeen satanolla. Vesipitoista juotavaa en ollut juonut melkeenpä viiteen tuntiin niin alkoi hiukan olo olemaan ei parhain, eipä tämä haitannut kun upea veto In the Name of God:sta pamahti liikkeelle ensimmäisenä encorena. Tilluttelu kohtauksia oltiin lisätty, illan ehdottomia kohokohtia. Mut viimeiset huipentumat olivat vielä tulossa. Toisena encorena pamahti käyntiin sitten setin ehdottomat helmet Pull Me Under ja Metropolis part 1. Pull Me Underin kertosäettä jokainen ihminen keikalla varmasti huusi elämänsä edestä. Täydellinen tunne pamahti näissä biiseissä, loppu onkin historiaa.

Keikka ihan yleisesti oli ehdottomasti parhaimpia keikkoja missä olen ikinä ollut. Anthraxin kesän keikkaan ja Maidenin ulkomaan keikkoihin keikkaa on mahdoton verrata, mutta löi kyllä muut keikat 10-0. Kertaakaan en kuullut virhettä soittaja akselilla. Huomasiko joku muu? Ainakin setin alkupuolella Portnoy rikkoi rumpukapulan kesken biisin, heitti tämän roudarille joka heti perään heitti uuden kapulan viiden metrin takaa suoraan Portnoylle ja meno jatkui. Soolot Petrucci veti virheettömästi ja upeasti. Ei turhaan puhuta maailman parhaimpiin kuuluviin kitaresteista. Itse asiassa kuka kitaristi soittaa yli kolmen tunnin settejä noin joka toinen ilta, vaikea soittoista musiikkia ja soolot kaikki virheettömiä? Soitannolisesti, tarkkuudeltaan, kestävyydeltään ja sävellystaidoiltaan maailman paras kitaristi. Myingiä, Portnoyta, Jordania yhtään väheksymättä. Täydellinen showmies kyllä Portnoy on. Labrien ääni keikan aikana oli todella hyvä, raspiset tulkinnat the Mirrorissa ja puhtaat Pull Me Underissa olivat todella upeat. Turhat välispiikit jätettiin pois. Muutaman kerran Labrie huudatutti yleisöä ja pari pientä spiikkiä oli yli kolmen tunnin setin aikana. Setin lopetettua koko bändi palasi vielä lavalle ja kiitti yleisöä rinnakkain, näin se täytyy oikeasti tehdä! Täydellinen keikka kokonaisuutena, yksittäisten biisien puuttuminen ja joidenkin biisien tuntemattomuus ei ollut bändin vika vaan niiden jotka eivät omista kaikkia levyjä. (Minä kuulun myös tähän porukkaan) Ei mitään lisättävää.

Keikan jälkeen sitten mäyrät mukaan ja keikan jälkeiset purkaukset käytiin oluen merkeissä lähettyvillä. Hammerin kanssa lähdimme broidillemme jatkoille. (lue:leikkipuistoon) Nukkumaan päästiin vähän ennen kuutta. Kiitos Dream Theater, Hammer and the boys. Täydellinen ilta osa x saavutettu.

Setsero · Post by **Setsero** » Wed Sep 28, 2005 16:17

Vaikea tässä on enää mitään uutta keikasta sanoa kuin komppailla, että oli helvetin mahtava.

Mielestäni soundit toimivat alussa hyvin mutta keikan loppupuolella tuntui basson kanssa olevan lieviä ongelmia. Oli kuitenkin sen verran satunnaista että ei pahemmin häirinnyt sivullekirjoittanutta.
Lähes kaikki uudet kappalet toimivat todella hyvin. Tosin olisivat voineet jättää Octavariumin soittamatta. Ei tuo mikään paha huti ollut mutta ei noussut ainakaan itselläni keikan kohokohtien joukkoon. Alun kosketinintro on kieltämätää turhan pitkä livetilanteeseen ja Full Circle ja Intervals osioiden aikana en kuullut Labrien ääntä lähes ollenkaan.
Omasta mielestäni parhaat vedot olivat Root of All Evil, joka toimi livenä paljon paremmin kuin levyllä (levylläkin toki mahtava), sekä Metropolis.

Oli muuten aika mielenkiintoinen temppu soittaa tuon vartin tauon aikana jotain Dream Theater- tribuutteja. As I Am sieltä ainakin tuli ja Fatal Tragedykö sitten se toinen oli.

poolrules · Post by **poolrules** » Wed Sep 28, 2005 19:31

Ipe wrote:Pull Me Underin kertosäettä jokainen ihminen keikalla varmasti huusi elämänsä edestä.

Kai lauloit sen niin kuin se levylläkin menee, eli "Paul Di'anno, Paul Di'anno"

Hammer · Post by **Hammer** » Wed Sep 28, 2005 21:07

Vasta muutama tunti sitten kotiuduin Hellsingistä Dream Theater reissulta. Dream Theater oli livenä kaikin puolin ikimuistoinen kokemus, yksi parhaimmista keikoista, joita olen nähnyt. Vaikka en tunnekaan bändin tuotantoa vielä läpikotaisin, jaksoin siltikin fiilistellä mukana koko keikan ajan. Bändi soitti yli 3 tuntia, joten herkkua sai kuulla koko rahan edestä ja enemmänkin.

Mike Portnoy soitti rumpujaan suorastaan leikittelevän helpon näköisesti, mutta samaan aikaan todella monipuolisesti. Loistava rumpali ja erinomainen showmies, kuten jo aiemmin todettua. Petruccin kitarointiin ei myöskään voinut olla kiinnittämättä huomiota, koska juuri sellainen virtuoosi mies kitaransa varressa oli kuin etukäteen kuvittelinkin. Suurin yllättäjä, jos näin voidaan sanoa, oli ehdottomasti James LaBrie. Jo setin aloittaneesta The Root Of All Evil biisistä lähtien minulle valkeni, että tässähän on todellinen huippulaulaja. Ennen pidin LaBrieta vain perushyvänä vokalistina, mutta näkemykseni on muuttunut radikaalisti eilisen keikan ja bussimatkalla kuunneltujen, itselleni uusien DT-tuotosten kuuntelemisen myötä. James saa luotua bändin biiseihin sen uskomattoman hienon tunnelman. Riittävän monipuolinen ääniala miehellä myöskin on, sillä korkeammat kuin raspisemmatkin vokaalisuoritukset ovat aivan eliittiä. Unohtaa ei sovi myöskään basisti Myungia, jonka omaperäinen soittotekniikka erottaa miehen muista basisteista. Kosketinpuolella Rudess on myös mies paikallaan, vaikken kovin tarkasti hänen soittoonsa kiinnittänytkään huomiota. Portnoyn rumpaloinnin ihmettely vei suurimman huomion visuaaliselta puolelta.

Keikan parhaat biisit on vaikea valita, koska setti oli täynnä loistokkaita suorituksia. Itseasiassa olin tyytyväinen biisivalintoihin, vaikkei kovasti odottamaani Change Of Seasonsia soitettukaan. Joitakin kohokohtia kuitenkin mainitakseni: The Root Of Evil, Awake-levyn loistavat rykäisyt Mirror ja Lie sekä tietenkin Metropolis pt.1 ja vielä legendaarinen Pull Me Under. Osan biiseistä oltua itselleni hieman vieraita, en ehkä päässyt niihin ihan niin hyvin sisälle. Siltikin melkein kaikki biisit voisi mainita huippukohtia luetellessa, sillä keikka oli kahdella sanalla todettuna: elämää suurempi!

Keikan jälkeen hallin kulmilla nopeasti kiskaistujen bissejen jälkeen "leikkipuistoon jatkoille" ja muutamien kaljojen jälkeen filosofit Ipe ja Hammer pohtivatkin jo niitä elämän suuria kysymyksiä. Nyt väsyttää ja rahaa paloi, mutta Dream Theater osoitti reissun olevan hintansa väärti moninkertaisena. Ensi kerralla kun bändi Suomeen saapuu, taidan vallata sen permantopaikan yläkatsomosta fiilistelyn sijaan. Kiitoksia Ipelle, sq:lle, Iivikselle ja kumppaneille hyvästä seurasta ja tietenkin illan pääosan esittäjälle eli erinomaiselle Dream Theaterille. Fanipoikahehkutus pt. 22 suoritettu.

eyes of the Nile · Post by **eyes of the Nile** » Wed Sep 28, 2005 22:45

Jeah, hyvä oli keikka. Octavarium-tuotannot toimivat hyvin livenä. Ekasta puolesta settiä kyllä diggailin ehdottomasti enemmän. Ainoa kunnon miinus oli, että kyllä sitä Petruccin sahausta sai kuunnella vähän liiaksi. Octavariumin synatunnelmointi-intro ei myöskään meikäläisen mielestä oikein tehonnut. Liian venytettyä. Jokatapauksessa hieno keikka, ja bändi oli loistovireessä.

Hsu · Post by **Hsu** » Thu Sep 29, 2005 9:49

Kyllä kyllä, parhautta.
Pojilla hyvä meno päällä, sitä on mukava katsoa, soolot tarkkoja.
Rudess/Petrucci yhdistelmä = Priceless.
IMHO kaikki Octavariumin biisit toimii, jopa Sacrified Sons ja Never Enough, loput toimii kertomattakin.

Keikalta otettuja kuvia http://koti.mbnet.fi/~hsusk8/Dream%20Th ... 27.9.2005/
...Eivät onnistuneet kauhean kehuttavasti.

flying Icarus · Post by **flying Icarus** » Fri Sep 30, 2005 15:07

Hemmetin kerettiläiset! Octavarium on parhaita mestariteoksia, mitä maa päällään kantaa ja keikalla elämää suurempi. Tippa linssissä.
Äärettömän hieno keikka, etten pahemmin sanoisi. Paikka oli lavan viereisessä alakatsomossa, joten näkyvyys oli erinomainen. Meno katsomossa oli aneemista jazz-klubi-"eloa", toisaalta istuin kyllä itsekin suurimman osan keikasta. Pull Me Underin aikana ei sitten säästelty lihaksia eikä äänijänteitä. Pull Me Under, Under A Glass Moon ja Octavarium näin muutamia mainitakseni aiheuttivat suoranaisen sulamisreaktion. Valoshown olisin odottanut olevan massiivisempi, mutta kelpasihan tuo. Jätän hartaat syväluotaukses-keikkaraportit/arvostelut asian osaaville, mutta sanotaan nyt että ei menneet rahat hukkaan.

Voimanorja · Post by **Voimanorja** » Sat Oct 01, 2005 22:46

osaisko kukaan antaa mitään osoitetta josta saisin ladata jonkun kannattavan biisin, Dream Theateriin tutustumista varten?

Jukka · Post by **Jukka** » Sat Oct 01, 2005 23:00

Voimanorja wrote:osaisko kukaan antaa mitään osoitetta josta saisin ladata jonkun kannattavan biisin, Dream Theateriin tutustumista varten?

Miten olisi vaikka lähin levykauppa

.

Lappis · Post by **Lappis** » Sun Oct 02, 2005 0:36

Jukka wrote:
Voimanorja wrote:osaisko kukaan antaa mitään osoitetta josta saisin ladata jonkun kannattavan biisin, Dream Theateriin tutustumista varten?
Miten olisi vaikka lähin levykauppa .

This is the thing:

Old School Vs. " New School "

Paddy · Post by **Paddy** » Sun Oct 02, 2005 1:31

Jukka wrote:
Voimanorja wrote:osaisko kukaan antaa mitään osoitetta josta saisin ladata jonkun kannattavan biisin, Dream Theateriin tutustumista varten?
Miten olisi vaikka lähin levykauppa .

Levykaupoissa ei mun mielestä pysty lataamaan mitään biisejä.

Pedro · Post by **Pedro** » Sun Oct 02, 2005 1:37

http://www.progarchives.com/Progressive ... id=378#mp3

Tuolta löytyy useampikin biisi.

Ipe · Post by **Ipe** » Mon Oct 03, 2005 12:13

Setlist Stockolm, 29/9

The Root Of All Evil
These Walls
Another Won
Afterlife
Learning To Live
Caught In A Web
Just Let Me Breath
Home
===
The Glass Prison
This Dying Soul
I Walk Beside You
Sacrificed Sons
Octavarium
==
Pull Me Under/Metropolis

Voi herranjestas sentään. Vittu repikää tästä, seitsemän eri biisiä veivasi Tukholmassa sitten. Näköjään bändiltä pitäisi nähdä jokainen keikka niin koko tuotanto tulisi kuultua.

ozz3 · Post by **ozz3** » Mon Oct 03, 2005 12:41

Ipe wrote:Setlist Stockolm, 29/9

The Root Of All Evil
These Walls
Another Won
Afterlife
Learning To Live
Caught In A Web
Just Let Me Breath
Home
===
The Glass Prison
This Dying Soul
I Walk Beside You
Sacrificed Sons
Octavarium
==
Pull Me Under/Metropolis

Voi herranjestas sentään. Vittu repikää tästä, seitsemän eri biisiä veivasi Tukholmassa sitten. Näköjään bändiltä pitäisi nähdä jokainen keikka niin koko tuotanto tulisi kuultua.

Eikös DT ole juuri tunnettu siitä, että setti vaihtelee joka keikalla ja siinä saattaa olla ihan mitä biisejä vaan. Kuitenkin niillä on vissiin muutama biisi, jotka säilyy omilla paikoillaan koko kiertueen ajan, kuten tuossa nyt The Root Of All Evil, Octavarium ja Pul Me Under / Metropolis...

Ensi kerralla en DT:ä missaa, nyt varsinkin kun olen alkanut bändiä diggailla.

sq · Post by sq » Wed Oct 05, 2005 11:38

^^ Nyt sieltä tuli sit se These Walls, jota peräänkuulutin jo Hesan keikan yhteydessä.

Helvetin pätevä keikka oli viikko sitten niin eipä siinä niin kauheasti mutisemisen aihetta ole. Panic Attack sitten puuttui Tukholmassa Octavariumilta niin aika samoihin menee loppujen lopuksi. Jokin muu bändi voisi myös ottaa mallia tuosta settilistojen vaihtelusta.

Ipe · Post by **Ipe** » Wed Oct 05, 2005 12:18

Täällä muuten voi seurata DT:n keikkojen settilistoja. Vaatii rekisteröitymisen.

Kahdeksan päivää keikasta ja vieläkin hehkuttelen keikkaa kaikille, unohtumaton keikka. Top-3 keikka itselleni.

TOTAL PERFORMANCES (25 Shows):
The Root of All Evil 25

Another Won (Majesty) 23
Octavarium 23

Sacrificed Sons 21

Pull Me Under 19

Caught In A Web 18
Peruvian Skies 18
As I Am 18

Metropolis 17
Under A Glass Moon 17
Panic Attack 17

The Spirit Carries On 16

Fatal Tragedy 14
About To Crash (reprise) 14
Losing Time/Grand Finale 14
I Walk Beside You 14
Never Enough 14

These Walls 13

Afterlife 12

A Fortune In Lies 11

Endless Sacrifice 10

Home 9
This Dying Soul 9

Learning To Live 8
The Glass Prison 8

Lie 7

The Mirror 6
Just Let Me Breathe 6

Raise The Knife 5
In The Name of God 5

Speak To Me 3

Pink Floyd - Dark Side Of The Moon 2

Solitary Shell 1

Nämä biisit soitettu.

Päivitetty 22.11.2005

The Hellion · Post by **The Hellion** » Sat Oct 08, 2005 14:47

Voisin hieman mietteitä heitellä, koskien uusinta levy-hankintaani Images & Wordsia ja bändiä muutenkin. Odotuksethan olivat tuosta I&M:sista aika ristiriitaiset koska sitä on hehkutettu aika lailla täällä ja muuallakin mutta toisaalta se oli kuitenkin julkaistu vain muutama vuosi ennemmin kuin Awake joka ei paljoa meikäläiseen kolahtanut, ainakaan silloin aikoinaan. Ensimmäisellä kuuntelulla ei juurikaan vakuuttanut, aivan liian pehmoista Theateria minun makuuni, parhaiten uppoaa tuollainen hieman "heavympi" Theateri. Mutta koko ajan, mitä enemmän levyä kuunteli, sitä paremmaksi levy tuntui kasvavan. Nyt voin sanoa, ehkä semmoisen 10 kuuntelukerran albumia todella hyväksi. Biisit kuten Pull Me Under, Take The Time, Metropolis Part 1 sekä Under A Glass Moon nyt näin päällimmäisinä mielessä todella hyvinä biiseinä. Jollain sairaalla tavalla tämä levy uppoaa kuin veitsi voisin vaikka Awakea vierooksuinkin ja yleensä hevimpi DT uppoaa paremmin, tyyliin Train If Thought sekä Scenes From A Memory. Kaikin puolin mukava ostos oli, ehdottomasti sen 7e arvoinen.

Damn You Hammer kun menit viemään Awaken minulta, jotenkin tuntuu että se voisi nykyään toimia huomattavasti paremmin. Joku minua varoittelikin siitä luopumisesta, minä typerä kun en uskonut. Nyt myönnä tehneeni virheen, good damed. Laitetaan nyt vielä kuulemani DT levyt järjestykseen.

1 - Scenes From A Memory
2 - Images & Words
3- Train Of Thought
4- Six Degrees Of Inner Turbulence
5 - Awake (Voisi nousta ylöspäin jos voisin sitä vielä kuunnella, pitänee se ostaa takaisin joskus)

Hammer · Post by **Hammer** » Sat Oct 08, 2005 15:11

The Hellion wrote:Damn You Hammer kun menit viemään Awaken minulta, jotenkin tuntuu että se voisi nykyään toimia huomattavasti paremmin.

Arvasin, että saattaisit tulla katumapäälle. Oikeastaan ihmetytti, että sinulle tuntui Dream Theaterin materiaali pääasiassa toimivan, mutta Awake ei sitten uponnutkaan. Mielestäni Awake on loistava kokonaisuus, joka ei sisällä täytebiisejä. Levyn ainoa pieni miinus tulee sen pituudesta (välillä "turhia" progeilukohtia muutamissa biiseissä), mutta materiaalin ollessa loistokasta ei sekään juuri häiritse. Itse olin siis Awaken treidattuani tyytyväinen, enkä tule vaihtamaan sitä missään nimessä takaisin. Levykauppaan siitä ostamaan tuo taideteos takaisin!

Dream Theaterilta vastikään tilaamani levyt eivät ole vieläkään saapuneet, vaan tulevat vasta jälkilähetyksenä. Ensi viikolla kirjoittelen mahdollisesti ajatuksiani ylös debyyttilevystä ja Metropolis Part II: Scenes From a Memorysta, jos saan ne viimein korvieni ulottuville. Metropolis II:sen tiedän olevan timanttinen kokonaisuus, mutta When Dream And Day Unite onkin kokonaisuutenaan minulle ihan uutta Theateria. Mielenkiinnolla odottelen millaisia kuunteluelämyksiä tämä loistava & taitava bändi tulee jälleen tarjoilemaan.

Ipe · Post by **Ipe** » Sat Oct 08, 2005 15:24

The Hellion wrote: Joku minua varoittelikin siitä luopumisesta, minä typerä kun en uskonut. Nyt myönnä tehneeni virheen, good damed.

Mitä mä sanoin

. Awake on loistava kokonaisuus joka voittaa mielestäni jopa täydellisen Images & Wordsin. Scenes kuitenkin vielä hiukan kovempi, kuin Awake.

Niinkuin aiemmin jo kirjoittelinkin DT:n esikoisesta, levy on jokaisen DT:n fanin pakko-ostos. Ei häviä kyllä sekään paljoa tutkakolmikolle. Octavarium samoilla viivoilla When Dream & Day Uniten kanssa. (Live at Budokanilla on loistava versio Only A Matter Of Timesta) Kunhan saan nuo viimeisetkin levyt hankittua niin katsotaan miten listani sitten muuttuu.

The Hellion · Post by **The Hellion** » Sat Oct 08, 2005 16:58

Hammer wrote:Itse olin siis Awaken treidattuani tyytyväinen, enkä tule vaihtamaan sitä missään nimessä takaisin. Levykauppaan siitä ostamaan tuo taideteos takaisin!

Nooh, en vaihtaisi kyllä itsekkään enää takaisin koska olisi minun tuo Helloweenin debyytti ollut pakko ostaa joskus muutenkin joten löytyy sekin nyt hyllystä. Katselee nyt, on tuo ostolista sen verran pitkä että ei ihan heti tule jo kertaalleen ostettuja levyjä ostettua.

Metropolis II:sen tiedän olevan timanttinen kokonaisuus, mutta When Dream And Day Unite onkin kokonaisuutenaan minulle ihan uutta Theateria. Mielenkiinnolla odottelen millaisia kuunteluelämyksiä tämä loistava & taitava bändi tulee jälleen tarjoilemaan.

Metropolis II on todellakin perkeleen kova paketti, totesin sen jälleen tuossa eilen. Laitahan sitten kunnon arvostelua tuosta When Day And Dream Unite:sta, jos vaikka sattuisi sitten joskus osumaan levykaupassa käteen.