Anthrax
Moderator: The Killer Krew
Meikäläiselle Anthrax oli vielä puolisen vuotta sitten vain muutaman biisin tuttavuus, mutta otinpa sitten huvikseni bändin koko kasarituotannon haltuun kronologisessa järjestyksessä (tuossa vaiheessa vielä edessä ollutta Ilosaaren keikkaa silmälläpitäen, loppujen lopuksi keikka jäi kuitenkin näkemättä, perkele).
Eli siis. Kovimmat levyt noista on tietty Among The Living ja Spreading The Disease. Jälkimmäinen on oikeestaan kovempi. Mutta nuo kaks levyä on todellakin helvetin hyviä ja tasasia paketteja. Debyytti on myös hyvä, vaikkei bändin oma juttu siinä vielä olekaan mielestäni löytynyt... State of Euphorialla puolestaan alko olla niin paljon täytettä, että en oo tätä tutustumisprojektia vielä saanu vietyä pidemmälle. Mutta kaipa se Persistence Of Time On ainakin tässä joskus hommattava.
Greater Of Two Evils muuten löytyy kans hyllystä. Ihan ilokseen sitäkin kuuntelee.
Eli siis. Kovimmat levyt noista on tietty Among The Living ja Spreading The Disease. Jälkimmäinen on oikeestaan kovempi. Mutta nuo kaks levyä on todellakin helvetin hyviä ja tasasia paketteja. Debyytti on myös hyvä, vaikkei bändin oma juttu siinä vielä olekaan mielestäni löytynyt... State of Euphorialla puolestaan alko olla niin paljon täytettä, että en oo tätä tutustumisprojektia vielä saanu vietyä pidemmälle. Mutta kaipa se Persistence Of Time On ainakin tässä joskus hommattava.
Greater Of Two Evils muuten löytyy kans hyllystä. Ihan ilokseen sitäkin kuuntelee.
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1136
- Joined: Thu Jan 08, 2004 0:10
Billy Milanon laudalta: "I hear through the grape vine that Scott Jewcifer Iann has been in contact with ROB Caggiano and has been sort of asked in his interest in returning to ANTHRAX. Now I hope Rob has some integrity ( I hope he does ) and will refuse where as SCOTT has none and should fucking choke on his motza bread. Someone should contact Spitz and let him know Scott is doing this behind his back. I am waiting for the end. I hope it comes soon..."
Saapa nähdä pitääkö paikkaansa
.
Saapa nähdä pitääkö paikkaansa

Vocalist JOHN BUSH Discusses Future With ANTHRAX, Possibility Of ARMORED SAINT Tour
On Thursday, October 13, 2005, The Dio Message Board conducted an interview with (former?) ANTHRAX/current ARMORED SAINT vocalist John Bush. A few excerpts from the question-and-answer session follow:
The Dio Message Board: I don't want to harp on about the current ANTHRAX situation, so I'm only going to ask one question to you on this. I find it ironic that when you first joined ANTHRAX many fans wanted Joey Belladonna to remain in the band and now he's in the band all these years later many more fans want you back in ANTHRAX! At this stage are you still available for ANTHRAX in the future or do you feel that the door is closed on this?
John Bush: "Well, I guess people are fickle, aren't they?! [Laughs] Sounds like a case of 'The grass is always greener on the other side.' I would say, 'Never say never.' But from a standpoint of how to properly live my life now, I need to think of it as over. Otherwise I'd feel stuck in the mud. Not a healthy place to be."
The Dio Message Board: "We've Come for You All" is widely regarded as ANTHRAX's best album by many. What's your favorite ANTHRAX album that you've sung on and why?
John Bush: "I like them all 'cause they're all different. 'We've Come for You All' is really strong. I think the song 'Catharsis' on 'Volume 8' is maybe the best song we ever wrote together. 'Sound of White Noise' was very important cause it showed a ton of growth by the band. No better song live than 'Only'. I'm proud of them all. 'Random Acts' on 'Stomp' is one of the heaviest things I ever sang."
The Dio Message Board: The ANTHRAX live DVD from last year was awesome and to hear you singing the old-era ANTHRAX was great too. I also enjoyed the "Greater of Two Evils" album you followed it up with. Most notably the musical change of "Deathrider". Any thoughts about this album?
John Bush: "Well... I think it's a cool record, especially the philosophy of it. Me singing those old songs on a record. I stuck my neck out there, but no regrets. Unfortunately, the reunion tour happened shortly after it came out, so I don't know if that sent the best message. But I still think it came out pretty good."
The Dio Message Board: And so to the future. What's next for John Bush? Many fans are wanting a new ARMORED SAINT album and full tour. What are the chances of that happening?
John Bush: "Don't know yet. I think time will help figure it out. Music has been my life, but sometimes a break gives you clarity and I think that's happening now. Whatever I do, I want to do it from a place of love, not need. Nothing is in the works yet. I'll let you know."
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Just ostin ton uuden tupla kokoelman, mutta tota DVD:tä on aika nihkeesti myynnissä täällä Tampereella... joka paikasta on loppu tilapäisesti ja kukaan ei osaa sanoa koska tulee uutta satsia myyntiin.

Anthrax on ollut osa mun elämää jo vuodesta 1986 ja vieläkin se potkii perseelle!

Anthrax on ollut osa mun elämää jo vuodesta 1986 ja vieläkin se potkii perseelle!

Musiikista pitää nauttia kunnolla!
Vois hiukan mietteitä sanoa tuosta Music of Mass Destrucionin CD versiosta. DVD osiota en ole vielä päässyt tietystä syistä vielä katsastelemaan. Itse CD:kin korjaa sadon kyllä melkeenpä sataprosenttisesti, vaikka on lyhennetty setti. Aivan tajuttoman hyvin bändi toimii jokaisella osa-alueella. Mr. John Bush hoitaa spiikit ja vokaaliosuudet ehkäpä paremmin, kun kukaan muu. Niin upeita spiikkejä ja fiiliksen nostatus huudatuksia Mr. Bush tarjoaa. Benanten, Ianin ja Bellon nykykuntoahan on tullut todistettua jo kertaalleen, mutta kyseinen levy todistaa sen, että Ilosaaren keikka ei ollut ainut joka ei antanut hetkeäkään anteeksi. Mielestäni maailman paras livebändi.
Levy on muutenkin erittäin hyvä paketti mistä löytyy paljon Bushin aikaista tuotantoa. (Tämän levyn myötä nousi pari Bushin aikasista levyä ostoslistan kärkeen) Varsinkin kappaleet What Dosent't Die, Safe Home, Room For One More, Fueled ja Inside Out ovat tajuttomia live kappaleita, Bushin tulkinta ei todellakaan jätä ketään kylmäksi. Erityismaininta upeille basari- ja bassosoundeille levyllä.
Bushin spiikit keskittyvät lähinnä yleisön kiihottamiseen, poliittisiin ja biisien kertomiseen. Hammer voikin vaikka sanasen sanoa DVD osuudesta, omat mietteet siitä sitten myöhemmin.
Pakko hankinta kaikille Anthrax diggareille tämä.
You sound great, you look great, you are great. As always this is the Heavymetal Capital of United States Chicago.
Levy on muutenkin erittäin hyvä paketti mistä löytyy paljon Bushin aikaista tuotantoa. (Tämän levyn myötä nousi pari Bushin aikasista levyä ostoslistan kärkeen) Varsinkin kappaleet What Dosent't Die, Safe Home, Room For One More, Fueled ja Inside Out ovat tajuttomia live kappaleita, Bushin tulkinta ei todellakaan jätä ketään kylmäksi. Erityismaininta upeille basari- ja bassosoundeille levyllä.
Bushin spiikit keskittyvät lähinnä yleisön kiihottamiseen, poliittisiin ja biisien kertomiseen. Hammer voikin vaikka sanasen sanoa DVD osuudesta, omat mietteet siitä sitten myöhemmin.
Pakko hankinta kaikille Anthrax diggareille tämä.
You sound great, you look great, you are great. As always this is the Heavymetal Capital of United States Chicago.
Lyhyesti tiivistettynä: Aivan törkeän kova livebändi. Anthrax vetää keikan niin intensiivisesti, ettei takuulla kenelläkään paikallaolleista ollut tylsää, kuten ei minullakaan tv-ruudun ääressä. Soitto kulkee pirullisen tappavasti ja setin kaikki biisit toimivat pääasiassa mahtavasti. Caught In A Moshista voisi toki olla parempikin suoritus Bushilta, mutta kun mies vetää keikan muuten tyylikkäästi ja helvetin karismaattisesti, niin en jaksa monkua pikkuasioista. Scott Ian on lavalla kuin helvetin lähettiläs, täynnä vihaa ja asennetta. Benante vakuuttaa rummuissa sen minkä kerkeää ja muu bändi vetää myöskin homman hienosti kotiin. Biiseistä omaksi suosikikseni kohosi Be All End All, josta en yksinkertaisesti saa tarpeekseni, en livenä, enkä levyltä. Mahtava tunnelma, kun Anthrax tulee vetämään tuota klassikkoa encorena, ja biisin kylmiä väreitä nostattava intro-osuus käynnistyy.Ipe wrote:Hammer voikin vaikka sanasen sanoa DVD osuudesta, omat mietteet siitä sitten myöhemmin.
Pakko hankinta kaikille Anthrax diggareille tämä.
Todellakin pakollinen hankinta kaikille Anthrax-faneille, mutta myös ehdottomasti tutustumisen arvoinen paketti kaikille laatumetallista pitäville. Loppuun vielä toteamus: John Bush on äijä!
On se kuitenkin niin, että Alive 2 on Anthraxin kovin live. Ei voi mitään ,mutta Live Island Years on täysin paska jos verrataan tähän. Onneks saatiin viimein kunnon livelevy Belladonnan kanssa. Cd versiosta on leikelty spiikkejä pois mitkä kuitenkin löytyy dvd:ltä. Ja aika live tämä on muutamia Spitzin sooloja lukuunottamatta. Esim. A.I.R aikana Spitzillä oli ollut joitain ongelmia kitaransa kanssa ja siihen on soolot soitettu studiossa. Loistavat kitara- ja rumpusoundit Ja Belladonna tekee ehkä parhaan laulusuorituksensa Medusassa. Toimii. Suosittelen kyllä jokaiselle Anthrax fanille.
Kaikkea ne heavvy miehet osaa!
http://www.spitzwatch.com/index.html
http://www.metal-rules.com/zine/index.p ... iew&id=406
http://www.spitzwatch.com/index.html
http://www.metal-rules.com/zine/index.p ... iew&id=406
Parhaita bändejä, tosiaan. Itse omistan Madhouse -kokoelman ja Among The Livingin (kyllä, häpeän), ja ihan pirun kovaa kamaa se todella on. Olen kyllä kuullut muitakin levyjä, mutta en itse omista. Pitäisi kyllä hommata tuo Alive 2, sitten kun sattuu ilmestymään. Spreding The Disease on myös hankintalistan kärjessä.
Olisi muuten tällaista kysyttävää: Mitä eroa on CDONissa myynnissä olevilla kahdella Alive 2'lla? Toinen on "Cd+dvd" (19,95e), kun taas toinen on "dvd+cd" (24,95e). Eli mitä eroa?
Olisi muuten tällaista kysyttävää: Mitä eroa on CDONissa myynnissä olevilla kahdella Alive 2'lla? Toinen on "Cd+dvd" (19,95e), kun taas toinen on "dvd+cd" (24,95e). Eli mitä eroa?
-
- Hell Rat
- Posts: 343
- Joined: Sun Oct 24, 2004 19:44
- Location: Tampere
^^ Koko 80-luvun tuotanto on niin timanttista kamaa, että kannattaa hankkia kaikki siltä ajanjaksolta. Samoin Bushin levyt Sound of White Noise ja We've Come For You All.
Spreading, Persistence, Sound of White Noise, State of Euphoria nyt ekaksi.
Kyseinen Alive 2 löytyy ainakin Helsingin Keltaisesta Jäänsärkijästä, pitää käydä hakemassa heti kun mahdollista. Ja CDON:sta sen voi varata.
Spreading, Persistence, Sound of White Noise, State of Euphoria nyt ekaksi.
Kyseinen Alive 2 löytyy ainakin Helsingin Keltaisesta Jäänsärkijästä, pitää käydä hakemassa heti kun mahdollista. Ja CDON:sta sen voi varata.
En keksinyt muutakaan paikkaa tälle:
ARMORED SAINT Confirmed For Germany's BANG YOUR HEAD!!! Festival - Nov. 28, 2005
Reunited California-based metallers ARMORED SAINT, who feature in their ranks (former?) ANTHRAX singer John Bush and current FATES WARNING bassist Joey Vera, have been confirmed for next year's installment of the Bang Your Head!!! festival, set to take place June 23-24, 2006 in Balingen, Germany. The festival billing is shaping up as follows (in alphabetical order):
ARMORED SAINT
COUNT RAVEN
EUROPE
EXODUS
FLOTSAM AND JETSAM
FOREIGNER
JON OLIVA'S PAIN
L.A. GUNS
LEATHERWOLF
POWERWOLF
RIK EMMETT
VICTORY
Y&T
ARMORED SAINT last performed live on July 30, 2005 at the Dodge Theater in Phoenix, Arizona as the opening act for the SCORPIONS. It is not presently clear if plans exist for the band to begin work on a new studio album. The group's last CD, "Revelation", came out in 2000 on the Metal Blade label.
ARMORED SAINT Confirmed For Germany's BANG YOUR HEAD!!! Festival - Nov. 28, 2005
Reunited California-based metallers ARMORED SAINT, who feature in their ranks (former?) ANTHRAX singer John Bush and current FATES WARNING bassist Joey Vera, have been confirmed for next year's installment of the Bang Your Head!!! festival, set to take place June 23-24, 2006 in Balingen, Germany. The festival billing is shaping up as follows (in alphabetical order):
ARMORED SAINT
COUNT RAVEN
EUROPE
EXODUS
FLOTSAM AND JETSAM
FOREIGNER
JON OLIVA'S PAIN
L.A. GUNS
LEATHERWOLF
POWERWOLF
RIK EMMETT
VICTORY
Y&T
ARMORED SAINT last performed live on July 30, 2005 at the Dodge Theater in Phoenix, Arizona as the opening act for the SCORPIONS. It is not presently clear if plans exist for the band to begin work on a new studio album. The group's last CD, "Revelation", came out in 2000 on the Metal Blade label.
^ Kovaa kamaa! Vielä kun Sauna/Tuska/Nummi toisi äijät Suomeen, mutta turha toivo. Lähtisiköhän kerrankin Saksaan asti festareille, olisihan tuolla Jon Oliva's Pain ja vaikka mitä.
Gandalf carries the magic staff
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
Joskus vielä todistan Anthraxin tai Armored Saintin ulkomailla!
Eilen tuli hiukan tehokuunneltua tätä Anthraxin uusinta We'we Come For You All albumia. Päätin kerrankin kokeilla menetelmää jossa keittiönpöydällä kirjoitan arvostelun, kun kerta ajatuksenjuoksu tuntu sillon parhaiten virtaavan, tiedä sitten eroa konella suoraan kirjoitettuun? Kerron levystä ja hiukan muistakin Anthraxiiin liittyvistä asioista, koettakaa jaksaa, mutta itse asiaan.
W.C.F.Y.A:n kappaleet toimivat parin tehokuuntelun jälkeen lähes kaikki hyvällä tavalla. Ainoastaan kappaleet Cadilac Rock Box ja Taking the Music Back laskevat hiukan kokonaisarvosanaa. Kappaleita levyllä on kuitenkin 16 kappaleen verran joten ennakkoasetelmien perusteella mitä tahansa voi tulla. Mukaan on mahtunut pari tasaisempaa kappaletta. Ensimmäinen tehokuuntelu siis antoi tälläiset eväät. En usko että kappaleet huononevat lisäkuuntelujen jälkeen. Näin ei ole koskaan tapahtunut Anthraxin kohdalla joten miksi nyt sellaista tapahtuisi? Parempaan suuntaan kappaleet pääsevät lisäkuunteluiden jälkeen, näin uskon. Parhaimmiksi kappaleiksi nostaisin Anthraxin tällähetkellä viimeiseltä albumilta...
Tosin ennen paljastusta täytyy muistaa Belladonnan sanat Ilosaarirockissa "We will come back to Finland next year!" Uutta albumia tulossa Belladonnan kokoonpanolla? Tätä ainakin itse erittäin suuresti toivon ja samalla sitä luvattua tuloa Suomeen. Olihan Ilosaaren keikka paras keikka missä olen koskaan ollut, festarikeikka vaikka olikin ja tunnin setti. Tulevalla? keikalla tulee varmasti olemaan pitkä setti, ellei taas festareille eksytä. Viimeksikin kuolin melkein orgasmiin, seuraavalla keikalle varmasti kuolen jos pitkää settiä heitetään;) Erittäin upeaa materiaalia on Anthrax saanut aikaan. Vol 8. ja Stomp 442 puuttuu enään, levyistä en mielipiteitä voi vielä sanoa, kun en niitä omista. Niidenkin aika vielä tulee, halvemalla jos saisin niin sitä nopeammin löytyisi hyllystäni, mutta nyt niihin kappale mietteisiin.
Levyn intro sopii hyvin albumin teemaan ja starttaa hyvin tuplabasari What Dosn't Die kappaleen. Kappale on todella upea levyn tappoaloitusraita, kovimpia aloitusraitoja koskaan. Superhero jatkaa siitä mihin ensimmäisestä kappaleesta päästiin. Kertosäe täyttä liveaatelia ja muutenkin biisin riffit ovat kovaa valuuttaa, eli taattua Anthraxia. Refuse to be Denied oli entuudestaan tuttu Music Mass Destructionin levyltä. Tiukka alkuhuuto yhdistettynä riffiin ja levy vain jatkaa nousujohteista nousuaan. Semiballadi Safe Home rauhoittaa hiukan semiballadin tapaisella tavalla, mutta ei todellakaan huononna vaan nostaa entisestään vahvan albumin leimaa. Livenä kappale toimii vieläkin paremmin, ehdottomasti Anthraxin tuotannon parhaita kappaleita. Any Place but Here, Nobody Knows Anything ja Strap it on pistävät ihmettymään eikö tasaisempia kappaleita löydy mitenkään levyn edetessä? Black Dahlia jatkaa vieläkin albumin nousukiitoa, erityisplussa biisin säkeistöjen välissä tuleviin "Blackmetal" kohtiin jossa blastibeat ja epäselvät riffit saavat aivan mieleen blackmetal bändien biisien perusrakenteen, nerokasta! Lentokone kääntyy hiukan alaspäin Cadilac Rock Box kappaleessa, edes Dimebackin riffit eivät pelasta kappaletta tehokuuntelun perusteella vaan tasoittavat muuten loistan kokonaisuuden omaavaa albumia. Kappaleesta löytyy toki niitä hyviäkin juttuja, sooloon ollaan saatu westerntyyppistä rocksoundia eikä Dimebackin lead-riffi ainakaan huononna kappaletta. Taking the Music Back:n ongelmaksi osoittautuu liika toista kertosäkeessä ja biisi eroaa liikaa levyn tarjonnasta löysällä ottellaan, B-puolen kappale. Biisissä on havaittavissa muiden kappaleiden osuuksia tai samantyyppistä riffiä, kännissä ehkä toimii mut ei selvänä levyä kuunellessa ainakaan. Think About an end pelottaa lyriikkallisesti. Lyriikkapuoli kertoo rivien välistä luettuna pillitpussiin meiningistä tai itsemurhasta, miten kukin nyt sen itse tulkitsee. Riffit ja kappaleen rakenne on hyvä, kertosäe nostavat albumin jälleen hyvään suuntaan. W.C.F.Y.A toimii hyvin levyn lopetuskappaleena ja albumi saa hienon päätöksen. Vielä bonuksena akustinen versio Safe Home kappaleesta, toimii hyvin näinkin. Toinen bonuskappale eli We're A Happy Family pistää huumorikappaleen lailla suupuolet ylöspäin, kappale on mukava bonuskappale, ilman bonusbiisinä oloaan kappale tasoittaisi hiukan kokonaisuutta, mutta ei sitä oteta mukaan arvioon. Parin minuutin hiljaiselon jälkeen kappaleesta tulee Bello ja helistin osio, pisti jopa repeilemään sitä kuunnellessa, mutta ei siitä enempää.
Hieno levy siis kokonaisuutena, ehdoton hankinta bändin faneille! Summa summarrun:
+ Kappaleet 1-9
+Bush ja Benante taatussa kunnossa, kuten muukin bändi. Vierailijat eivät
myöskään huononna yhtään.
+ Hienot kannet ja hyvät bonuskappaleet
+ Kappaleet eivät aiheuta saman biisin toistoa vaikka ennakkoon ajateltuna tämä EI olisi ollut suuri yllätys
- Ainoastaan Taking the Music Back sortuu mielestäni tähän samaan toistoon.
- Kuitenkin ehkä hiukan samanlainen tunnelma ja kappalemateriaali joidenkin mielestä?
4(+)/5
Ilman muutamaa tasaisempaa kappaletta levy olisi saanut vieläkin kovemman arvosanan. (+) symbolisoi onnistumista kokonaisuutena kappalemateriaalin kanssa. 16 hyvää kappaletta levylle vaatii hiukan enemmän, kun kahdeksan. Hyvän lopputuloksen bändi sai aikaan.
Eilen tuli hiukan tehokuunneltua tätä Anthraxin uusinta We'we Come For You All albumia. Päätin kerrankin kokeilla menetelmää jossa keittiönpöydällä kirjoitan arvostelun, kun kerta ajatuksenjuoksu tuntu sillon parhaiten virtaavan, tiedä sitten eroa konella suoraan kirjoitettuun? Kerron levystä ja hiukan muistakin Anthraxiiin liittyvistä asioista, koettakaa jaksaa, mutta itse asiaan.
W.C.F.Y.A:n kappaleet toimivat parin tehokuuntelun jälkeen lähes kaikki hyvällä tavalla. Ainoastaan kappaleet Cadilac Rock Box ja Taking the Music Back laskevat hiukan kokonaisarvosanaa. Kappaleita levyllä on kuitenkin 16 kappaleen verran joten ennakkoasetelmien perusteella mitä tahansa voi tulla. Mukaan on mahtunut pari tasaisempaa kappaletta. Ensimmäinen tehokuuntelu siis antoi tälläiset eväät. En usko että kappaleet huononevat lisäkuuntelujen jälkeen. Näin ei ole koskaan tapahtunut Anthraxin kohdalla joten miksi nyt sellaista tapahtuisi? Parempaan suuntaan kappaleet pääsevät lisäkuunteluiden jälkeen, näin uskon. Parhaimmiksi kappaleiksi nostaisin Anthraxin tällähetkellä viimeiseltä albumilta...
Tosin ennen paljastusta täytyy muistaa Belladonnan sanat Ilosaarirockissa "We will come back to Finland next year!" Uutta albumia tulossa Belladonnan kokoonpanolla? Tätä ainakin itse erittäin suuresti toivon ja samalla sitä luvattua tuloa Suomeen. Olihan Ilosaaren keikka paras keikka missä olen koskaan ollut, festarikeikka vaikka olikin ja tunnin setti. Tulevalla? keikalla tulee varmasti olemaan pitkä setti, ellei taas festareille eksytä. Viimeksikin kuolin melkein orgasmiin, seuraavalla keikalle varmasti kuolen jos pitkää settiä heitetään;) Erittäin upeaa materiaalia on Anthrax saanut aikaan. Vol 8. ja Stomp 442 puuttuu enään, levyistä en mielipiteitä voi vielä sanoa, kun en niitä omista. Niidenkin aika vielä tulee, halvemalla jos saisin niin sitä nopeammin löytyisi hyllystäni, mutta nyt niihin kappale mietteisiin.
Levyn intro sopii hyvin albumin teemaan ja starttaa hyvin tuplabasari What Dosn't Die kappaleen. Kappale on todella upea levyn tappoaloitusraita, kovimpia aloitusraitoja koskaan. Superhero jatkaa siitä mihin ensimmäisestä kappaleesta päästiin. Kertosäe täyttä liveaatelia ja muutenkin biisin riffit ovat kovaa valuuttaa, eli taattua Anthraxia. Refuse to be Denied oli entuudestaan tuttu Music Mass Destructionin levyltä. Tiukka alkuhuuto yhdistettynä riffiin ja levy vain jatkaa nousujohteista nousuaan. Semiballadi Safe Home rauhoittaa hiukan semiballadin tapaisella tavalla, mutta ei todellakaan huononna vaan nostaa entisestään vahvan albumin leimaa. Livenä kappale toimii vieläkin paremmin, ehdottomasti Anthraxin tuotannon parhaita kappaleita. Any Place but Here, Nobody Knows Anything ja Strap it on pistävät ihmettymään eikö tasaisempia kappaleita löydy mitenkään levyn edetessä? Black Dahlia jatkaa vieläkin albumin nousukiitoa, erityisplussa biisin säkeistöjen välissä tuleviin "Blackmetal" kohtiin jossa blastibeat ja epäselvät riffit saavat aivan mieleen blackmetal bändien biisien perusrakenteen, nerokasta! Lentokone kääntyy hiukan alaspäin Cadilac Rock Box kappaleessa, edes Dimebackin riffit eivät pelasta kappaletta tehokuuntelun perusteella vaan tasoittavat muuten loistan kokonaisuuden omaavaa albumia. Kappaleesta löytyy toki niitä hyviäkin juttuja, sooloon ollaan saatu westerntyyppistä rocksoundia eikä Dimebackin lead-riffi ainakaan huononna kappaletta. Taking the Music Back:n ongelmaksi osoittautuu liika toista kertosäkeessä ja biisi eroaa liikaa levyn tarjonnasta löysällä ottellaan, B-puolen kappale. Biisissä on havaittavissa muiden kappaleiden osuuksia tai samantyyppistä riffiä, kännissä ehkä toimii mut ei selvänä levyä kuunellessa ainakaan. Think About an end pelottaa lyriikkallisesti. Lyriikkapuoli kertoo rivien välistä luettuna pillitpussiin meiningistä tai itsemurhasta, miten kukin nyt sen itse tulkitsee. Riffit ja kappaleen rakenne on hyvä, kertosäe nostavat albumin jälleen hyvään suuntaan. W.C.F.Y.A toimii hyvin levyn lopetuskappaleena ja albumi saa hienon päätöksen. Vielä bonuksena akustinen versio Safe Home kappaleesta, toimii hyvin näinkin. Toinen bonuskappale eli We're A Happy Family pistää huumorikappaleen lailla suupuolet ylöspäin, kappale on mukava bonuskappale, ilman bonusbiisinä oloaan kappale tasoittaisi hiukan kokonaisuutta, mutta ei sitä oteta mukaan arvioon. Parin minuutin hiljaiselon jälkeen kappaleesta tulee Bello ja helistin osio, pisti jopa repeilemään sitä kuunnellessa, mutta ei siitä enempää.
Hieno levy siis kokonaisuutena, ehdoton hankinta bändin faneille! Summa summarrun:
+ Kappaleet 1-9
+Bush ja Benante taatussa kunnossa, kuten muukin bändi. Vierailijat eivät
myöskään huononna yhtään.
+ Hienot kannet ja hyvät bonuskappaleet
+ Kappaleet eivät aiheuta saman biisin toistoa vaikka ennakkoon ajateltuna tämä EI olisi ollut suuri yllätys
- Ainoastaan Taking the Music Back sortuu mielestäni tähän samaan toistoon.
- Kuitenkin ehkä hiukan samanlainen tunnelma ja kappalemateriaali joidenkin mielestä?
4(+)/5
Ilman muutamaa tasaisempaa kappaletta levy olisi saanut vieläkin kovemman arvosanan. (+) symbolisoi onnistumista kokonaisuutena kappalemateriaalin kanssa. 16 hyvää kappaletta levylle vaatii hiukan enemmän, kun kahdeksan. Hyvän lopputuloksen bändi sai aikaan.
Onks tosta biisistä tehty video? Kun muistaakseni jonkin ainakin saman tapaisen nimisen biisin video olen nähnyt, ja oli kyllä niin kakkaa, että tappoi aika totaalisesti kiinnostuksen tutustua Bushin aikaiseen Anthrax matskuun. Näin ne maut vaihtelee.Ipe wrote:Semiballadi Safe Home rauhoittaa hiukan semiballadin tapaisella tavalla, mutta ei todellakaan huononna vaan nostaa entisestään vahvan albumin leimaa. Livenä kappale toimii vieläkin paremmin, ehdottomasti Anthraxin tuotannon parhaita kappaleita.

Nyt on hallinnassa tuo uusi Alive 2 DVD.
Kyllä täytyy nostaa hattua suht vanhoille äijille että jaksaa painaa armotonta rassia noin kovalla antaumuksella,mitenköhän esim Herra Ulrich selviytyisi anthraxin setistä,nitroja siinä varmaan tarvittaisiin.
Uuden dvd antaman nosteen myötä on tullut tykitettyä koko päivä Greater of two evils ,uskomaton levy!!!OSTAKAA HMISET!!
Kyllä täytyy sanoa että on se John Bush vaan niin äijä, siinä jää kyllä Belladonna kauas taakse, vaikkei huono ole hänkään.
Gaught in a mosh
Kyllä täytyy nostaa hattua suht vanhoille äijille että jaksaa painaa armotonta rassia noin kovalla antaumuksella,mitenköhän esim Herra Ulrich selviytyisi anthraxin setistä,nitroja siinä varmaan tarvittaisiin.

Uuden dvd antaman nosteen myötä on tullut tykitettyä koko päivä Greater of two evils ,uskomaton levy!!!OSTAKAA HMISET!!
Kyllä täytyy sanoa että on se John Bush vaan niin äijä, siinä jää kyllä Belladonna kauas taakse, vaikkei huono ole hänkään.
Gaught in a mosh

Last edited by scorpions on Tue Dec 06, 2005 18:25, edited 2 times in total.