Albumikeskustelua ja äänestys: Somewhere In Time

[Iron Constable]

Caught Somewhere In Time

Introsta lähtien kuningaskamaa. Melkoista laukkaa, syntsat tuo mukavasti väriä. Kertosäe yksinkertainen, mutta Brucen ääni sopivan "vaelteleva", 3:17 - 4:55 hieno instrumentaaliosa. Tähän ei kyllästy koskaan. 5-

Wasted Years

Alku bassoineen Brucen mukaantuloon asti on loistava. Hieno melankolinen sanoitus. Vähän kaupallisempi, mutta sopivan vankka ote, kertosäkeen bassokuvio mainio. Hevikaraoken aatelia. Väliosan basso pääosassa, tämähän onkin Steven bravuuri. Hyvät tunteikkaat kitarasoolot. 4.5

Sea Of Madness

Intro ei ole koskaan oikein innostanut, eikä Brucen laulu kunnes ooo-o-ooo parantaa asioita ja kertosäehän on loistava. Kappaleen perusteemassa ennen äsken mainittuja kohtia on silti jotain pielessä. Soolot 2:30 - 2:53 ovat hyvät ja rauhallinen väliosa Steven basson ja kitaroinnin kera suorastaan nerokas. Bruce joihkaa lopussa mellevästi, silti kokonaisuus tökkii. 3.5

Heaven Can Wait

Ok intro ja kohtuullinen perussäkeistö, "Heaven can wee-eeit" kertosäe on vaan aika...huono. 2:30 -> soolot jyräyttävät hienosti aina loistavaan "take my hand..." - osaan asti, jossa Brucekin venyttää hienosti. Traditionaalinen oo-oo-oo jossa hienoa fiilistelyä kitaroilla ja hyvät soolot perään. Jälleen, hyvää ja huonoa, kokonaisuus ei ihan kanna. 3.5

Loneliness Of The Long Distance Runner

Mahtava intro. Mukavan omaperäinen aihe ja sanoitus sen mukainen. Koko biisi on yhtä soittamisen juhlaa, liian paljon hienoja kuvioita lueteltavaksi. Tuplakitaraa, syntsat, harmoniat ja soolot, Yes ! Brucella "erilainen" laulusuoritus. Maidenin ykkösbiisejä kitaroiden suhteen, aliarvostettu timantti. 5-

Stranger In A Strange Land

Ja taas, intro repäisee kympillä mukaan, vau ! Hieno tarina, upeasti laulettu, biisissä käsinkosketeltavaa tunnelmaa. Taas syntsat maalailee hienosti. Biisin komppi kannustaa pomppimaan, outoa ? Tässä on aitoa groovea, 2:45 -> "what became of...", Yes ! Väliosaa ja sen bassolla tuettua kitarasooloa odottaa aina yhtä innolla, upeaa. Hieno viimeinen minuutti. 5-

Deja-Vu

Intro, voi persketti, nämä oli hallussa ! Nickolla pitää kiirettä intron jälkeen, mainiota mäiskettä. Bruce kuulostaa siltä kuin hänet olisi monistettu tähän biisiin. Kitarat rallattaa aika lailla Lonelinessin tyyliin, elikkä aivan upeasti. Pienimuotoinen helmi, aihe taaskin sopivan outo heavybändille. 4.5

Alexander the Great

Ja historiaan, hyvin lyhyt oppimäärä. Pieni rumpalipoika kitaristeineen johdattaa biisiin juuri ja juuri hyväksyttävän pituisessa introssa. Spektaakkeli, jossa Brucella on välillä todella kiire laulaa, mutta tunteella ja hyvin. Taas soitetaan kilpailijat suohon, tavaraa riittää. 4:00 -> aletaan vähän progeilla ja 5:00 -> pistetään kitaralla parasta pöytään. Hieno, haikea loppu. Silti, tämä ei ole koskaan tärähtänyt AIVAN täysillä. 4+

Tätä levyä tuli aikanaan odotettua kuin kuuta nousevaa ja kävin varmaan kahden viikon ajan paikallisessa marketissa, (LA-SYD Kristiinankaupunki, RIP) kysymässä joko se on tullut. Kesti nimittäin uutuuksien tulo periferiaan aika kauan siihen aikaan. Sitten tuli vaan kasetti, jonka toki ostin heti ja seuraavalla viikolla älppärin. Rockradiossa kuulin nimikappaleen ekan kerran ja kusin hunajaa, otin sen nauhalle ja hinkkasin biisin ihan puhki ennen kuin sain lopun levyn käteeni. Oi niitä aikoja ! Keskiarvo meni samaan läjään kuin edelliset, 4.3. Tasaisia ovat, perkuleet.

Ranking:
Piece of Mind 4.3
Somewhere in Time 4.3
Powerslave 4.2
The Number of the Beast 4.2
Killers 3.4
Iron Maiden 3.3

[Roskisdyykkari]

Caught somewhere in time
Heti alkuun on lisätty jotain uutta Maidenilta, syntikka. Se pärähtää käyntiin ensimmäisillä sekunneilla, ja pelkästään se lisää mielenkiintoa tähän biisiin.
Tykkään melodioista, ja Adrianin soolo on loistava.
+ Melodiat
+ Siisti syntikkaintro
+ Soolot, Adrianin soolo yksi hänen parhaimmistaan, tai jopa paras
+ Laulu, salaperäinen meininki, tässä tulee semmonen outo fiilis että oikeasti olisi aikakoneessa, go Bruce...
- Kertosäe... eipä se tosin paljoa pisteitä pudota
4.5

Wasted Years
Ihan jännä nopea riffi alussa, tosin siihen kyllästyy biisin puolivälissä. Jonkinlainen kasarimeininki tässä biisissä. Laulu on hienoa. Säkeistöt ovat hienoja. Kertosäekin on hieno. Koko biisin on hieno. Plussana tietysti musavideo, jossa on tosin ärsyttäviä liiannopeita kuvasarjoja...
+ Ihan ok biisi
+ Tunnelma
+ Laulu
+ Kertsi
+ Sanat
- Joku puuttuu, ei ihan tylsä, muttei mahtavakaan, kuitenkin annan:
4

Sea of Madness
Ihan outo riffi. Ihan mielipuolinen biisi. Tätä kuunnellessa lähtee järki . Ihan hyvä veto, mutta aika tylsä. Lähiaikoina on tultu skipattua melkein aina.
+ Mielipuolinen, se on tavallaan plussaa
+ "Of madneeeeessss!"- loppuhuipennus, se on täydellistä
- Ennen sooloa/soolon vaiheilla olevat "uuuu-uuu-uu"- kohdat. Eikä...
- Aika tylsä, mitäs tästä nyt muuta sanoisi...
3

Heaven can wait
Tämä jos joku on jännä biisi. Alkaa oudolla syntikalla (?) joka voimistuu. Sitten ihan outo basso/kitarakuvio, jossa sooloillaan hienosti. Tuo sooloilu tuo paljon pisteitä. Wo-o-ou- kohta on ihan jännä. Vaikka se on kuin tehty liveksi, se kuulostaa studioversionakin hyvältä. Liittykäämme Brucen enkelikuoroon.
Hieno fiilis. Tyypillistä minulle, tulee samanlainen fiilis kun mihin biisi liittyy. Ihan outoa . Soolot ovat hienoja. Minua ei haittaa yhtään se että tämä olisi liian iloinen biisi. Päin vastoin se on plussaa. Tämmönen jänskä biisi levyllä on ihan hyvä.
+ Fiilis
+ Sooloilut alussa ja sooloissa
+ Se jännä iloisuus
+ Wo-o-ou, vaikka se onkin kuin "luotu liveksi"
- Taas se että Bruce laulaa liikaa sanoja säkeistössä, jotenkin tuntuu hölmöltä, aivan kuin putoasi tahdista kohta
- Jotkut kohdat... välillä aika laimea meno¨
3.5

The Loneliness of the long distance runner
Biisin idea on hieman kummastuttava. Lisää lenkkilauluja vaan! Tai sitten ei... alkaa todella hienosti. Ja kun siihen nopeaan hihatti juttuun alussa lisätään välillä virvelirumpu, se kuulostaa todella hienolta. Ja sitten se rytmikitara taustalla. Hienoa. Adrianin soolo on jumalattoman kova!
+ SOOLO
+ Alku
+ Melodiat
+ Meno
- Aihe
- Sanat muutenkin
- Kertsi... *haukotus*
4.5

Stranger in a strange land
Alkaa aika kehnolla bassosysteemillä. "Pum-pu-pu-pum-pu-pu-pum". Hieno bassokuvio soolon kanssa, joka myös on hieno. En hirveästi tykkää näistä syntikoista silti...
+ Soolo
+ Bassokuvio soolossa
+ "What became of a man"- kohta, ja sen jälkeinen kertsi
+ Feidaus, vaihtelu virkistää
- Bassoalku
- Ihan hämy biisi, laulu ei jotenkin sovi (?)
- Aika väsyttävä veto
3.5

Déjá vu
Alku on todella hieno. Tosin sen jälkeisestä "TUM-TUM-TUM-TUM"- rummuista en tykkää. Säkeistöä edeltävä kohta ROKKAAVA. Mainio biisi kyllä... joitain juttuja lukuunottamatta.
+ Alku
+ Säkeistöä edeltävä kohta
+ Säkeistö
+ "Can you be sureee?"- tyyliset huudot.
- TUMTUMTUM-rummut. Eieiei.
4.5

Alexander the Great
Aika mainio alku. Lauluun asti kaikki on lähes täydellistä. Ja toki myös laulun aikana. Ne jännät virvelirumpu kohdat mainioita. Hieno biisi, hienot soolot ja niin edespäin. Lyriikat ovat hieman koomisia tosin... hienot kyllä mutta...
+ Alku
+ Soolot
+ Melodiat
+ Kertsi
+ Loppu
5

EDIT: Keskiarvo kiireessä unohtui.

4.0625 ~
4.1

[Ipe]

^ Pistäisitkö vielä keskiarvon?

[Peke]

Olipa hienoa huomata, että pikkuisen pimennossa ollu sea of madness on laudalla arvostettu biisi, kuuluu myös minun suosikkeihin

[KuoliO]

Hieman jälessä tullaan...

Caught Somewhere In Time 5

+Alkuriffi
+Tämän jälkeinen jumalainen riffi ja juoksutus
+Säkeistöt
+Riffi ennen kertsiä
+Kertsi
+Soolot, varsinkin Smithin osuudet
+"Time is always on my side"- kohta
+Loppu sekoilut
+McBrain

Klassista Maidenia loistavilla melodioilla ja mahti rumpaloinnilla.

Wasted Years 4.5

+Alkumelodia
+Säkeistöriffi (Ei niin perinteistä E-D-C kaavaa)
+Kertsi (Kertsiin on saatu loistava tunnelma)
+McBrainin työskentely, huomatkaa pienet hihat kikat
+Smithin kuningas soolo
+Lopetusmelodia
+Sanat ovat mielestäni erittäin hyvät

Sea Of Madness 3.5

+Alun legendaarinen kolinabasso
+Kertsi
+"Oh my eyes they see but i can't believe"- kohta
+Hidas kohta
+Soolot

Heaven Can Wait 4.5

+Alkuriffi
+Rumpufillin jälkeinen riffi
+Meno (Helvetin hyvä meno biisissä)
+Säkeistöt
+Kertsi (jotkut väittävät kertsiä tylsäksi, minusta se on todella hyvä)
+Lopetusriffi
+Sanat
+Dickinson

The Loneliss Of The Long Distance Runner 4

+Alkuriffi
+Kertsi ja sen alla tuleva riffi/melodia
+Smithin soolo
+Lopussa lähtevä alkuriffi ja rässikomppi
+Tämän jälkeen lähtevä melodia \,,/ (Mielestäni levyn yksi parhaimpia melodioita)
+McBrain
- Unohdettu klassikko

Stranger In A Strange Land 4

+Alun basso räminän jälkeen lähtevä riffi
+"No brave new world"- kohta
+"What became of the men that started"- kohta
+Soolot (tietysti)

Deja-Vu 4

+Alun soolojen jälkeen lähtevä komppi ja melodia
+Brucen ääni, joku efekti siinä taitaa olla
+Bridge osuus
+Kertsi
+2.18 --> melodia
+2.48 --> melodia (tulee ainekin itselleni hieman mieleen The Aftermath biisin melodia)
- Unohdettu klassikko

Alexander The Great 4.5

+Alkumelodia + marssirummut
+Alussa kompin mukana lähtevä melodia
+Kertsit
+Kertsin jälkeen lähtevä melodia
+4.40 --> melodiat, loistavaa.
+"Marching on"- kohta
+McBrain

Arvosana: 4.3

Kyseessä on kyllä yksi parhaimmista Maiden levyistä. Rumpusaundit ovat aivan huippuluokkaa ja ovatkin varmaan parhaimmat mitä Maiden levyillä koskaan on ollut. Ainekin minun mielestä.

[Asamael]

Olen aina sivuuttanut Somewhere in timen, koska sain siitä huonon ensivaikutelman. Nyt kun sen pitkästä aikaa otin esille ja kuuntelin läpi huomasin kuinka hyvä levy se onkaan. Tämä topic onnistui jälleen kerran siis tehtävässään. Varsinaisia hittejä tässä ei moniakaan ole, mutta huolimatta samasta keskiarvosta, kuin minkä sain Powerslavelle, tämä on sitä tasaisempi albumi. Syntikkasaundit eivät mielestäni sovi Maidenille, ja tällä levyllä ne ärsyttävätkin eniten.

Caught somewhere in time: 2
+Ihan ok melodia alussa
+Ihan ok kertsi
-Mitäänsanomattomat säkeistöt
-Tylsä ja liian pitkä

Wasted years: 5
+Hyvä alku/loppu-tilu
+Säkeistö, kitarat vetää taustalla mukavaa perusriffejä
+Kertsi on tarttuva
+Hyvät lyriikat

Sea of madness: 5
+Alun/säkeistön kummallinen riffi toimii vinksahtaneessa rokkaavuudessaan
+Bridge ja kertsi toimivat hyvin, eivätkä ole mitään yhden sanan hokemista
+Harrisin bassottelu kolmen minuutin kohdalla
+Mukavasti erilainen kappale, herra Smith osaa kyllä biisin tehdä

Heaven can wait: 2
+Säkeistö rokkaa hyvin, kitarat tuovat mieleen jonkun Judas Priestin biisin
-Ärsyttävä kertosäkeen hoilotus

The loneliness of long distance runner: 3
+Tyylikäs alku, erityismaininta Nickon haikankäytölle
+Kertsi hyvä, ainakin kitaroiden osalta
+Aivan upea soolo kolmen ja puolen minuutin kohdalla
-Tylsähköt säkeistöt
-Ihmeelliset sanat

Stranger in a strange land: 3
+Mukavan "sumuisen" tunnelman luova riffi alussa ja kertsissä
+"No brave new worldin" jälkeinen rokkaava kitarakuvio
+Ok-kertsi
-Rasittavat säkeistöt, huono laulumelodia ja pintaan miksatut synat

Dejavu: 2
+Menevät säkeistöt
+Bridgessä hieno soolonluikautus
-Hokemiskertsi
-Päämelodia ok, mutta muut skittamelodiat ei kummoisia

Alexander the Great: 4
+Alku marssirumpuinen on mahtipontinen
+Sitä seuraava jylhä osio
+Säkeistössä hienoa itämaatunnelmaa, Bruce kyllä vähän joutuu kiirehtimään
+Hyvä kertosäe
+/-Viihdyttävämpi kuin historiantunti, vaikka pieneen pakettiin ahdettu tarina kuulostaakin ajoittain vähän töksähtelevältä
-Rasittava limputus 4min paikkeilla

Keskiarvot:
Somewhere in time: 3,3
Powerslave: 3,3
Piece of Mind: 3,4
The Number of the Beast: 4,1
Killers: 2,2
Iron Maiden: 3,1

[Brain Damage]

1. Caught Somewhere In Time 4

+ Intron kitarariffi
+ Tempo
+ Nicko
+ Adrianin soolo
- Kertosäe tylsähkö

2. Wasted Years 4,5

+ Intro
+ Sanoitukset
+ Steve
+ Adrianin hieno soolo

3. Sea Of Madness 3,5

+ Steve
+ Hieno kertosäe
+ Soolo
- 'Out in the street somebody's crying'
- Levyn heikoin biisi

4. Heaven Can Wait 4

+ Alun futuristinen soundi
+ Bruce
+ Daven soolo
- Kertosäe

5. The Loneliness Of The Long Distance Runner 4,5

+ Alun kitarariffi
+ Nickon nopea tempo
+ Soolot
- Sanat

6. Stranger In A Strange Land 5

+ Steven bassointro
+ Intron jälkeen tuleva riffi
+ Sanat
+ Kertosäe
+ Adrianin riipaiseva soolo

7. Deja-Vu 4,5

+ Meininki
+ Dave
+ Bruce
- Kertsi

8. Alexander The Great 4

+ Historialliset sanoitukset
+ Bruce
+ Kertosäe
- Ehkä hieman liian pitkä

Keskiarvo: 4,3

1. Powerslave 4,4
2. Somewhere In Time 4,3
3. Piece Of Mind 4,0
4. Iron Maiden 3,9
5. The Number Of The Beast 3,9
6. Killers 3,5

[reptile]

Caught Somewhere In Time:
Hyvä, vauhdikas aloitus. Nicko näyttää jälleen taitonsa. Soolot ovat paremmat kuin missään muussa Maiden-biisissä. 5

Wasted Years:
Loistavalla riffillä varustettu Smithin taidonnäyte. Hyvät sanoitukset. Tarttuva kappale. 5

Sea Of Madness:
Kaunis kappale, hyvä kertsi. Hieno väliosa. 4,5

Heaven Can Wait:
Hieman liian pitkä kappale ja kertsi, joka on tylsähkö, pudotta arvosanaa. Soolot ovat loistavat ja se yleisönhuudatuskohta toimii. 4

Loneliness Of The Long Distance Runner:
Aika suoraviivainen kappale. Hyvät melodiat ja kertsi. Nicko pitää tempoa hienosti yllä. 4,5

Stranger In A Strange Land:
Levyn helmi! Kappale kasvaa hienosti koko ajan. Bruce tulkitsee upeasti ja Adrianin loistava soolo kruunaa kokonaisuuden. 5

Deja-Vu:Levyn heikoin kappale. Kertsi ei ole kovin erikoinen, tosin kappale on muutenkin suoraviivaine rokkibiisi. Hieno alku on plussaa. 4

Alexander The Great:
Hieno eeppinen kappale. Parhaimpia Maidenin eeppisiä biisejä. Päättää loistavalla tavalla yhden Maidenin uran parhaimmista levyistä. 5

Keskiarvo: 4.625

Somewhere In Time on kaiken kaikkiaan loistava levy yhtyeeltä, joka tuohon aikaan oli uransa huipulla. Syntikat tuovat lisää väriä levylle, mutta eivät kuitenkaan hallitse liikaa. Soolot ovat aivan huippuja, Bruce laulaa hienosti. Kuitenkin muutama juttu, jotka edellä mainitsin, estää levyä nousemasta Maidenin parhaimmaksi. Top 3-levy joka tapauksessa. Parempina ainoastaan Piece Of Mind ja Seventh Son Of A Seventh Son.

[Tempest]

Somewhere In Time...aah. Montakohan työtuntia olen istuskellut kuunnelen tätä? Ja työkin on silloin maistunut, eikä ihme tämä on juuri sitä maidenia mitä minä rakastan. Taas näppis sauhuaa sukujuhlien jälkeisessä nousujohteessa eli koittakaa kestää.

Caught Somewhere In Time:

Synat sieltä tulee, ja kyllä toimii. Henk koht pidän näitä futuristisia saundeja aivan upeina. Nickolla kramppaa jalassa ja basari jytää.Harris pistää myös tyylikkäimpiä suorituksiaan laulua mukaillen.
Bruce laulaa upeasti. Tämä on loistavaa automusaa: kaasu pohjaan, ikkunat auki ja hiphop autot pois tieltä. Parhaimpia sooloja maidenin biiseissä ikinä. Can I Play With Adrian and Murray? -No cause they are gods and gods dont play with morons.
Pääriffin toistelua, nickon ratatatata ja laulu. Aah. Tämä on parempaa kuin seksi. Miksi? Koska tämä toimii myös umpikännissä. Zehn points!

Wasted Years:

Legendaarisimpia riffejä! Harrisin pieni lauskeutuva skaala ja laulu alkaa, kyllä nämä jätkät osaa.
Usein syytetään että radiosoittoa tällä haettiin. Ihan sama mitä haetaan jos biisi on loistava ja tämähän on. ¨Face Up Make Your Stand...¨ pääriffi taas ja sama skaala ja sitten....Jumalat laskeutuvat! eikun ei vielä, vähän bassokikkailua..no nyt, sieltä se soolo putkahti, sopii loistavasti biisiin ja jatkuu osaan säkeistöä, pari chorusta ja sitten taas tuo pääriffi ja lopetus. Ah.

Sea Of Madness:

En pidä tuosta alkuriffistä ja basso tulee vähän hassusti rumpujen kanssa..Pre-Chorus ¨oooo-oo-oo¨
on ihan hauska ja samoin itse kertokin. Hehkutan aina tuota Harrisin soitantaaa mutta minkäs voit? Se vain aina jaksaa ihastuttaa. Minun mielestäni ehkä levyn huonoin biisi (älkää lyökö)
mutta näin vaan on. Mutta välikohta on kyllä upea ja soolot siinä, nam. haitsu ja basso ja pientä kitara kikkailua... ¨madness, the sun dont shine...¨
Ei kipale minun makuuni , tuo pääriffi jotenkin vain ei sytytä.

Heaven Can Wait:

Alku on upea, josta meno vaan paranee. Tässä biisissä kitarat loistavat, ainiin ja Nicko
Bruce laittaa oikein kunnolla ja hyvät sanat! BlackHorset jalassa hevailen täällä kotona kun ei rahaa ole kunnon nahkaan. ¨Heaven Can Waaaaaaaaait!¨ Tässä on ne parhaat maiden soolot mielestäni by murray! Älyttömän pitkä soolo mutta ei lainkaan puuduttava. ¨Take my hand kohta¨ ja sitä seuraava roudarien huudatus-kohta saa vieläkin kylmät väreet niskaani ja vähän muuallekkin. Adrianin soolo, ei parasta adriania mutta toimii kyllä. Koko tämä välikohta on sairaanloisen nerokas. Menee kyllä loppua kohti toistoksi mutta c´mon mielummin tätä toistaa kuin puntteja salilla.

Loneliness Of The Long Distance Runner:

Tyypillinen Harris alku, hiton hyvät melodiat. On muuten eka maiden biisi jonka opettelin aikoinani soittamaan. Mielestäni verse on enemmän kun rautaa, se on terästä nahkapäällysteellä! Halfordkin juoksee karkuun. Kerto on jotenki hupaisa mutta loistavalla tavalla, sen jälkeinen kitara melodiat tykittää ja sitten saapuu Mr.Välikohta ja Twin-Guitarit. Ei voi mennä pieleen. Brucen ¨I got to keep running¨ vakuuttaa. Kännissä hoilailen Runningin tilalla Drinking ja hymyilen melkeen yhtä maireasti kuin Murray. Loppua enteilevä Twin-Guitar jälleen. Aah. Jumaskekkuli että on saatu kitarointiin koukkua, soi päässä taatusti taas huomenna.

Stranger In A Strange Land:

Biisin saundimaailmaan saatu loistavasti tuo biisin teema , kaunis biisi, ei voi mitään.
Kerrossa Brucella tuollaista kivaa raspy venytystä, sopii hienosti. ¨What became of the man¨- kohta on upea! Hiljainen välikohta on sellainen sopivan hämyilevä ja kun se lähtee niihin sooloihin on taas olo kun sankarilla. Jos joskus olen kuolemaisillani hypotermiaan niin laulan tätä varmasti lämpimikseni.

Deja Vu:

Paras Murray biisi Prophecyn jälkeen. Nickon Haitsu ¨tss tss tss¨ on hauska.
päämelodia on todella koukuttava. Ja tuo efekti Brucen äänessä sopii hienosti ja tapa millä hän huudahtaa DEJA VU saa minut..no en tiedä..kiihottumaan? Tai se on vaan hyvin huudahdettu. öh.
Soolot on hienoja. Tätä aina laulesken kotona, on niin kovin tarttuva. Lopetus on Rock.

Alexander The Great Encylopedia:

Hidas alku ei nyt minun makuuni mutta sitten kun se lähtee niin kyllä toimii, nicko kikkailee koko biisin ajan silleen kivan pikkutarkasti. Sanoituksethan on tunnetusti hieman kankeat mutta ei ole mitään mitä ei Twin-Guitarit korjaisi joten annettakoon anteeksi ja keskitytään instru-juttuihin.
Hehee kun tässä välikohdassa laittaa silmät kiinni voi kuvitella itsensä jonnekkin välimeren rannalle kattomaan kimaltavaa merta. Mutta Hui! Sieltähän saapuu myrsky ja kitara melodiat kantautuu sen mukana. Soolo on mukavan maalaileva ja tuo pieni rytmisektion välikohta ikään kuin muistuttaa että nicko ja harriskin ovat mukana, se nimittäin saattaa unohtua kun kuuntelee, ah , niin kauniita kitarasooloja. Bruce kehiin taas lukemaan sitä tietosanakirjaa. Lopetus on jotenkin extrahieno jopa maideniksi.

Siinä se taas oli. Tämä taistelee kovasti Seventh Sonin ja Powerslaven kanssa lemppari levy asemasta mutta en halua lähteä niita rankkaamaan koska yhdessä mielialassa kuuntelen jotain ja toisessa mieliassa jotain. Aufwiedersehen Eva, Ich fahre nach England und will Iron Maiden sehen!
Der Dritte Reich ist Kaputt!

[Pertti Keinonen]

^Jumankauta! Tässä on meillä taas uusi kirjoittaja, joka tekee tästä foorumista jotain enemmän. Loistavaa tekstiä Tempestiltä. Lisää näitä. Siis tekstejä ja tämän tyylisiä jätkiä.

[Ipe]

^^ Todellakin oli tosi mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Lukiessani tekstiä näin sinut niissä blackhorseissa välimeren rannikolla.. UPEAA!

[Imperator]

Ei sitä ykkostä voi antaa paljon muuta kuin biisille nimeltä "Weekend warrior", mutta sekin on ihan humoristinen kiva kappale!

[Maso]

Levyarvosteluja tehdessäni huomasin kuinka paskaa ja turhaa on analysoida levyjä. Musa on kuitenkin niin tunnepohjainen asia, jopa tällaiselle järkipohjaiselle ihmiselle, että se analysointi vie sitlä pohjan. En siis ala tätä enkä muitakaan Maidenin levyjä pilaamaan itseltäni pohtimalla liikaa. Miksi sitten tätä kirjoitan? No, topic tuli vastaan ja luettuani IC:n kommentin (mies muutenkin ymmärtää hyvän päälle ja omaa hyvän maun) oli pakko laittaa levy soimaan ja kyllähän tää sellaista jatkuvaa ilopissan virtaa on, että huhhuh.

[Peke]

Brucen ¨I got to keep running¨ vakuuttaa. Kännissä hoilailen Runningin tilalla Drinking ja hymyilen melkeen yhtä maireasti kuin Murray.

Kiitos!

ihan hieno arvostelu, näkee, että sulla on kynä hallussa. Lisää tollasia ja muutkin voisi ottaa oppia tommosesta paneutumisesta asiaan.

Peke diggaa ja kumartaa (respect)

ja kiva ollut huomata, että muitakin kynäilyjöitä laudalle on syntynyt meille rakkaan IC:n inspiroimana.

Cheers muthas

[rokkariarvid]

^^ Todellakin oli tosi mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Lukiessani tekstiä näin sinut niissä blackhorseissa välimeren rannikolla.. UPEAA!

Täysin samaa mieltä.. Nuita lisää..

[darealjyra]

Vaikea on yltää samanlaisiin arvioihin kuin edellä, mutta yritetään ainakin jotain ettei kovin tarvi hävetä

Caught Somewhere In Time
Mainio aloitusbiisiksi. Avaa levyn juuri niin kuin sen tunnelmaan kuuluukin, syntikkapainotteisesti ja jotenkin vakuuttavan tulevaisuutta maalailevasti. Vaihtuu kuitenkin sulavasti särökitaran johtoon alun jälkeen ja laukkakomppi pääsee taas jauhamaan. Bruce tekee todellisen miehen työn tässä laulussa sovittaen laulumelodiansa täsmälleen lauluun sopivaksi. Vaikka kertosäe on kertausta, on se pirun hyvää kertausta. "Time is always on my side"-huuto jää päähän, ja sitä tulee hyräiltyä päässään useaan otteeseen vielä monta päivää kappaleen kuuntelemisen jälkeen.
Ainoa huono kohta tässä biisissä on kertosäkeen ja soolojen väliin sijoittuva pienoinen tykitysosuus. Sen olisi voinut melkeinpä jättää kokonaan pois tai korvata jollain pienellä koukulla. Soolot ovatkin kyllä sitten omaa luokkaansa. Taattua Maiden-kamaa. Tietää aina että jos ei laulussa muuta hyvää ole niin ainakin hyvät soolot.
Kertakaikkisen hyvä vetäisy, pieni kauneusvirhe ei arvosanaa alenna.
5

Wasted Years
Alkujaan tämä ei kolahtanut, mutta viime aikoina on tullut diggailtua aika armottomasti. Naapurit tykkää kun vetää kitaralla kertosäettä päin helvettiä ja laulaa vielä päälle aivan miten sattuu. "Omia stemmojahan minä", jos joku sattuu kommentoimaan laulutaitoa. Eli kertosäe on mahtava rallatus, joka on aina pakko laulaa mukana. Perusriffi on tarttuva, hieman AC/DC-mäinen ehkä. Harris vetelee bassolla omia hyvältä kuulostavia koukkuja taustalle. Soolot toimivat myös mainiosti, joka tietenkään ei ole mikään ihme. Toimii mainiosti, tällekin on pakko antaa täydet pisteet.
5

Tässä vaiheessa levyä pitää jo huokaista, alku on niin perhanan kova. Musiikkia korvilleni.

Sea Of Madness
Tämä on myös biisi, joka kolahti vasta joku aika sitten. Alkaa vähän tunnustelevasti, eikä oikeastaan nouse sille korkeudelle, jota se periaatteessa valmistelee koko biisin alussa. Kertosäekkään, vaikka hyvä onkin, ei ole tarpeeksi tajuntaa räjäyttävä. "Out on the sea of madness"-huuto kuulostaa kyllä perhanan hyvältä. Outo välivaihe, jossa Bruce "ulisee" hiljaa on todellakin hieman outo alusta, mutta paranee loppua kohti. Tässä biisissä olisi ollut aineksia myös tuonne viiden pisteen kerhoon, mutta pienet asiat estävät sitä. Jokatapuksessa mainiota kamaa.
4

Heaven Can Wait
Alku ei jostain syystä oikein kolahda, mutta kun säröt saadaan peliin mukaan, niin se kyllä unohtuu äkkiä. Laulu alkaa myös hienosti, Bruce pistää parastaan. Kertosäe toimii, melodiat sopivat toisiinsa kuin nöyhtä napaan. Taas on pakko laulaa. Sooloa kuunnellessa kaikki muu unohtuu, kunnes joku ottaa kädestä ja palautuu takaisin maan pinnalle. Tai luvattuun maahan. Roudarit, tai enkelit kuten olen kuullut sanottavan, huutaa, eikä huuto ihan heti lopukkaan. Soolo on ihan hyvä, jotenkin jännä soundi siinä kitarassa välillä. Kaiken kaikkiaan hieno biisi, täytyy antaa tällekin ne täydet viisi pistettä.
5

Loneliness Of The Long Distance Runner
Vieläkö näitä biisejä riittää? Tässähän aletaan muistuttamaan sitä mainoksen hyvähyvähyvä-mummoa. Mahtava alku, luo hyvin tunnelmaa, varsinkin kun särökitaraa tulee vielä taustalle. Ensimmäinen säkeistö tulee kuin varkain, ja tykitys alkaa. Kertosäkeen rummuista tulee mieleen Iron Maiden, kappale (miksiköhän?). Vaihto hienosta kertosäkeestä välimelodiaan sujuu hienosti. Siitä sitten pienen säkeistön jälkeen sooloon, noin ne asiat pitäisi aina hoitaa! Soolot ovat jokseenkin tämän laulun heikkoin osa, mikä ei kylläkään tarkoita, että ne huonot olisivat. Ei toki. Kokonaisuudessaan helkutin hyvin toimiva paketti. Ei voi muuta kuin antaa ne täyden, vaikka alkaa jo hieman naurattamaan tämä touhu.
5

Paljonkohan lienee keskiarvo tällä hetkellä? Ilmiömäisen hyvä levy on kyseessä, kuten varmaan voi huomata. Eikä meno tästä hyydy, päinvastoin!

Stranger In A Strange Land
Mieletön alku, tähän jää koukkuun heti alusta. Bruce laulaa kyllä mielettömän hyvin tämän biisin. Ei uljasta uutta maailmaa, ja haitsu auki, haitsu kiinni, haitsu auki...toimii. Vaikka vaikuttaa hieman rauhalliselta biisiltä, on se kuitenkin soundeiltaan aika sopivan muhkea. Säkeistöt ovat mannaa korville, kuten myös kertsi. Sanoinko jo, kuinka hienosti bruce vetää tämän. Puolen välin jälkeen tulee tämä hieno kitaraeeppistely, josta seuraa hienot soolot. Ja sieltä sitten mutkan kautta kertosäkeeseen. Kaikki mukaan! Ja kitarat myös. Ei voi mitään, itsensä tuntee melko aseettomaksi tämän albumin edessä.
5

Deja-Vu
Alku kuulostaa tylsältä, mutta pienen fiilistelyn jälkeen alkaa kova mättö. Ja juuri tämän mätön jälkeinen melodiointi kitaralla ennen säkeistöä on biisin parasta antia. Kertosäkeeseen siirtymä lauluosuus kuulostaa myös pirun hyvältä. En tiedä, mutta tämä biisi on tältä albumilta ehkä heikoin, joskin se on sellaisessa seurassa että oksat pois. Puolenvälin virvelöinti on aika turha, sen olisi voinut jättää pois, ja sen jälkeisen osan olisi voinut tehdä paremmin. Kuitenkin arvoasteikolla keskiarvoa paremman puolelle menee.
4

Alexander The Great
Aleksanteri. Mitä olisikaan Maiden ilman tätä laulua? Maiden ilman aleksanteria varmaan, mutta tämä laulu on mielestäni yksi parhaita eeppistelyjä, varsinkin alun rauhallisuus kolahtaa todella kovaa. Tulee vähän tunnelma kuin olisi tyyntä ennen sotaa. Sitten säröt mukaan ja lähetti tuo sodanjulistusta, josta kauhu sitten nousee. Mainiosti sovitetut sanat ovat hauskaa kuunneltavaa. Bruce laulaa jälleen mainiosti, jotain yhtäläisyyttä on havaittavissa tietyissä kohdissa 7th sonin jälkeiseen Brucen laulutyyliin. Tai sitten vain kuvittelen. Kyllä hän vetää suurimmalta osin kovaa ja korkealta. Kertosäkeen höjkäys on mieletön, kuten myös taustalla soivat melodiat. Väiosa on hieno, vaikka yleensä karsastankin pelkkää virvelöintiä rumpujen osalta. Onhann siellä kyllä jotain muutakin aina välissä, se taitaa tehdä sen että pidän tuosta osasta joka muutenkin tuo vielä lisää eeppisyyttä biisiin. Soolot toimivat hienosti. Voiko tätä biisiä kehua koskaan tarpeeksi?
5

Huikea levy, varsinkin kun on aikaa kuunnella melodioita ja uppoutua niiden värittämään maailmaan. Levykeskiarvoksi taitaa tulla täten
4.8. Aika pirun hyvin, mutta pirun hyvä levyhän tässä on kyseessä.

[Peke]

Noh.... ei perskeles tarvia hävetä tollasta arvostelua. Kiitos Hienoa, että tunnelmaa on mukana, pelkkää +/- kamaa ei oikein jaksa lukea

[Black_Adder]

Pienen tauon jälkeen palaan Maidenin levyjen äärelle, vuorossa on luontevasti Powerslaven jälkeen SIT. Jaahas, katsotaan paljonko pitkä World Slavery Tour on verottanut poikia...

Caught Somewhere In Time
Todella hyvä ja mukaansa tempaava avausraita. Ei aivan pärjää tässä kategoriassa Aces Highille ja Where Eagles Darelle, mutta kyllä tämä tulee tiukasti perässä. Tuskin SIT:lle olisi voinut olla parempaa aloitusta.
4,5

Wasted Years
Vähän "popahtavampaa" Maidenia, mutta kyllähän tämä siitä huolimatta kolahtaa. Adrian alkaa näyttämään kykyjään biisintekijänä ilman Bruceakin.
Ei tämä nyt kuitenkaan aivan samalla tavalla kolahda kuin joskus ennen muinoin.
4

Sea Of Madness
Tästä en joskus muinoin pitänyt ollenkaan, mutta viime vuosina tämä on kuitenkin alkanut toimimaan meikäläiselle aina vaan paremmin ja paremmin. Tunnelmointi soolojen jälkeen on täyttä timanttia.
"On towards the sea we go.."
4,5

Heaven Can Wait
Ei näin studiovetona herätä kovinkaan suuria tunteita mikäli vertaa live versioon. Siitäkin huolimatta tuo "Take my hand..." -säkeistö ja hoilotukset saavat ihon edelleen kananlihalle.
3,5

The Loneliness Of The Long Distance Runner
Aina suosikkeihini kuulunut nimihirviö ei pettänyt pidemmänkään tauon jälkeen. Kaukana tylsästä, mutta ei aivan täysien pisteiden arvoinen. Tämä olisi joskus kiva kuulla keikalla.
4,5

Stranger In Strange Land
Ei herätä mieletöntä intohimoa, mutta hyvä tunnelmahan tässäkin on. H:lta kelpo soolo. Epäilemättä kelpaa sinkkubiisiksi, mutta SIT:lta löytyy parempiakin biisejä.
3,5

Deja-Vu
Olen aina ollut sitä mieltä, että Deja-Vu on aliarvostettu. Potkii vieläkin todella komeasti, pitänee laittaa uudestaan soimaan kunhan tuon Aleksanterin olen saanut kahlattua läpi. "Feel like I've been here before..."
4,5

Alexander The Great
Ja sitten taas levy päätetään eepos osastolla. Kerrassaan mainio biisi, tuhoaisiko livenä soittaminen Aleksanterin magian? Paha sanoa, mutta eiköhän sen riskin aika koita vielä tulevaisuudessa... maybe somewhere in time.
5

Keskiarvo: 4,25

"Ranking":
1. Powerslave 4,3
2. Piece Of Mind 4,3
3. Somewhere In Time 4,25
4. Iron Maiden 3,9
5. The Number Of The Beast 3,75
6. Killers 3,3

Yhteenveto: SIT on loistava levy, joka omaa omanlaisensa soundimaailman, mutta ei mahdu aivan kärkeen Mustiksen "rankingissa". Johtuneeko tämä sitten siitä että näitä biisejä ei pahemmin keikoilla enää soiteta, sitä en tiedä, mutta SIT:in aikana kylvettiin ainakin siemen Brucen tyytymättömyydelle olla Maidenin keulakuva. Levyllä on myös paljon kokeiluja joista osa toimii kuin leka, osa taas ei aivan niin hyvin. Kuuluu kuitenkin omiin suosikkeihini, mutta "rankingisaa" POM:in taakse jäänti oli itselleni hieman yllätys, Powerslaven kärjessä porskuttelu ei niinkään. "Pronssilla", mutta tuskin kauaa, sillä lähi tulevaisuudessa on tarkoitus laittaa SOASS soittimeen... until then:"Up The Irons!"

[Sick Bastard]

Ennakkoon ajateltuna tän pitäs olla se kovin Maiden-levy kohdallani. Tätä on tullut eniten kuunneltua, ja tähän liittyy eniten nostalgiaa. Luulenpa, että kyseessä myös biisimateriaalin puolesta yksinkertaisesti bändin paras tuotos. Katotaanpas.


Caught Somewhere In Time: 4

Hyvä intromelodia heti kättelyssä. Synat toimii, samoin kuten soundit koko levyllä. Ja sitten laitetaankin jo seuraavaa vaihdetta silmään, päämelodia on sekin hyvä. Koko biisissä on hyvä tunnelma. Perussäe rullaa esimerkillisesti ja Bruce vetää hienosti luonnollisesi hyvin, tosin sen hähätys-kohdan ois voinu jättää poiskin. Kertsi on hyvä, ei turhia kikkailuja. Soolothan tässä biisissä on aivan loistavat, kuten käytännössä koko levyllä. Legendaarinen ryminä-lopetuskin vielä. Moitteen sijaa biisissä ei ole oikeastaan missään kohtaa, mutta jotain silti jää uupumaan täydellisyydestä.

Wasted Years: 4

Legendaarinen, helvetin hyvä alkuriffi, heti tunnelma katossa. Hieno tunnelma jatkuu myös perussäkeessä. Lyriikat on aika hyvät. Kertosäe on kokonaisuutena hyvä. Soolothan tässäkin on ainakin mulle se huippukohta, ja komeaa kuunneltavaa ne jälleen onkin. Omituista, olin melkeen varma, että antasin tälle biisille sen 5/5 pojoa, mutta nyt tuli semmonen fiilis, että tuonne neloseen se taitaa vielä jäädä... Vieläkin uupuu jotain.

Sea Of Madness: 4

Tuo alotusriffi on aina vähän tökkiny... Ei mitenkään erityisen pahasti, mutta se taitaa olla se seikka, mikä vie tältäkin pois täydet pisteet. Bridge ja kertsi on kylläkin niin kovaa kamaa, että alta pois. Sitten latistuu meininki taas vähän kun palataan hienon tunnelmoinnin jälkeen taas perussäkeeseen. Toisen kertsin jälkeen siirrytäänkin jo hyvin sooloihin Brucen venytyksen saattelemana, hyvältä kuulostaa. Ja tuo suvantokohta, ei helvetti. Upea tunnelma, ei voi muuta sanoa, uskomatonta herkkua korville. Mutta kuinka ollakkaan, taas se aloitusriffi tulee kummittelemaan. Alkaa itseasiassa ottaa päähän tuo. Pilaa täydellisen biisin. Nuo lopun "...of madness" -venytykset ois kans voinu jättää väliin, ilmankin ois pärjätty.

Heaven Can Wait: 3

Intro on aika tönkön kuuloinen, eikä nuo riffitkään oikein päde. Selkeästi levyn heikoin biisi, sen voi todeta jo tässä vaiheessa. Perussäekään ei oikein toimi tuon mahottomaan kiireen kanssa. Kertistäkään en oo saanu oikastaan mitään irti ikinä, aika munatonta menoa mielestäni. Soolot on kuitenkin ihan hyvää perustasoa taas, ja tuo "Take my hand..." -kohta nostaa myös biisin osakkeita. Ja nuo yleisön huudatukset toimii kyllä meikällä aina ihan satavarmasti. Onneks nää pari viimeisintä osaa on mukana, muuten menis kyllä aika tylsäks. Ja sit vaan rutiinilla soolot, perussäe ja kertsi vielä. Annetaan nyt kolmonen.

The Loneliness Of The Long Distance Runner: 5

Alkaa heti hyvällä melodialla taas. Tästä tietää kyllä ihan alusta asti, että nyt on kaikki kohallaan. Perussä vyöryy hyvin. Tätä on vähän paha analysoida tarkemmin, kaikki palaset on vaan hyvin kasassa ja kokonaisuus on upea. Välimelodia on samaa mahtavaa tasoa, hieno tunnelma jälleen, ja tuo "I´ve gotta keep running..." -kohta pätee ihan täysillä. Ja soolot, ne on taas ihan perkeleen hyvät, loistavalla tyylitajulla toteutetut, persoonallisen kuuloiset ja melodiset. Ihan tätä kyllä kuuntelee ennen kuin turpaansa ottaa. Loppuun vielä hyvät kitaroinnit, ja täydellinen paketti alkaa hiljalleen olla kasassa.

Stranger In A Strange Land: 5

Edellisen biisin jalanjäljissä mennään; tunnelma on edelleen kerrassaan mahtava. Riffit hyviä. Perussäe synien kanssa on hienoa tunnelmointia. Bridge toimii myös, kertsistä puhumattakaan, sehän on nääs aivan megalomaanisen hyvä. Ei taas voi oikein muuta sanoa, kuin ei voi jupenauta, että kolahtaa. Suvantokohta on sekin taas ihan hävyttömän hyvä. Adrianin soolo, se nousee kuitenkin tän biisin valtiaaksi, jopa kaiken muun mahtavuuden yläpuolelle, ei voi mitään. Ihan helvetin hyvä.

De Ja Vu: 4

Tää biisi on ainakin mulla tupannu jäämään aina vähän vähemmälle huomiolle, johtuu ehkä sen sijoittumisesta levyllä, kaks edellistä biisiä kun kerää tuota huomiota. Hyvä introtunnelmointi kuitenkin, eikä tuossa kitaramelodiassakaan oo taas mitään huomauttamista. Ihan hyvin rullaa perussäekin. Kokonaisuus on aika hyvä. Ihan neljän pisteen arvoinen biisi, ei epäilystäkään.

Alexander The Great: 4

Tuo puheintro on aika yhtentekevä. Sanat on tässä biisissä taas vähemmän sisällölliset, mutta mitäs sen on väliä. Nuo marssi-tyyliset rummut oisin vaihtanu aikanani johonkin muuhun, jos ois valta ollu. Mutta skittamelodia on taasen Maiden-tasoa. Ja sit itse varsinainen biisi jo käynnistyykin, ja vauhti on hyvää, hyvin menee. Kertosäe vois olla parempikin, mutta tää nyt on aika turhaa nipottamista. Ihan hyvä tää on näinkin. Tuo kahen säkeistön jälkeinen outo kikkailu vähän häiritsee, tuonkin oisin jättäny veke. Sen jälkeen meno paranee kuitenkin taas huomattavasti, hyvät kitarat. Soolot taas upeat. Tää on kokonaisuutena tämmönen neljän pojon eeppinen tekele, näitäkin löytyy Maidenilta mielestäni parempiakin. Lopetusbiisinä tää on hyvä, ei tää muuhun väliin tälle levylle oikeen käviskään.


KA: 4,13


Yllättävän alhainen keskari tuli, jos totta puhutaan. En tiiä miten paljon tuohon sitten voi luottaa. Ehkä analyyttinen kuuntelukorva ja nostalgiapisteiden hylkääminen söi vähä noita pointseja. Aivan mahtva levy on silti kyseessä, ja perinteiselle tähti-pisteytyksellä antaisin empimättä täydet pisteet.

[Sentinel]

Jaahans, tämä levy onkin nyt lähinnä terapiaa kun Kallio veti vika mutkassa pihalle. Toivottavasti ei käynyt pahasti. No mutta, onneksi tämä on terapiana tai ihan minä vaan silkkaa parhautta. Ja biisi biisiltä:

1. Caught Somewhere in Time. Huikea intro. Soolo samaten. Muutenkin tämä avaa ihanat soundimaailmat tälle levylle. Voi vide jos tämän vielä tässä elämässä livenä kuulis. Pelkästään tämän biisin takia Maiden on jo tykkibändi. Perfect stuff. 5.

2. Wasted Years. Parhaudesta parhauteen. Tämä on niitä biisejä, joiden aikana tulee ihan oikeasti kelailtua lapsuusvuosiaan; ala-, yläaste ja lukio aikoja. Snif. Nostalgian tunne nousee pintaan. Tunnen ylpeyttä siitä että olen IM fani tämän biisin aikana. Intro ja outro on hyvää alternate picking reeniä wannabe kitaristeille. Wasted Years mutta ei Wasted Beers . 5.

3. Sea Of Madness. Skitso biisi. Vähän taso laskee kahdesta edellisestä. Soolo ja väliosa toimii mukavasti. Ihan hyvä, ei kuitenkaan tykki. 3+.

4. Heaven Can Wait. Jaahas. Live-favourite. Intro on nätti (jälleen kerran mukavaa reeniä kitaroinnista kiinnostuneille, sitä tällä levyllä kyllä piisaa muutenkin. Synasoundit on tietysti hankalia saavuttaa mutta siltii...). Kertsi ihan mukava ja woo-oo-ooa kohta tietenkin. Ja tietysti sitä ennen "Take my hand" on hieno. Ihan hyvä, kuitenkin liveksi suunnattu mikä vähän tuntuu studioversiossa. 3,5.

5. The Loneliness Of The Long Distance Runner. Ka perkele maratoonarista vääntävät heviä . Hyvä intro . Vähän outo biisi kun ei oikein osaa sanoa että onko tämä lintu, kala, vai makkaranpala. Hyvää kitarointia tässäkin on riittämiin. Itse asiassa ihan saakelisti . Mainio kitarointi onkin tämän biisin kantava voima. 3,5.

6. Stranger In The Stranger Land. Voihan perse. Naula päähän. Tykkibiisi aina sooloa myöten. Samat sanat kuin nimibiisissä, eli saiskohan vanha tämän joskus vielä kuulla livenä? Iho on kananlihalla suurinpiirtein koko ajan. Huippuheviä. Asteikolla 1-5 antaisin 6. Eli 5.

7. Deja-vu. Mielenkiintoinen ja aliarvostettu biisi. Intro on melankolinen ja hieno. Hyvä kertsi ja biisissä on mukavasti (jälleen kerran) tunnetta. Nickolla töitä piisaa, mutta hyvinhän se klaaraa tämän.Miksi esimerkiksi tämä biisi ei ole semmoinen klassikko kuin joku vitun 666? Noh, se siitä. Yeah. 4+.

8. Alexander The Great. Ja eepos loppuun. Introsta tulee mieleen semmoinen, kun ukko on miekka kädessä ja sandaalit jalassa ja sanoo että "pojat, nyt mennään". Eli mielikuvia syntyy ja silloin ollaan aina hyvällä tiellä. Väli ja soolo-osa toimii. Mahtipontinen biisi. Silti, toisin kuin monet, en silti toivo tätä livesettiin. En oikeastaan osaa edes sanoa että miksi. Tai tiedän. Siksii koska on paljon niitä biisejä, jotka minulle toimii aika paljon paremminkin kuin tämä. Silti hyvä lopetus.4.

Ja loppukommentit. Yksi Maidenin parhaista levyistä ja itse asiassa meikäläiselle yksi parhaista levyistä ylipäänsä ikinä. Se on jo paljon sanottu. Mutta se tulee ansiosta. Kyllä Maidenilla onnistu tämä synakokeilu "hiukan " paremmin kuin Priestillä (Turbo).

Ka; 4,19 eli 4+

[Peke]

Introsta tulee mieleen semmoinen, kun ukko on miekka kädessä ja sandaalit jalassa ja sanoo että "pojat, nyt mennään". Eli mielikuvia syntyy ja silloin ollaan aina hyvällä tiellä.

Allekirjoitan ja alleviivaan tuon jälkimmäisen virkkeen myös minä. Myäs tässä aleksanterin yhteydessa ja monissa muissakin maidenin ja brucen biiisestä välittyy tunnelmat, fiilikset sydämmeen ja kuvat päähän.

Sentinelillä on melkoinen arvosteluputki päällänsä, sillä lailla ukko, anna palaa vaan! Kivaa luettavaa, perskeles

[Sentinel]

Juuh, eilen arvostelin muutaman levyn nousuhumalassa ja tänään pari on mennyt kaameahkossa ramelissa. Yritän pitää olotilan sivuseikkana pysyä lujana arvosteluissa. Live streamia katsoessa eilen iskikin ihan järkyttävä Maiden kiima. Vieläköhän jaksais yhden lätyn tänään arvostella tennisvinaalin jälkeen. Noh, kahtotaan.

[AironMaiden]

Samweer In Taim

Caught Somewhere In Time
+Intro
+Kertsi
+Soolot
+Ei mitään miinusta
Jaahas. Sitten aloitetaan heti tykkibiisillä. Hyvä tunnelma heti alusta, jonka soolot tuplaavat ja sitten vielä mahtava lopetus kaiken kukkuraksi. Sanottakoon vielä että tämä on lempibiisini tältä levyltä. 5

Wasted Years
+Intro jälleen
+Rumputyöskentely
-Kertosäe
-Melko popahtava
Seuraavaksi hieman popin puolelle, mutta tämäkin levyn parhaita biisejä. 4

Sea Of Madness
+Oo-o-o-oo
+3.19-3.59
-Kertosäe
Seuraavaksi sukeltakaamme hulluuden mereen! Kolmas huippubiisi putkeen. 4

Heaven Can Wait
+Intro (yllätys yllätys)
+Take my hand... säkeistö
-Kertosäe on suorastaan vittumainen
-Pitkä
En muistanutkaan biisiä näin hyväksi. Johtuneekohan siitä, että tätä kuunnellessa odottaa aina tuota seuraavaa nimihirviötä. (Usein skipattu ) 3.5

The Loneliness of the Long Distance Runner
+Intro TAAS
+Tunnelma
+Täydellistä
Toinen lempibiisini tältä levyltä. Ei ihan yllä CSIT:in tasolle, mutta ihan siinä lähituntumassa. 5

Stranger in the Strange Land
+Lost in this place to leave no trace
+Laulu
+Täydellistä taas
Ei varmaan yllätys että annan viitosen. 5

Deja-Vu
+Alku
-Kaatuu alun jälkeen
-Laulu ja jumputus ärsyttää
Tämä biisi ei oikein iske. Sanokaa mitä sanotte mutta ei tätä jaksa. 2.75

Alexander the Great
+Rauhallinen alku...
+...jonka jälkeen sitä mennään
+Kertosäe
-Alkupuhe
Pieni miinus alkupuheesta. Vitut. Täydellinen tämäkin. 5

Ja pitkän pitkän tauon jälkeen se iskee! Huippulevy! KA: 4.28.. ~ 4.3
Yllätys kyllä, että tämä lätty meni Piece of Mindin edelle. Noh. Sitä se elämä on.

Powerslave 4.5
Somewhere in Time 4.3
Piece of Mind 4.2
Iron Maiden 3.6
The Number of the Beast 3.2
Killers 3.2

[Aces High]

No näin ensiksi voisi mainita , että tämä on minun mielestä maidenin paras lätty ! Ja sitten biisien arvosanat:

Caught Somewhere In Time - 5
+ toimii hyvin alotus biisinä
+ Brucen äänen käyttö
+ Kitarat
+ nimikko huudot

Wasted Years - 3
+ alku riffi
- kertosäe

Sea Of Madness - 3
+ alku riffittely ja rumpujen mukaan tulo
+ jälleen Bruce hallitsee äänensä
+ kertsi toimii

Heaven Can Wait - 2,5
- todellakin kertsi kusee


The Loneliness of the Long Distance Runner - 5
+ Kitarat ja rumpujen mukaan tulo
+ vokaalit toimii jälleen
+ fiilis pysyy koko biisin aikana

Stranger In The Strange Land - 4
+ kitara työskentely taas
+ kertsi on mahti
- aika saman toistoa


Deja vu - 3
+ sellasta norssia
- ei tätä jaksa usein kuunnella

Alexander The Great - 4
+ kertsi on iskevä
- liian pitkä

[Jukka]

Jumaliste sentään, miten on kolahtanut lostoralli Deja Vu. On nimittäin niin mahtava biisi, ettei mitään rajaa. Nyt vedän kerralla överiksi ja häpeilemättä väitän, että tässä on koko levyn paras ja koko bändin parhaimpia saavutuksia. Varsinkin kun on Maiden Hellin kanssa tullut tuota soitettua, niin avautunut vaan enemmän ja enemmän.

Ei jumalauta näin hienoa biisiä voi olla.

"On niinkuin ei ois pipoo..."