Accept & U.D.O.

[Hese]

ACCEPT Stampede the First Single from the Album BLIND RAGE

[The Prisoner]

...hiukan turhan "perus". Tylsä. Toivottavasti muissa biiseissä on slaavilaista mullikuoroa ja melodioita enemmän.

[Emeritus]

^ Vähän samoja fiiliksiä tuli minulle tuosta.
Mutta mitä sanotte soundeista? Onko tuo nyt kompressoitu ihan lyttyyn vai mitä, kun kuulosti omaan korvaan jotenkin lattealta ja tunkkaiselta, ikään kuin miksauksessa ei olisi yhtään ilmaa. Youtuben videopakkauksen syytä vai onkohan tuo nyt sitä soundia mitä itse levylläkin tulee olemaan?

[IndianaJones]

Noh, ehkä säkeistöt, kertsit ja muut peruspalikat olleet ihan sitä parasta mahdollista, mutta kyllä mulle putosi hyvin intron kitarointi ja soolo-osion vingutus myös. Wolf Hoffmanniin voi edelleen luottaa, ja vaikkei ehkä ihan niin kovassa tikissä ole ollut kuin Acceptin ensimmäisellä rundilla, niin kyllä miehen soiton asiallisuus ja idearikkaus vie monia aikalaisiaan perusheavyukkoja lukemin 15-2. Hieno huomata että Hoffmann parantaa kitarointiaan taas pienen pykälän verran.

Muuten kyllä vähän liian perus minunkin mielestäni, mutta mun mielestä sitä vikaa oli koko Stalingrad-levyllä.

[The Prisoner]

Tulipa mieleen uuden LOISTAVAN Blind Ragen (jolta muuten Stampede oli onneksi se tylsin raita) tiimoilta että ootteko kuunnellu Herman Frankin omalla nimellään tekemiä lättyjä? VARSIN HIENOA PAAHTOA! Tehoaa tälläseen perus-heavy-metal-setämies-jantteriin todella hyvin. Spotify on ystäväsi!

[Jussi K]

Jeps, kyllä BR on vähintään yhtä hyvä kuin Blood Of The Nations, ellei parempikin! Hyvä mennä Tornioon keikalle ensi kuussa, kun kestää soittaa mitä vain uudelta niin kelpaa!

[Finnish Eddie]

On muuten hyvä lätty tämä Blind Rage. Jotensakin melodisempi ja enemmän "classic-sound" Accept-levy kuin Stalingrad. Ei tosin (ainakaan vielä) hakkaa Blood Of Nationsia näin muutaman kuuntelun perusteella...

[Hese]

U.D.O. album recording completed!

Udo just finished the work on the new U.D.O. album "Decadent". He is back from Denmark where the album got mastered by Jacob Hansen. Before the band spent many weeks in different studios (Double U Studio, Ibiza and Redhead Audio Productions in Wilhelmshaven) in order to record the best album of U.D.O. so far. The new album will be released January 23rd, 2015
Tracklist and album cover will be announced/revealed soon.

[Jyyd]

Accept ensi kesäkuussa Suomeen ja South Park festareille: http://www.southparktampere.fi/

itsellä on vielä hyvin muistissa Sauna Open Airin vuoden 2011 veto Tornillon kanssa, ja kyllä Accept kovana livebändinä houkuttelee aina.

[Jussi K]

Uuden Udon kamala kansikuva & biisilista; sentään koko bändi on osallistunut biisinkirjoitukseen. Varmaan ensi kertaa, jos ei sitä '89 kummaa lopetus"kappaletta" lasketa..

01. Speeder
02. Decadent
03. House Of Fake
04. Mystery
05. Pain
06. Secrets In Paradise
07. Meaning Of Life
08. Breathless
09. Let Me Out *
10. Under Your Skin
11. Untouchable
12. Shadow Eyes *
13. Rebels Of The Night
14. Words In Flame
15. Falling Angels **

* bonus track digipak, special edition, vinyl
** bonus track Japan

[Hese]

"Decadent Tour 2015" - updated tour dates

May 07.05.15 FIN-Helsinki - Nosturi <--- new date
May 08.05.15 FIN-Vaasa - Leipaetehdas <--- new date
May 09.05.15 FIN-Lahti - Finlandia Klubi <--- new date

Special Guest: SISTER SIN
Support: GARAGEDAYS

[asa]

JUMALAUTA!!! Lahteen! SINNE!

[IndianaJones]

Schwarzmann ja Frank ulos bändistä, ilmeisesti perinteistä ajanpuutetta muiden projektien johdosta. Harmi, nämä hemmot kuitenkin ovat osa Accept-historiaa, ja tokkopa sieltä saadaan heidän tilalleen vanhoja bändikavereita tilalle, vaan kehiin tuodaan jotkut uudet jannut. Noh, ehkäpä tämä voi bändiä piristääkin, kuka tietää.

“WE ARE PARTING AS FRIENDS!”

ACCEPT would like to thank Herman Frank & Stefan Schwarzmann for being with us these last 4 + years, for making themselves available whenever needed and for rocking their asses off! We and the fans all knew that they had their own careers and that eventually we would run into scheduling and other conflicts beyond our control. Herman and Stefan are now ready to take on the world, with their own band “PANZER”, a Nuclear Blast Record deal under their belts and a new album!

We are parting as friends and wish them nothing but success!

We ourselves are getting ready for 2015 – another year of heavy touring! We would like to say thanks again to our fans around the world for their huge support and for the fantastic year 2014!

Lähde

[Jussi K]

Harmi, nämä hemmot kuitenkin ovat osa Accept-historiaa, ja tokkopa sieltä saadaan heidän tilalleen vanhoja bändikavereita tilalle, vaan kehiin tuodaan jotkut uudet jannut.

Näimpä. Ja kiirettä saavat varamiespalvelussa pitää, kun pian ^^^ jo täällä suomessakin soittelevat, toukokuussa. Praist-tyyppinen ratkaisu, josta nuori ja innokas lookalike tilalle? Onhan niitä lippisveikkoja (vrt. herr Frank) saksassa.

[Iron Constable]

Multa on mennyt jotenkin ihan ohi tämä U.D.O.:n Navy Metal Night-julkaisu, jossa Sirkkeli vetää laivaston orkesterin kanssa keikan. Perhana, että tykkäsin. Mahtavia sovituksia ja loistava meno, kaikki tuntuvat nauttivan täysin siemauksin ja itse Sirkkeli on aivan huimassa vedossa. Vajaa pari vuotta sitten toteutettu veto.

Hyvällä laadulla kokonaisuudessaan Tuubista -> https://www.youtube.com/watch?v=vuRcJGo2zIw

Ennakkoluulot romukoppaan, Udo yllättää parikin kertaa keikan aikana. Mutta joo, helposti parhaimpien livetaltiointien joukkoon mitä on tullut viime vuosina nähtyä. Kuinkahan paljon sitä tutkan ohi meneekään, kun tämäkin !!!

[asa]

Multa on mennyt jotenkin ihan ohi tämä U.D.O.:n Navy Metal Night-julkaisu, jossa Sirkkeli vetää laivaston orkesterin kanssa keikan. Perhana, että tykkäsin. Mahtavia sovituksia ja loistava meno, kaikki tuntuvat nauttivan täysin siemauksin ja itse Sirkkeli on aivan huimassa vedossa. Vajaa pari vuotta sitten toteutettu veto.

Hyvällä laadulla kokonaisuudessaan Tuubista -> https://www.youtube.com/watch?v=vuRcJGo2zIw

Ennakkoluulot romukoppaan, Udo yllättää parikin kertaa keikan aikana. Mutta joo, helposti parhaimpien livetaltiointien joukkoon mitä on tullut viime vuosina nähtyä. Kuinkahan paljon sitä tutkan ohi meneekään, kun tämäkin !!!

Kiitos Jarkko, hyvältä vaikuttaa. Täytyy katsoa koko pläjäys.

Joko tsekkasit uuden METAL CHURCH rallin???
https://www.youtube.com/watch?v=ary17dRnC3o

[Iron Constable]

^Katso ihmeessä, mä tsekkasin jo pari kertaa enkä saa esim. Future Landia pois päästä millään, kenties paras versio biisistä ikinä tuolla Navy Metal Nightilla.

Nyt on Metal Churchkin katsottu, ei hassumpi. Oudon näköinen jantteri lauloi tutulla äänellä, parikymmentä vuotta on kulunut, mutta hyvin tuntui lähtevän. Katsoin siihen perään nuo Making Of-videot uutukaiselta ja siellä oli pari muuta maistiaista studiosta, Howe veteli biisejä purkkiin ihan tosissaan. Hyvältä vaikuttaa, Metal Church ei suostu katoamaan

[Jussi K]

Tuo on hyvä live, kuten oli samassa hengessä vedetty keikkansa Wackenissakin. Tuossa on Future Land sieltä & Heikkisen Kasperi etualalla. Siellä mm. Zapperin ja tsorlin kanssa lontsarit mutavellissä rokkailtiin Messulaudalle kirjoitin silloin elokuussa näin, kun tuon tallenteen haalasin kuunteluun festareista selvittyä:

U.D.O. - Animal Instinct (live)

Navy Metal Nightilla oli tämäkin mukana, mennyt ihan ohitse kansista; varmaan katsonut että -House se taas siinä (joka toki viimeisenä onkin). Mutta loistava lisäys tämä 2002 harvinaisuus; sääli ettei soitettu nyt Wackenissa kuten toinen vastaava rariteetti, Cut Me Out!

Tuo ym. Instinct on yksi niistä, mitä olen samanmielisen Kapen kanssa vinkunut jo vuosia soittoon, toivottavasti Udo ottaa saman levyn Like a Lionin & edeltäneen Holyn helmikaksikon Recall The Sin - Shout It Out takaisin, kun niistä Acceptin riippakivistä pääsee kevään Dirkschneider-keikkojen myötä. Riittää että iso A vetää niitä hiton hyvin, oman hyvän vokalistinsa kanssa.

[Piece Of My Mind]

Vaasa helvetin liian kaukana, kiehtovana keikkapaikkana tuli kuitenkin kiinnitettyä huomio. Viimeset vedot Acceptia Udon tulkitsemana, keikkapaikkana hotellin baari, Anvil lämppäämässä. No kauheasti ei tarvinnut Acceptia kotosalla fiilistellä niin johan tuo kääntyi suunnitelmaksi lähteä paikanpäälle.

Mahtava keikka, yksi kovimmista. Eksykö muita paikalle? Loppuunmyyty näytös. Ei perse, kyllä kelpaa taas aivan eri nosteella kuunnella Udon matskuja.

Alkaa olla näitä harvoja keikkoja jossa kaljan saa lavan edustalle. Vanhan liiton edustus niin lavalla kuin yleisössä, bändi terästetty vetreämmillä soittajilla. Ja mitä omiin ennakkoluuloihin tuli, olin hieman skeptinen näihin "vaihtopelaajiin". Vaan paskat, aivan älytöntä tykitystä suoraan sydämmestä. Suomi vahvistus kitarassa ja muutoinkin vanhaa terävyyttä sellaisella tarkkuudelta jotta olin kyllä otettu. Bändi teki vähintään yhtä kovan vaikutuksen kuin UDO itsessään.

Isompia keikkoja kiertäessä tuntuu yleisön/bändin välinen vuorovaikutus katoavan, kaipaa yksilöllisyyttä ainutlaatuisuutta. Pienet keikkapaikat tarjoaa tätä, vaan samaan konseptiin harvemmin istuu kovat nimet. Vaan yksi uusi kova nimi kasperi Heikkinen, perskele jotta hoiti paikkansa.

[Sentinel]

Kyllä siellä Vaasassa oli muitakin. Ja juu, oli todellakin huippukeikka..siis ihan sairaan kova. Aikamoisen hieno suora omia suosikkeja tuli siinä alkuvaiheessa: Midnight Mover, Breaker, Head Over Heels, Neon Nights, Princess, Winter Dreams ja Restless And Wild...aikalailla parhautta all the way. Heti tulee mieleen että tuommoinen klubiympäristö on ihan omiaan verrattuna noihin stadionien megakonsertteihin joissa ei juuri mitään näe ja kuuleekin aika huonosti ja vielä sitä yleensä huonosoundista puuroa. Todellakin UDOlla on toimiva lineup, mukava Youtubesta myös katsella noita kiertueen livevetoja.

[NightTrain]

Assepti tosiaan muisti meitä hiljattain uudella levyllä: Too Mean To Die. Takana ehjä kertakuuntelu, varovainen pikatuomio: on kova.

Okei, Blood Of The Nations oli mielestäni yksi kaikkien aikojen comeback-levyistä, nimibiisi instant classic, täynnä vahvoja biisejä. Kuitenkin seuraavat kolme levyä tässä välissä tuntuivat kaikki olevan kasattu Bloodin sessioiden ylijäämäriffeistä. Pari hyvää biisiä per levy, muuten tasapaksua, muutaman kerran kuunneltavaa.

Oli siis maltilliset odotukset uusimman suhteen, arvelin Wolfin riffipakin jo tyhjenneen ja että loppu-ura on vaan jäähdyttelyä, mutta nähtävästi sieltä tuli vielä yksi musiikillinen comeback. Hämäävän tuoreenkuuloista, mutta silti niin ihastuttavan tuttuja heviä (lukuunottamatta biisiä Best Is Yet To Come, jonka olisin ehkä jättänyt veks, sisäinen kyynikkoni on jo kääntynyt uskomaan että paras ei oikeasti ole enää edessä, ja niin tosiaan Scorpions sanoo että moi!). Koko bändi on yhä kovassa iskussa, mutta siinähän ei toki mitään uutta ole. Harmi vaan Baltesin lähtö omille teilleen, kyseinen kikkarapää oli mielestäni alkuperäisen ja nyky-Acceptin ikonisin hahmo Wolfin ja Udon jälkeen.

Toivottavasti tulevat vielä kiertämään Suomeen muutaman kerran. Livenähän bändi on loistava, tarjonnut itselleni parit elämän kohokohdat (unohtamatta Udon "Jäähyväiset Acceptille" -rundia).

Pakko vielä myöntää eräänlainen ura-kunniamaininta Wolf Hoffmannille: uskomattoman tyylikäs kitaristi, vetänyt aina tunteella ja taidolla, mutta biisin ja melodioiden ehdolla. Mielestäni moni ei ole moiseen pystynyt genressä paremmin.

[Jussi K]

^ Samaa mieltä Blood Of The Nationsista, mutta heti Blind Ragesta eriävää, kun se meni jopa siitä BOTN:ista ohitse heti ensikuuntelulla & on pysynytkin nämä pian 7(!) vuotta. Tarttuvampia biisejä kompaktimmassa mitassa oli mulle toimiva resepti

Uusimmasta jäi nyt julkaisuviikonlopun kuuntelujen perusteella sellainen kuva, että edellistä parempia ollaan The Best Is Yet To Comen mitalla, sillä slovarihelmi (huonoimmalta Tornillo-Accepti) The Rise Of Chaosilta uupui.

No Ones Master on nyt ikäänkuin sen Analog Manin paikalla levyn parhaana ja How Do We Sleep myös top-3 raita. Muutoin ei ohiteta edes Stalingradia, joka on mulle se ns. least awesome kolmesta ekasta 'uuden tulemisen' Acceptista.

[NightTrain]

^ Muutamat lisäkuuntelut takana. Alkanut menetellä myös tuo The Best Is Yet To Come, loppupeleissä "slovariksi" se on rivakahko. Omaan makuun Accept on aina ollut parhaimmillaan keskinopeissa ja nopeissa vedoissa. Joitain hitaampia helmiä löytyy toki myös (Russian Rouletten nimibiisi yksi suosikeista koko tuotannossa, Shadow Soldiers Tornillo-ajan parhaita), mutta varsinaiset slovarit eivät ole mielestäni sopineet bändille. No, mielipiteitä, mielipiteitä...

Tornillo on kyllä mielenkiintoinen patu. Miehen historia on melko hämärän peitossa, nykästiin päälle viisikymppisenä ns. pystymetsästä Acceptiin? Näköjään palaset voi joskus putoilla paikoilleen kypsemmälläkin iällä. Blood Of The Nationsin nimibiisin rääkymiset "warriors on demand" -kohdissa puistattaa aina, uskomattoman mahtavaa laulua. Tuntuu että sittemmin on ottanut nuo laulut vähän iisimmim, oisko nuo sitten paskonu liikaa vanhahkon miehen ääntä.

Blood Of The Nationsin kuuntelin myös tuossa kertaalleen hyvänmittaisen tauon jälkeen. On se yhä paras näistä uusista, mutta vähän tyhjäkäyntiä ja täytebiisejä siinäkin. Mutta nimibiisi, Pandemic, Teutonic Terror, Rolling Thunder, No Shelter, Beat The Bastards, New World Comin... Jopa bonusbiisi Time Machine. Harvakseltaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuullut yhtä hyvää uutta hevimetallia.

[Jussi K]

mutta varsinaiset slovarit eivät ole mielestäni sopineet bändille.

Oho mietin juuri tuon uusimman levyn vastaavan myötä, miten Acceptilla ei ole ollut koko 40+ vuotisen uransa aikana yhtään heikkoa balladia, vaan pidän järjestään kaikista. Parilla-kolmella ekalla ne (The King, Seawinds & Can't Stand The Night / Breaking Up Again) ovat vieläpä aina olleet suosikkibiisini niiltä levyiltä! Sitten mm. Winter Nights, Amamos La Vida, Kill The Pain, aivan kunkkukampetta tänne

Ja ei Mark ihan niin pystymetsästä tullut, kun oli kuitenkin TT Quick -bändissä vaikuttanut kasarin lopulla, Metal Of Honor ei suotta ole kulttimaineessa!

[NightTrain]

^ Selvennettäköön että kyllä monista Acceptin balladeista diggaan, kovastikin. Esim. mainitsemasi Winter Nights sekä Can't Stand The Night ovat jokseenkin täydellisiä biisejä (bändi ei vuosina 1981-1986 juuri muunlaisia levyttänytkään), mutteivat sitä minulle ominta Acceptia. Se on se nopea ja keskinopea riffijyystö millä tämä bändi on lyönyt itsensä omalle TOP5-bändisuosikkilistalleni.

Can't Stand The Night on jotenkin hyvällä tavalla outo veto Udon riipivän äänen kera. Winter Nights taas harvinaisuus jossa Udo keskittyy laulamaan sillä äänellä joka hänelle on laulutunneilla opetettu... Tunnelmaltaan täysin ainutlaatuinen kipale.

Piti oikein pysähtyä miettimään tuota putkea Breaker - Restless And Wild - Balls To The Wall - Metal Heart - Russian Roulette. Omissa papereissa ei moni tuon setin kanssa kilpaile. Siis jos miettii että viisi noin tiukkaa levykokonaisuutta ilman yhtään harha-askelta. Piti ihan kelata että pystyykö kulta-aikansa Maiden vastaamaan tuolle... Pystyy toki, mutta kumman ottaisin autiolle saarelle, en tohdi lukita vastausta.

Tuo TT Quick oli aiemmin osunut silmään vain Wikipedia-artikkeleissa, kuulin tuota nyt ekaa kertaa ja vaikuttaa kyllä tutustumisen arvoiselta! Nää on just hienoja hetkiä kun huomaa että perkele, kaikesta huolimatta jotain on vielä jäänyt kuulematta, jokin bändi ja jotkin levyt ovat menneet tutkan ali. Old school -musafoorumien hienouksia!