Yleistopic a la Maiden

[On the worlds hands]

Brucelle myöhäiset synttärionnittelut. Nyt on sitten Maidenin nuorinkin jäsen jo 56 vuotias. Kylläpä aika rientää.

Äsken tuli foxilta katsottua rankka päivä, jonka myötä man on the edgen sanoitus aukeni meikäläiselle.

[Osiris]

Äsken tuli foxilta katsottua rankka päivä, jonka myötä man on the edgen sanoitus aukeni meikäläiselle.

Yksi parhaimpia elokuvia, ikinä!

[S.R.]

Vinyylit on tosiaan tulossa 22.9.2014.

Uusintapainosten seuraava setti (Piece Of Mind, Powerslave ja Live After Death) mustalla vinyylillä ilmestyy sitten 20.10.
Ja lisätietoja noista kolmesta 7"-sinkusta (jotka aiemmin mainitsin) ei ainakaan vielä ole löytynyt foorumeilta, ehkäpä nekin ilmestyy vielä tai ei, sekin jää nähtäväksi.

[Flanker]

Trooper-olut voitti sarjansa brittiläisten pullotusyritysten yhdistyksen vuotuisessa kilpailussa. Vaikkei kyseessä ole varsinainen oluteksperttien myöntämä palkinto, on se silti ihan kiva sulka hattuun koska Troopperi voitti nimenomaan sokkotestissä kilpailijansa kaikin tuomariäänin. Mainitaan myös että ensimmäisenä vuotena meni kaupaksi 5 miljoonaa pulloa, ja Robinsonsin vienti nelinkertaistui Troopperin myötä.

Asiaan liittyen, Bruce kutsuttiin palkinnonjakajaksi Great British Beer Festivaliin, joka pidettiin viime viikonloppuna.

[Emeritus]

Facebookista bongattu olutasiaan liittyvä Youtube-pätkä: Bruce Dickinson talks beer at the Great British Beer Festival 2014

[Iron Constable]

Katselin todella piiitkästä aikaa Maiden-keikan alusta loppuun. Kyseessä Rock Am Ringin veto parin kuukauden takaa. Oli aika päivittää itseä kartalle siinä, missä Maiden livenä menee näinä päivinä.

Missään vaiheessa keikkaa ei tullut vaivaannuttavaa oloa, homma toimii edelleen tarpeeksi pätevästi, vaikka itselle eniten korvaan sattuikin kappaleiden temmot, jotka olivat parissa tapauksessa pudonneet ihan hyväksyttävän rajoille. The Trooper vedettiin edelleen hienosti ja tarpeeksi rivakasti, mutta esim. Seventh Son tuotti jo jonkinlaista tuskaa, vaikka tempoa oli rukattu ja muutenkin pojat keskittyivät huolellisesti. Toki myös nuottiavain oli viivastolla tippunut alemmaksi vähän joka paikassa, niin saatiin laulajakin kartalle.

Settilista oli kieltämättä luvattoman tylsä, ei sieltä tämmöinen ikifani enää oikein kicksejä saa. Sanctuary keikan päätösbiisinä, WTF ? Encoret olivat myös mielenkiintoinen valinta, Aces High ja The Evil That Men Do nykykuntoiselle Dickinsonille keikan lopussa. Ei. Tietenkin, jos standardi minkä itselleen asettaa on tänä päivänä se, että perussäkeistöt kyseisissä biiseissä menevät jotenkuten sinnepäin, mutta kaikki hiemankin korkeampaan ulosantiin viittaava ei edes etäisesti, käytännössä Bruce ei edes yrittänyt, niin olkoon sitten. Kumpikin biisi menetti aika paljon perusluonteestaan kun sävellaji oli laskettu ihan helvetin alas, oikeastaan esim. Aces High ei tietyissä kohdissa kuulostanut enää edes tutulta, kun homma ajettiin purkkiin ties mistä suoristaen.

Kaksi biisiä erottui keikalla edukseen, koska niiden aikana sekä Bruce, että muu bändi rokkasi upealla tavalla. Phantom Of The Opera ja Revelations. Jotenkin tuli sellainen tunne, että esim. Bruce nosti keskittymisen tasoaan ainakin 25% kyseisiin biiseihin. Hieman kävi herran touhusta mieleen sellainen hälläväliä-fiilis ajoittain, kunhan nyt vedetään vähän sinnepäin... Erityismaininta myös The Prisonerille ja The Trooperille, jotka toimivat mainiosti. Toisessa ääripäässä olivat sitten Wasted Years ja Can I Play With Madness, jotka menivät kyllä roiskimisen puolelle.

Brucella ei muutenkaan ollut paras päivänsä, ääni oli todella räkäinen ja taisi se yhdessä kohtaa hieman pettääkin, mies joutui kesken säkeistön sylkemään kurkkuaan lavalle. Minulla ei ole vertailukohtaa viime aikojen keikoista, joten en pysty vertailemaan, oliko kyseessä vain ihan normi-Bruce nykyään.

McBrain veti minusta vanhemman valtiomiehen otteella ihan pätevästi, hieman ehkä herra irvistää enempi kuin ennen ja joutuu keskittymään työskentelyyn, mutta ottaen "kokemuksen" huomioon, ei mitään hälyttävää. Kyllähän pumpun kunkku tänäkin päivänä on Steve Harris. Herra on vähentänyt höntyilyään ja seisoo enemmän paikoillaan, mutta ei piru, että käsi ja sormet käyvät edelleen. Basso dominoi biisejä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koska tuo kolmen kitaristin sovituksellinen sekamelska antaa bassolle enemmän kuuluvuutta ja sekin asia on tosiseikka, että Smith & Murray ovat käyneet vuosien myötä laiskemmiksi ja suurpiirteisimmiksi, Gers nyt esim. tuossa settilistassa rämpyttää jotain omiaan suurimman osan aikaa. Muutamassa kohtaa keikalla Gers joutui oikein keskittymään, olikohan Fear Of The Darkin perusteema, joka jäi miehen harteille ja sitä ei voinut vetää vain sinnepäin. Muutamassa biisissä on myös mehevät kolmoisliidit, jotka yksinään tuovat oikeutuksen noille kolmelle kitaralle.

Yleisö oli kivasti fiiliksissä ja se kai tässä suurin ongelma onkin. Maidenilta otetaan tänä päivänä vastaan millainen esitys tahansa, ei bändin tarvitse oikeasti enää edes suuremmin yrittää, yleisö tykkää kuitenkin. Onhan se Maiden ! En väitä, ettenkö itsekin viihtynyt tuon tallenteen parissa eilen, viihdyin, mutta kyllä bändin olisi syytä istua vakavasti pöydän äärelle ja miettiä, millaisen keiton haluavat faneilleen tarjota nykykunnossa, etenkin Dickinsonin ikääntynyt ääni huomioiden. Valtavasta kataloogista löytyisi sopivia biisejä pariinkin keikkaan, tuskin kukaan saisi hepulia, jos sieltä ne muutamat kiekubiisit jäisivät pois, joihin Bruce ei vaan nykyään enää livenä taivu. Tämän keikan perusteella Maidenin suurin ongelma tänä päivänä lienee se, että herrojen standardi omalle tekemiselle on laskenut ja bändi on instituutio, jolta hyväksytään minkälainen suoritus tahansa vain sen vuoksi, että onhan se Maiden.

Tulihan tästä taas hieman mollivoittoinen yksinpuhelu, mutta minkäs teet, kun kriitikko minussa ei koskaan vanhene, vaikka omakin ulkokuori rapistuu samalla tavalla, kuin suosikkibändin poikien.

[IndianaJones]

^ Oho, yllättävän rankkaa tekstiä Brucesta, omien muistikuvien perusteella veti yllättävänkin hyvin, etenkin Helsingin keikalla, samoin jonkin youtube-keikan perusteella. Mistähän tuo nyt oli, Rock in Riosta? Toki rupeaahan siitäkin olemaan jo aikaa, en tiedä miten motivaatio herra solistilla on laskenut, kun mennään samalla setillä vuodesta toiseen. Ei Bruce mitenkään erityisen täpinöissään Suomessakaan vaikuttanut olevan, vähän tuommoinen hälläväliä-meininki tosiaan, mutta luulen sen johtuvan herran kyllästymisestä samojen biisien vetämiseen. Kuitenkin semmoinen tekijämies, että kokoajan pitäisi olla jotain uutta ja haasteellista edessä.

Muuten kyllä allekirjoitan, valitettavasti.

[asa]

Ja mitäs tämä puhe sävellajien muutoksista on? Maiden ei edelleenkään ole laskenut virettä (valitettavasti), vaan jääräpäisesti vetää edelleen E-vireessä. Adrian tosin soittelee osan biiseistä Droppi D-vireessä. Laskemalla puolisävelaskeleen E:stä ES-vireeseen antaisi Brucelle huomattavasti apuja selvitä niistä korkeista nuoteista, eikä olisi niin kiristetyn ja pakotetun kuuloista se sjungaaminen sitten enää.

[IndianaJones]

Ja mitäs tämä puhe sävellajien muutoksista on?

Joo tosiaan tämä, ettei IC ole katsonut vaan Whitesnakea? Siellähän möyritään jo C#-kitaroilla paikoitellen

[Iron Constable]

Heh, kai se vanhan korva ei enää erota, mutta kun päässä soi taustalla studioversiot noita livejä kuunnellessa, niin kyllä se mun korvaan kuulosti sitä, että vireet oli tippuneet. Jos asa sanoo, etteivät ole, niin sitten on pakko uskoa, koska se oikeesti tietää. Voihan se olla, että muu bändi soittaa kuten ennenkin, mutta Brucen vire on tippunut, sen verran sinnepäin ja rimat tippuen veti ajoittain. Siitähän tuli sitten semmonen epävire. prkl.

[S.R.]

Vinyylit on tosiaan tulossa 22.9.2014.

Maailmalta kantautuneiden viestien, kommenttien ja tietojen perusteella ei ole ilmeisesti vieläkään täyttä varmuutta siitä onko nuo tulevat levyt normi-vinyyleitä vai kuvalevyjä.
Varmistunee lopullisesti kun nuo kolme yksittäis-albumia tai kolmen ekan levyn boxi julkaistaan.
Sekavaksi menee mutta onneksi on ainakin vanhat kunnon originaaliprässit niin ei tarvii stressailla enempiä asian suhteen.

[Hese]

^Sama, ei väliä mitä tulee kun jää ostamatta. Edelliset kuvalevyt on muoveissaan siinä boxissa. Kuunteluun sitten vanhat vinyylit (kiitos vaan asalle niistä)

[Edward Mannerheim]

Samanlainen boksisysteemi kuin viimeksi, mutta loota on punainen ja levyt mustaa vinyyliä.

Sinkkuja pukkaa myös.

Virallinen info.

[Hese]

^Nuo seiskatuumaiset tulee varmaankin hommattua, vinyyleitä ei taida jaksaa.

[Edward Mannerheim]

^Sinkuille oma boksi olisi kätevä mutta moista ei taida olla tulossa. Kaikki tulee varmaan hankittua kun kerran tapana on ollut...

[S.R.]

Juu, hyvä että tuli viimein virallisempaa tiedotetta julkaisujen tiimoilta.
Olis ollu kyllä tosiaan ollu kätevä ja hyvä tuo boxi myös sinkuillekin.
No kaipa sitä tulee totutusti jotain ostettua noista, varmaan koko setti sitten kuten yleensä.
Saas nähdä ja on muutoinkin julkaisuja jo jonkin verran ennakkotilauksessa

[Osiris]

7" Kiinnostaa myös täälläkin jos ja kun saa kaikki nuo vaan hommattua. Perus LP:t riittää originaaleina.

[Emeritus]

Kumma kun kestikin noiden kunnon vinyylien kanssa. Luottavat kai siihen että HC-fanithan on ostavat toki molemmat...?

On muuten kiintoisaa nähdä onko tulossa uudet CD-painoksetkin jossain vaiheessa. Olisi meinaan omasta mielestäni oikein tervetulleet. Ja jos vielä pudottaisivat todellisen pommin ja tekisivät uudet CD:t vinyylien tapaan kunnolla ja alkuperäisiä julkaisuja mukaillen, ja heivaisivat kovavolyymiset ja kompressoidut 1998-remasterit, niin tarjoaisin kyllä asianomaisille tahoille henkiset pullakahvit.
Jos moisia on jossain vaiheessa tulossa, niin Murphyn lain mukaan tulevat tasan silloin kun olen juuri saanut haalittua vanhat painokset hyllyyn.

[Make#34]

Toi Julkaisupolitiikka ja mitä sieltä tulee, on mennyt niin rahastuksen puolelle että ei jaksa enää kiinnostaa.
Orkkis levyt Vinyyleinä löytyy ja ne riittävät, siis itselleni.
Ostakoon ken tuntee tarpeelliseksi.
Tein sen päätöksen jo CD levyistäkin, että en tarvit se 11 erillasta versiota jostakin levyistä. Pääasia että tuotanto löytyy kertaalleen. Ja se mitä löytyy yhden kerran niin en tietenkään myy pois.

[IndianaJones]

Tästähän saattaisi ikävämpi ihminen vetää johtopäätöksen, että ensin julkaistaan kuvavinyylit, jos vaikka jokunen ihminen ostaisi semmoisen kun ei nyt satu olemaan muuta tarjolla uutena, jonka jälkeen onkin hyvä taas rahastaa niillä soitettavillakin vinyyleillä. Onneksi emme ole niin kyynisiä, emmehän?

Toivottavasti Maiden tekee erinomaisen levyn ja lyö jauhot suuhun mulle tällaisesta mussutuksesta, mutta pakko sanoa että taas on fiilis itsellä vähän hiipumassa tämän yhtyeen kanssa. Samaa rahahaisee-hommaahan tämä on jo pitkään ollut, eikä se vie musiikillisia hienouksia onneksi pois, mutta vähän yhtyeen ns. "aitous" tässä kärsii settilistojen ollessa kiveenhakattuja, uusimman levyn ollessa laiskaa jolkottelua ja livevetojenkin mennessä pikkuhiljaa huonompaan suuntaan. Noh, joku vanhempi levy koneeseen, niin ei tarvitse inistä.

[rockinrio]

Jokos nämä Knebworth-highlightsit on jossain välissä jo linkattu tänne? En jaksa alkaa tarkistaan joten jos on niin kerta kielon päälle sitten:
Osa 1 http://www.youtube.com/watch?v=qm3YqA_TDNg (Aces High, Trooper)
Osa 2 http://www.youtube.com/watch?v=6QeulOfhQxg
Osa 3 http://www.youtube.com/watch?v=qkl9-pTVk20 (Revelations, Iron Maiden)

[Edward Mannerheim]

...puolet on turhuketta... Mutuna heitän, mutta näin se menee joka bändillä genreen katsomatta, jos ei pidetä biisejä siellä 8-10:ssä.

Mutuilen samoin. Optimaalinen levyn pituus on jossain 40 minuutin paikkeilla, tossa ajassa ei ehdi kyllästyä eikä kuuntelemisessa mene koko iltaa. 80 minuutin levyjen ongelma on juurikin siinä, että niiden kuuntelemiseen alusta loppuun löytyy todella harvoin aikaa.

Ihan vaan ajatusleikkinä: IrMan 2000-luvun levyt ovat kaikki n. 70 minuuttia pitkiä ja ne on julkaistu 3-4 vuoden välein. Puolittamalla levyjen pituus oltaisiin silti n. 35 minuutin paikkeilla, levyjä olisi tuplamäärä ja ne olisi voitu julkaista vuoden kahden välein. Lopputuloksena IrMa olisi julkaissut viimeisen 14 vuoden aikana 8 albumillista uutta musaa ja myytyjen levyjen määrä olisi varovaisesti arvioiden tuplaantunut. Faneille olisi koko ajan uutta julkaisua putkessa ja pöhinää riittäisi.

Kuulostaa kasarimeiningiltä sillä erotuksella, että pöhinän aikaansaaminen on nykyään satatuhatta kertaa helpompaa ja halvempaa kuin 30 vuotta sitten?

[Euronymous]

Se on tuo CD:n kirous Siihen kun menee 80 min tavaraa, kun vinyylille hyvälaatuisen matskun raja on 45-50 min. Tuosta eteenpäin alkoi laatu kärsiä. 80 min on aivan liian pitkä aika levylle, kerkeää kyllästyä monta kertaa varsinkin keskinkertaisen yhdeksänminuuttisen ääressä. Edelleenkin kyllä jaksan AMOLADin kuunnella milloin vain.

[Karpaasi]

Ihan vaan ajatusleikkinä: IrMan 2000-luvun levyt ovat kaikki n. 70 minuuttia pitkiä ja ne on julkaistu 3-4 vuoden välein. Puolittamalla levyjen pituus oltaisiin silti n. 35 minuutin paikkeilla, levyjä olisi tuplamäärä ja ne olisi voitu julkaista vuoden kahden välein. Lopputuloksena IrMa olisi julkaissut viimeisen 14 vuoden aikana 8 albumillista uutta musaa ja myytyjen levyjen määrä olisi varovaisesti arvioiden tuplaantunut. Faneille olisi koko ajan uutta julkaisua putkessa ja pöhinää riittäisi.

Jos The Final Frontierin matskun olisi puolittanut, olisi toisesta levystä tullut tasapaksu ja toisesta Virtual XI numero kaksi.

[On the worlds hands]

Oishan se ollu jo liian kaupallista tuplauttaa levyjen määrä.

AMOLAD menee tosiaan vielä kokonaan.