Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Keskustelua korkeakulttuureista, taiteesta ja lähinnä brutaalista jazz-musiikista.

Moderator: The Killer Krew

Iron Constable
Crusader
Crusader
Posts: 7993
Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
Location: Bay Area, Southern Finland

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Iron Constable »

Warbringer - Black Sun, Black Moon

http://www.imperiumi.net/index.php?act=videos&id=3458

Hupaisa pikku video, biisi on todella hyvä, oikein vanhakantaista kunnon rässiä, Kreatorin ja kumppaneiden henkeen. En muista aikaisemmin bändiä makustelleeni, mutta tämän perusteella ei olisi lainkaan pahitteeksi. Me likes :finger:

Edit:

Artillery - Legions

Jatketaan samalla linjalla, vanhat tanskalaissedät jaksavat uuden tulemisensa jälkeen edelleen heilua ja kyllähän tämä toimii !
http://www.imperiumi.net/index.php?act=videos&id=3477

When Death Comes tuli muutama vuosi sitten hankittua, edellinen jäi väliin, mutta kieltämättä tämä Legions herättää odotuksia. Vokalisti Adamsenhan on nuori mies noihin muihin verrattuna, komeasti kyllä lähtee herralta joiku.

Pitää aina välillä tarkastaa mitä Imperiumi on sivuilleen laittanut, kyllä sieltä kaikkea kivaa löytyy aina silloin tällöin. Nyt kun olen kuunnellut päiväkausia Stryperia ja Place Vendomea, on hyvä vähän jyräyttää tämmöistä rypistystä vastapainoksi.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Stormrider
Peräruiske
Peräruiske
Posts: 73
Joined: Sat Jan 28, 2006 2:18
Location: Vantaa

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Stormrider »

^Eipä ole Adamsen tuossa enää mukana. Kappaleessa laulaa Michael Bastholm Dahl. Ei kyllä noista kumpikaan pärjää Flemming Rönsdorfille. Harmi kun ei enää ole bändissä.
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Whitesnake - Walking in the Shadow of the Blues

Live... in the Shadow of the Bluesilta. Kylläpäs bändi olikin viime vuosikymmenen aikana kovassa livekunnossa, Coverdalen äänikin kohtuuttoman kovassa tikissä, kitaristit liekeissä ja Tommy Aldridgekin kovassa vedossa. Hyviä pieniä mausteita heitetty biiseihin mukaan ja parit vähän harvemmin soitetut biisitkin mukana tällä livellä, ei voi valittaa. Muistuu hyvin mieleen miksi tuli katseltua ihan törkeän usein tätä edeltävän kiertueen Live... in the Still of the Night (huhhuh miten omaperäisiä nimiä keksivät livealbumeille/dvd:ille) dvd:tä. Muistaakseni nuo tällä tuplaceedeellä mukana olevat uudet biisitkin olivat ihan kelpokamaa, ei ole vaan tullut varmaan viiteen vuoteen kuunneltua :lol:

Mutta katsastakaahan ihmeessä jos ette ole vieläkään sitä tehneet. Ja te jotka olette tietoisia näistä timanttisista livejulkaisuista, muistelkaapas milloin viimeksi pistitte soittimeen. Joillekin tämä varmaan vieläkin on liian kaukana siitä "oikeasta Whitesnakesta" joka julkaisi niitä R 'n' B-levyjä, mutta semmoiset mielipiteet nyt vaan ovat vähän höpöhöpöä.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Journeyson
Viikonloppusoturi
Viikonloppusoturi
Posts: 252
Joined: Mon Mar 24, 2008 13:58
Location: Tampere

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Journeyson »

Danger Danger - Don't Walk Away

Ihan mainio tämä näiden eka lätyskä! Paljon hyviä biisejä kuten tämä, Under the Gun ja Rock America. Muutenkin 80-luvun glam -skenestä itseeni iskee enemmän tämä popimpi/AOR:mpi puoli kuin tuo kuivahko Mötikät/Poison -setti, tästä melodisemman puolen setistä vaan löytyy sitä monipuolisuutta ja avaruutta enemmän.
80srocks.net – Kasari On Parasta!
Jyyd
Viimeinen voitelija
Viimeinen voitelija
Posts: 1885
Joined: Fri Jan 04, 2008 17:47
Location: East
Contact:

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jyyd »

Journeyson wrote:Danger Danger - Don't Walk Away

Ihan mainio tämä näiden eka lätyskä! Paljon hyviä biisejä kuten tämä, Under the Gun ja Rock America. Muutenkin 80-luvun glam -skenestä itseeni iskee enemmän tämä popimpi/AOR:mpi puoli kuin tuo kuivahko Mötikät/Poison -setti, tästä melodisemman puolen setistä vaan löytyy sitä monipuolisuutta ja avaruutta enemmän.
Onhan tolla debyytillä omat hienot hetkensä (ja levyn kansikuva on helvetin hieno!), mutta ite diggailen enemmän noiden kakkoslevystä eli Screw Itista. Meininki on hitusen rockimpaa, mutta ehkä siksi se nappaakin paremmin. Löytyy helvetin isoja kertsejä ja tarttuvia biisejä, kirkkaimmat helmet tolla levyllä ovat Beat the Bullet, I Still Think About You, Crazy Nites ja Don't Blame It On Love (tämä biisi suorastaan räjähtää käyntiin). Bändin kolmanneksi levyksi tarkoitetulta Cockroachiltakin löytyy muutama todella kova biisi kuten huikea Afraid of Love, Still Kickin', Don't Break My Heart Again ja Sick Little Twisted Mind. Harmittavasti tämä(kin) bändi jäi 90-luvun alun grunge/alternative aallon alle, vaikka onhan toi bändin viimeisin albumi Revolve ihan laadukas.

Image

np: Danger Danger - Hearts on the Highway
Here's a message to you my friend: Just search, you'll find the way
Slaughter - Times They Change

Rumpucovereita & muuta mukavaa: http://www.youtube.com/user/Judezki92
http://www.last.fm/user/Siksak
http://www.freewebs.com/mywasp-bootlegs/
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

IndianaJones wrote:Whitesnake - Walking in the Shadow of the Blues

Live... in the Shadow of the Bluesilta. Kylläpäs bändi olikin viime vuosikymmenen aikana kovassa livekunnossa, Coverdalen äänikin kohtuuttoman kovassa tikissä, kitaristit liekeissä ja Tommy Aldridgekin kovassa vedossa. Hyviä pieniä mausteita heitetty biiseihin mukaan ja parit vähän harvemmin soitetut biisitkin mukana tällä livellä, ei voi valittaa. Muistuu hyvin mieleen miksi tuli katseltua ihan törkeän usein tätä edeltävän kiertueen Live... in the Still of the Night (huhhuh miten omaperäisiä nimiä keksivät livealbumeille/dvd:ille) dvd:tä. Muistaakseni nuo tällä tuplaceedeellä mukana olevat uudet biisitkin olivat ihan kelpokamaa, ei ole vaan tullut varmaan viiteen vuoteen kuunneltua
Mie luin aluksi että Live... In The Heart Of The City ja perään notta viime vuosikymmenen?!? Mutta joo, onhan tuokin hyllyssä, muttei tuon moderniklassikko-devarin vuoksi tule kauhean usein kuunneltua. Aldridgen rumpusoolo CD:llä Crying In The Rainin keskellä, kiitos kauheasti.. Eikä nuo 4 uutta biisiä olisi minusta edes Good To Be Badilla paikkaansa ansainneetkaan. Ihan mukiinmeneviä, mutta niin ovat kaikki Coverdalen whitesnake.comissa vuosituhannen alussa "joululahjaksi" ladattavaksi antamatkin, yms. No, kai ne ovat parempiakin, kun ovat sattumoisin kronologista jatkoa laadukkaille 1997 Restless Heartille ja 2000 soololle Into The Light, ennen muutaman vuoden taukoaan musiikista.

ns: Bruce Dickinson - Book Of Thel

Kuten usein asia on, sellaista levyä pitää laittaa soimaan josta puhe, varsinkin kun/jos pitkän aikaa mennyt viime kerrasta. Tästä keskusteltiin messulaudalla, tai lähinnä 1997-98 kiertueistaan. Mutta en jostain syystä muistanut, että tämä on keskellä albumia ihan 8+ minuuttinen biisi. Varmaan vaihtelevan rakenteen ja upean, moniäänisen hoilauskohdan ansiota. Plus että yleensä olen CW:ia CD:ltä kuunnellut, eikä olkkarisoittimeni ole vuosiin näyttänyt kuluvaa aikaa. Winampista hoksii tuon kestonkin sitten erikseen, kuten nyt.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

ns: BD - Jerusalem

Laitoin Brusen vähäksi aikaa paussille ja kuuntelin muita, tuon massiivisen Thelin jälkeen. Rauhallisesti alkavaksi biisiksi tässä on aika rivakka soolo, mutta kumpi soittaa ensimmäisen, ennen upeaa harmonia-sellaista; Smith vai Z?

edit: japsibonus - Return Of The King

Erkki Seppäsen pitäisi laulaa tämä biisi.
Hammer wrote:
Jussi K wrote:ps. Dead Againin yllä kehuttu kansi taitaa olla Kristian "necrolord" Wahlinin tekemä, tyylinsä (mm. Heavenlyn ekan isotissinen enkeli) on aika tunnistettava noine sarjakuvamaisine piirteineen. En voi tarkistaa vihosta kun en fyysisenä omista; ei kauhean paljon ole tullut noita ysärin Mercyfuleja vastaan.
Tarkistin asian kansivihkosta, jossa luki Kristian Wåhlin, eli ruottalaista å:ta lukuunottamatta muistit oikein. :D Mä tykkään kyllä myös siitä Heavenlyn kannesta (vaimon levyhyllystä löytyy se levy, vaikka mä taidan olla meidän perheessä se, joka levyn musiikista ja ennen kaikkea laulajasta pitää enemmän), joten pitääpä selvitellä, mitä muita kansia kyseinen taiteilija on piirustellut.
Niitä on muuten aika paljon.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Jussi K wrote:Aldridgen rumpusoolo CD:llä Crying In The Rainin keskellä, kiitos kauheasti.. Eikä nuo 4 uutta biisiä olisi minusta edes Good To Be Badilla paikkaansa ansainneetkaan. Ihan mukiinmeneviä, mutta niin ovat kaikki Coverdalen whitesnake.comissa vuosituhannen alussa "joululahjaksi" ladattavaksi antamatkin, yms. No, kai ne ovat parempiakin, kun ovat sattumoisin kronologista jatkoa laadukkaille 1997 Restless Heartille ja 2000 soololle Into The Light, ennen muutaman vuoden taukoaan musiikista.
Onko tuo Aldridgen rumpusoolo edes mukana normicd-versiolla, kuuntelin vain kakkoscd:n eilen kokonaan eikä muistikuva ainakaan tue rumpusoolon mukanaoloa... ainakin wikipedia taisi mainostaa että on vain jollain spessuversiolla.

Mutta mitäs nuo joululahjabiisit ovat, mennyt täysin ohi. Pitää jostain kaivaa ja sinätuubista kuulostella jos kerran mennään vähääkään Restless Heartin tasolla. Pitääkin kuunnella Restless Heart taas jossain välissä, aika vähälle luukutukselle on jäänyt ja paljon on vielä biisejä levyllä joista ei oikein kunnon mielipidettä ole vielä muodostunut. Monta suosikkia levyltä kuitenkin löytyy, Don't Fade Away ja Too Many Tears päällimmäisinä.

Wigwam - Nuclear Nightclub

Ja sitä Jussin mainostamaa progepelleilyä toki heti kuuntelussa, kyseinen levy myöskin pitkästä aikaa soimassa kuten edellinen Whitesnake-livekin. Itseasiassa tämän remasterin livet menossa, todella yksi yhteen menee studiovetojen kanssa, eli aika autenttisesti on nauhoitettu bändi levylle ilman sen kummempia studiokikkailuja. Tästä toki jo vankkumaton kunnioitus, sillä näin pikkutarkka ja yksityiskohtiin panostava bändisoitto sen ansaitsee. Kyllä ne Suomessakin osas silloin.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Hammer
Wanha Merimies
Wanha Merimies
Posts: 4137
Joined: Wed Jan 07, 2004 19:02
Location: Jyväskylä

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hammer »

On, on, huomasin saman miehen kotisivuilta. Mies on tehnyt muiden hienojen lisäksi yhden lempikansistani eli Memory Gardenin Mirage-levyn upean kansikuvan.

Image


Mitä Coverdaleen tulee, niin tuo Jussi K.:n kehuma soololätty Into the Light on todella hyvä ja tunnelmallinen kokonaisuus. Eikä levyn biisit ole pelkkää rauhallisempaa tunnelmointia, vaan sieltä löytyy myös kunnon hevijyräbiisi Don't Lie to Me, jossa Coverdale vetää todella upeat raspilaulut. Suosikkibiisini Whitesnaken tuotannosta on lienee törkeän aliarvostettu helmi '70-luvulta: Keep On Giving Me Love. On niitä helmiä paljon muitakin tuotannon varrella, mutta tuo alkuaikojen timantti on silti minulle sitä parasta Whitesnakea.

Yksi eniten Whitesnakessa ärsyttävä piirre on, että bändi tekee useista biiseistään uuden version, joka on sitten kaupallisempi ja huonompi kuin alkuperäinen. Esimerkkeinä Crying in the Rain ja Here I Go Again, joiden alkuperäiset versiot ovat PALJON parempia kuin nämä radioissa soivat soundeiltaan munattomat aor-versiot. Yök. Saints & Sinnersillä Ian Paicen rumpaloimina nuo kaksi esim. kuulostavat paljon enemmän heviltä ja rockilta (lue: paremmalta ja aidommalta), eikä sellaiselta pehmo-aor-tukkarokilta kuin 1987-levyllä.
Journeyson
Viikonloppusoturi
Viikonloppusoturi
Posts: 252
Joined: Mon Mar 24, 2008 13:58
Location: Tampere

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Journeyson »

Judas Priest - Run of the Mill

Vaisuhkon Rocka Rolla -debyytin toinen valopilkku, ihan huikea tunnelma ja lopun nostatus tuo kylmät väreet :!: Halfordkin vetää jo todella hyvin.
80srocks.net – Kasari On Parasta!
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Hammer wrote:Yksi eniten Whitesnakessa ärsyttävä piirre on, että bändi tekee useista biiseistään uuden version, joka on sitten kaupallisempi ja huonompi kuin alkuperäinen. Esimerkkeinä Crying in the Rain ja Here I Go Again, joiden alkuperäiset versiot ovat PALJON parempia kuin nämä radioissa soivat soundeiltaan munattomat aor-versiot. Yök. Saints & Sinnersillä Ian Paicen rumpaloimina nuo kaksi esim. kuulostavat paljon enemmän heviltä ja rockilta (lue: paremmalta ja aidommalta), eikä sellaiselta pehmo-aor-tukkarokilta kuin 1987-levyllä.
Mie olen varmaan yksi harvoista joka tykkää enempi noista uusintaversioista, ihan jo sen takia että soitto kulkee niissä jotenkin luonnollisemmin eteenpäin. Vanhemmassa Whitesnakessa rytmit olivat kulmikkaampia vanhan bluesmeiningin hengessä ja toki sieltä paistaa se groove enempi läpi, pakkohan se on etenkin Paicen soittamilla levyillä. Kuitenkin etenkin Fool For Your Loving ja Here I Go Again ovat aina toimineet paremmin uusintaversioina, ne vanhemmat vaan kuulostavat jotenkin tunkkaisilta ja kömpelöiltä. Todella harvoin käy näin, mutta toisaalta ehkä noihin uudempiin vetoihin on tottunut ihan jo siitäkin syystä, että ekat levyt Whitesnakelta olivat juurikin nuo tukkaheviaikojen kaksi klassikkoa. Edelleen nostan ne kaikessa kasariudessaan sinne parhaimpien Whitesnakejen joukkoon, Ready an' Willing, Come an' Get It ja Slide it Inlevyjen sekaan.

Trouble myös erinomainen, yllätävän vitaali ja ärhäkkä levy, samoin tuolla remasterilla mukana oleva Snakebite EP. Oikeastaan ainoastaan Lovehunter (taitaa olla ainoa WS levy joka puuttuu vielä hyllystä) ja Saints & Sinners jäävät näistä muista kyllä jälkeen, muut toimivat hyvin. Nojoo, ehkä kaksi uusinta, etenkin Forevermore, ovat sellaisia liian ähkyn kuuloisia jo tuotannoltaan, että harvoin jaksaa kuunnella, vaikka äänimaailma onkin aika samaa kuin noissa hehkuttamissani liveissä.

Whitesnake - Take Me Back Again

Toisen kerran piti laittaa putkeen Restless Heart, tosi hyvä kokonaisuus kyllä, paljon enemmän kallellaan sinne bluesiin kuin parit edeltävät mtv-levyt. Helpompi kuin nuo uudemmat kaksi kuunnella.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

IndianaJones wrote:Mutta mitäs nuo joululahjabiisit ovat, mennyt täysin ohi. Pitää jostain kaivaa ja sinätuubista kuulostella jos kerran mennään vähääkään Restless Heartin tasolla. Pitääkin kuunnella Restless Heart taas jossain välissä, aika vähälle luukutukselle on jäänyt ja paljon on vielä biisejä levyllä joista ei oikein kunnon mielipidettä ole vielä muodostunut. Monta suosikkia levyltä kuitenkin löytyy, Don't Fade Away ja Too Many Tears päällimmäisinä.
All The Time In The World & As Long As I Have You, vm. 2001. Jos haluat, voin lähettää ämpärit jos sulla on vastaanottavainen sähköposti.
Cov taitaa tykätä myös Too Many Tearisista, sillä siitä on sinkullaan silloin '97* ko. instrumentin suhteen prominentimpi "trumpet version", sekä heti perään v. 2000 uudestaan tuolla Into The Lightilla kaikkein parhain versio mielestäni. Mutta oli ilahduttavaa huomata Radio Cityn soittolistassa Restless Heartin suosikki-nimikkobiisi tuossa viikolla. Into The Lightin parhaan Hammer linkittääkin alla:
Hammer wrote:Mitä Coverdaleen tulee, niin tuo Jussi K.:n kehuma soololätty Into the Light on todella hyvä ja tunnelmallinen kokonaisuus. Eikä levyn biisit ole pelkkää rauhallisempaa tunnelmointia, vaan sieltä löytyy myös kunnon hevijyräbiisi Don't Lie to Me, jossa Coverdale vetää todella upeat raspilaulut. Suosikkibiisini Whitesnaken tuotannosta on lienee törkeän aliarvostettu helmi '70-luvulta: Keep On Giving Me Love. On niitä helmiä paljon muitakin tuotannon varrella, mutta tuo alkuaikojen timantti on silti minulle sitä parasta Whitesnakea.
mutta tsot, tuo biisi ei ole Whitesnaken, vaan Coverdalen toiselta soololta Northwinds 1978. Edellisvuoden soolodebyytti oli sekin vain albuminimeltään White Snake & em. Snakebite EP myöhemmin '78 aikana aloitti tuon bändin tarinan.
* noista 1997 outtakeista vielä, Can't Stop Now on vielä tuolla samalla singlellä, ja Don't Fade Awayn samaisella Anything You Want & hienosti nimetty instrumentaali Oi!

Cardiant - Falconeye

MAHTAVAA, tänään näkee livenä tämän ehkäpä kotimaisista, vielä näkemättömistä #1 paikalla olevan Hämeenlinnan porukan. Scorpparit ovat vain lämppäämässä Ouluhallissa, ennenkuin puoliltaöin pitäisi Hevimestassa Cardiantin aloittaa pääesiintyjäslotti.
Eri asia, minkä verran kolmen levyn (joista 2 viimeisintä on laulanut todella hyvä Erik Karhatsu) kokemuksella soittavat enää tältä ensimmäiseltä, jota ei ole julkaistukaan kuin japanissa.

Mutta on vain yksi parhaista suomalaisista heavymetallilevyistä, 2005 Midday Moon. Ei vähiten tuottaja Janne Saksan aika lyhyellä varoitusajalla vetämien sessio-vokalisointien vuoksi, aivan mahtavaa tunnelmaa osaa pitää yllä. Mutta harmonioista ja melodioistahan (ja vauhdista!) tuo on kiinni, kuten Lost In The Thunder, In Anger, Already Known, Royal Stranger ja käytännössä tosiaan koko albumi osoittaa. Kahdella myöhemmällä on sitten tuotu kappaleeseen-pariin näitä Dreamtalelta tuttuja, (nyky-Stratonkin vanhoilla päivillään apinoimia) tekno-jytkeitä :D
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Iron Constable
Crusader
Crusader
Posts: 7993
Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
Location: Bay Area, Southern Finland

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Iron Constable »

Kreator - From Flood Into Fire

Huikea veto Dying Alive-liveltä. On kyllä kertakaikkisen hieno biisi. Kylmät väreet menee alussa kun yksinäinen kitara ujeltaa ensin ja sitten tulee tykistö mukaan. Olen kyllä pitänyt tästä Kreatorin nykykonseptista joka alkoi Violent Revolutionista ihan pirusti, Yli-Sirniö saa kaiken runttauksen keskellä valtavasti tilaa ja onhan esim. tässä biisissä hienoja sooloja ja tuplaluritusta.

Vaikka suurin fanitukseni bändiin taisi olla Extreme Aggressionin ja Coma Of Soulsin aikoihin, koko bändin elinkaari on maistunut suht hyvällle ja Kreator on yksi niistä bändeistä, joita jaksaa luukuttaa vuodesta toiseen kyllästymättä. Myös Endoramaa :D

Tossa yksi kokonaisen liven linkeistä http://www.youtube.com/watch?v=ImxOIotUEr8
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Hammer
Wanha Merimies
Wanha Merimies
Posts: 4137
Joined: Wed Jan 07, 2004 19:02
Location: Jyväskylä

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hammer »

IndianaJones wrote:
Hammer wrote:Yksi eniten Whitesnakessa ärsyttävä piirre on, että bändi tekee useista biiseistään uuden version, joka on sitten kaupallisempi ja huonompi kuin alkuperäinen. Esimerkkeinä Crying in the Rain ja Here I Go Again, joiden alkuperäiset versiot ovat PALJON parempia kuin nämä radioissa soivat soundeiltaan munattomat aor-versiot. Yök. Saints & Sinnersillä Ian Paicen rumpaloimina nuo kaksi esim. kuulostavat paljon enemmän heviltä ja rockilta (lue: paremmalta ja aidommalta), eikä sellaiselta pehmo-aor-tukkarokilta kuin 1987-levyllä.
Mie olen varmaan yksi harvoista joka tykkää enempi noista uusintaversioista, ihan jo sen takia että soitto kulkee niissä jotenkin luonnollisemmin eteenpäin. Vanhemmassa Whitesnakessa rytmit olivat kulmikkaampia vanhan bluesmeiningin hengessä ja toki sieltä paistaa se groove enempi läpi, pakkohan se on etenkin Paicen soittamilla levyillä. Kuitenkin etenkin Fool For Your Loving ja Here I Go Again ovat aina toimineet paremmin uusintaversioina, ne vanhemmat vaan kuulostavat jotenkin tunkkaisilta ja kömpelöiltä. Todella harvoin käy näin, mutta toisaalta ehkä noihin uudempiin vetoihin on tottunut ihan jo siitäkin syystä, että ekat levyt Whitesnakelta olivat juurikin nuo tukkaheviaikojen kaksi klassikkoa. Edelleen nostan ne kaikessa kasariudessaan sinne parhaimpien Whitesnakejen joukkoon, Ready an' Willing, Come an' Get It ja Slide it Inlevyjen sekaan.
Mielipidehän se on tuokin, vaikken sitä käsitä. Tosin mä diggailen musiikillisesti yleensä vanhan koulukunnan blueshevistä paljon enemmän kuin tukka-aorista. Juurikin se Paicen groove tekee niistä alkuperäisistä parempia, koska mä kuuntelen hevi- ja rock-musassa niin paljon rumpuraitoja, jotka tuovat siihen musaan sitä vaadittavaa munaa. Nuo uudet versiot edellä mainituista hiteistä ovat mun mielestäni todella munattomia, ihan neitikamaa originaaleihin verrattuna. :wink:

Whitesnaken tuotannon parhaat levyt ovat mielestäni Ready an' Willing ja Slide It In. Myös pari ekaa ovat kovia. Vaikken 1987-levyä niin älyttömästi fanitakaan (hyvä lätty, mutta yliarvostettu ja soundeiltaan rasittava), niin Still of the Night on aivan loistava, vaikkakin alusta loppuun ihan kuin Led Zeppeliniltä ryöstetty sävellys. Coverdalen huudotkin ovat niin wannabe Robert Plantia, että naurattaa. Hieno biisi joka tapauksessa.

Pidänhän mä Rushistakin paljon, vaikka Geddy Leen äänessä ei ole paljoakaan omaa, vaan se on aika pitkälti matkittu Robert Plantilta. Muutenkin Rushin tuotannosta löytyy sekä rumpujuttuja, yksittäisiä melodiaosioita ja biisejäkin, jotka ovat paljon velkaa Zeppelinille, mutta koska Rush tekee homman omanlaisellaan tavalla ja tatsilla, niin yhtye ei ole mikään Led Zep -tribuutti, vaan seisoo tukevasti omilla jaloillaan. He ovat ns. jalostaneet Zeppelinin soundia eteenpäin.
Jussi K wrote: mutta tsot, tuo biisi ei ole Whitesnaken, vaan Coverdalen toiselta soololta Northwinds 1978. Edellisvuoden soolodebyytti oli sekin vain albuminimeltään White Snake & em. Snakebite EP myöhemmin '78 aikana aloitti tuon bändin tarinan.
* noista 1997 outtakeista vielä, Can't Stop Now on vielä tuolla samalla singlellä, ja Don't Fade Awayn samaisella Anything You Want & hienosti nimetty instrumentaali Oi!
Tiedän kyllä, että Keep On Giving Me Love on alun perin julkaistu Coverdalen soololevyllä. Tuttuja levyjä. On Keep On Giving Me Love myös Whitesnaken biisi, koska se julkaistiin uudelleenäänitettynä Whitesnaken debyyttilevyllä nimeltään Snakebite. Tiedän, ettei Wikipediaa saisi käyttää lähteenä, mutta olen nyt laiska ja viittaan Wikipedia-tietoon, koska tiedän tässä asiassa jopa Wikipedian olevan oikeassa. Keep On Giving Me Loven molemmat versiot ovat hyviä, eikä tuo uudempi versio ole huonompi, kuten yleensä Whitesnakella tuppaa olemaan.
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Hammer wrote:Pidänhän mä Rushistakin paljon, vaikka Geddy Leen äänessä ei ole paljoakaan omaa, vaan se on aika pitkälti matkittu Robert Plantilta. Muutenkin Rushin tuotannosta löytyy sekä rumpujuttuja, yksittäisiä melodiaosioita ja biisejäkin, jotka ovat paljon velkaa Zeppelinille, mutta koska Rush tekee homman omanlaisellaan tavalla ja tatsilla, niin yhtye ei ole mikään Led Zep -tribuutti, vaan seisoo tukevasti omilla jaloillaan. He ovat ns. jalostaneet Zeppelinin soundia eteenpäin.
Tartutaan nyt vielä tähän. Kovana Rush diggarina en kyllä ymmärrä Geddyn äänen vertaamista Plantiin, mielestäni todella erilaiset tapaukset. Rushin debyyti on kaikessa suoraviivaisessa rockaavuudessaan paljonkin velkaa etenkin Zeppeliinin toiselle levylle ja niille rokimmille jutuille yhtyeen tuotannossa, mutta siihen se samankaltaisuus mun kirjoissa aikalailla jääkin. Rushin toisella levyllä homma on jo sen verran erilaista, että nuo Zeppelin jutut ovat melkeinpä pieniä vivahteita siellä täällä. Mielestäni vähän sama kuin sanoisi että Uriah Heep on paljon velkaa Zeppeliinille, koska soittaa tommosta klassisen rokin määritelmän täyttävää musaa.

Mun korvaan monet näistä vanhoista protoheavy-bändeistä kuulostavat ihan omilta itseiltään, varmaan juurikin sen takia että tuolloin hommat paukutettiin kuntoon treeniksellä ja äijät olivat yleensä oppineet instrumenttinsa itseopiskeluna kotona levyjen äärellä istuen. Zeppelin, Rush, Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath, Blue Öyster Cult, mitä näitä nyt on, mielestäni kaikilla on tunnistettava oma tyylinsä.

Ja sanotaan nyt vielä kertauksen vuoksi (hieman tuohtuneella äänensävyllä :lol: ), että kyllä mä ainakin Geddy Leen äänen lasken todella tunnistettavaksi ja omaperäiseksi.

Soiko mulla edes mikään? Kunhan pääsin vuodattamaan taas... laitetaan nyt vaikka:

Whitesnake - All the Time in the World

Kiitoksia Jussille, aikamoista country-vibaa tässä.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Hammer
Wanha Merimies
Wanha Merimies
Posts: 4137
Joined: Wed Jan 07, 2004 19:02
Location: Jyväskylä

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hammer »

IndianaJones wrote:Kovana Rush diggarina en kyllä ymmärrä Geddyn äänen vertaamista Plantiin, mielestäni todella erilaiset tapaukset.
On niissä äänissä paljon samaa. Molemmat loistavia laulajia, mutta omasta mielestäni Geddy Lee on ääneltään vain aavistuksen huonompi versio Plantista. :wink: Korostan, että tämä on vain fiilispohjainen mielipiteeni, enkä ole lauluteknisesti näitä kahta vertailemassa.

Zeppelinillä on paljon muutakin kamaa kuin ne neljä ekaa levyä + alkuaikojen rokkaava aikakausi. Bändin viimeisimmiltä levyiltä löytyy yllättävän progea matskua. Jos paras Zeppelin-biisi pitäisi valita, niin nostaisin Achilles Last Standin muiden yläpuolelle.
IndianaJones wrote:Rushin toisella levyllä homma on jo sen verran erilaista, että nuo Zeppelin jutut ovat melkeinpä pieniä vivahteita siellä täällä.
Tätä mä tarkoitinkin, enkä missään vaiheessa syyttänyt Rushia plagioinnista. Saman verran Rush "matkii" Zeppeliniä kuin vaikkapa uudemmat kauhukirjailijat "matkivat" Edgar Allan Poe:ta, Lovecraftia ja kumppaneita (eli ei välttämättä juuri yhtään). Rush on kehittänyt oman juttunsa, minkä vuoksi kunnioitan bändiä, mutta kyllä se Zeppeliinin vaikutus aina mukana kulkee, myösivät die hard -fanipojat sitä tai ei. :) Samalla tavoin kaikissa hyvissä ja omaperäisissä bändeissä kuuluu ainakin vähän idolinbändi(e)n vaikutus mukana soundissa.
IndianaJones wrote:Mielestäni vähän sama kuin sanoisi että Uriah Heep on paljon velkaa Zeppeliinille, koska soittaa tommosta klassisen rokin määritelmän täyttävää musaa.
Tosi ontuva esimerkki. Uriah Heepin debyytti tuli ulos samoihin aikoihin kuin Zeppelinin debyytti, joten miten Heep täsmälleen saman aikakauden bändinä voisi olla velkaa Zeppelinille, jota ei edes ollut ennen Uriah Heepiä?
IndianaJones wrote:Mun korvaan monet näistä vanhoista protoheavy-bändeistä kuulostavat ihan omilta itseiltään, varmaan juurikin sen takia että tuolloin hommat paukutettiin kuntoon treeniksellä ja äijät olivat yleensä oppineet instrumenttinsa itseopiskeluna kotona levyjen äärellä istuen. Zeppelin, Rush, Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath, Blue Öyster Cult, mitä näitä nyt on, mielestäni kaikilla on tunnistettava oma tyylinsä.
Samaa mieltä, en ole edelleenkään väittänyt mitään muuta. Rush ja Blue Öyster Cult tosin eivät ole NIIN vanhoja bändejä, että voitaisiin laskea samaan karsinaan '60-luvun lopulla levyjä julkaisseiden protohevibändien kanssa. Saman tien pitäisi mainita '70-luvun alussa debyttinsä julkaisseet Priestit, Motörheadit ja vastaavat, jos Rush ja BÖC mainitaan ja jos hevin kehityksestä alettaisiin puhua, mutta se ei ollut nyt pointtina, joten lopetetaan alkuunsa.
IndianaJones wrote:Ja sanotaan nyt vielä kertauksen vuoksi (hieman tuohtuneella äänensävyllä :lol: ), että kyllä mä ainakin Geddy Leen äänen lasken todella tunnistettavaksi ja omaperäiseksi.
Tunnistettava se voi olla, mutta ei mun mielestäni niinkään erityisen omaperäinen. On se niin paljon kuitenkin velkaa Plantin laulutyylille. Plant oli ja on omaperäinen raskaamman rockin solisti, mutta en väitä, etteikö samalla äänellä varustettuja muiden genrejen (esim. blues) laulajia/laulajattaria olisi ollut jo ennen Plantia. Plantin äänestähän aina sanottiin aikoinaan, että mies kuulostaa äänensä puolesta ihan mustaihoiselta naislaulajalta.

Geddy Leen lauluäänen väittäminen omaperäiseksi on melkein sama kuin väittäisi jotain King Diamondin falsettoja yrittäviä Portraitin ja Atticin vokalisteja omaperäisiksi vain koska niillä on falsetoissaan vähän erilainen sävy kuin Kingillä. Liian usein olen huomannut, etteivät Rush-diggarit anna kunnon mahdollisuutta Led Zeppelinille, vaikka voisivat Zeppelinin tuotannon alusta loppuun kuuntelemalla löytää paljon kultaista matskua. Mä olen kuunnellut aika paljon Rushia (ja aion jatkossa kuunnella ajatuksella kaikki bändin levyt), vaikka olen toistaiseksi enemmän kallellaan Zeppeliniin puoleen. Mä diggailen molemmista, enkä vaan toisesta.

Siitä ollaan sentään samaa mieltä, että Geddy Lee on loistava laulaja ja hieno tulkitsija ja pirun hyvä muusikko. Rush on yksi aikamme suurista, ja myönnän, että liian aliarvostettu suhteessa siihen miten upeaa musaa tekevät. Led Zeppelin sen sijaan on saanut ansaitsemansa suosion, mutta jotenkin tuntuu kuinka metallipiireissä vähän liian monet vähättelevät Zeppeliniä. Löytyy Zeppeliniltä paljon raskaampaa ja metallisempaakin kamaa, eikä bändi tosiaan ole vain raskasta rokkia ja blues-rokkia, jollaiseksi se usein mielletään.
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Jahas.
Hammer wrote:
IndianaJones wrote:Mielestäni vähän sama kuin sanoisi että Uriah Heep on paljon velkaa Zeppeliinille, koska soittaa tommosta klassisen rokin määritelmän täyttävää musaa.
Tosi ontuva esimerkki. Uriah Heepin debyytti tuli ulos samoihin aikoihin kuin Zeppelinin debyytti, joten miten Heep täsmälleen saman aikakauden bändinä voisi olla velkaa Zeppelinille, jota ei edes ollut ennen Uriah Heepiä?
Mun pointti tässä oli lähinnä se, että omaan korvaan näistä bändeistä ei löydy niin mainittavan paljon samaa että väittäisin jommankumman vaikutuksen kuuluvan toisen musasta läpi, aikajanallisista seikoista viis. Bändien musa kuitenkin tavallaan aika lähellä toisiaan, enemmän mielestäni kuin vaikka Rushin ja Zeppelinin. Toki vaikutusta oli myös sun kovalla Uriah Heep-hehkuttelulla. Samoin Rushin ja Zeppeliinin kohdalla, etenkin jos vähääkään lähdetään miettimään niitä Rushin 70-luvun lopun ja etenkin 80-luvun levyjä. Toki sen vaikutuksen kuulee tosiaan etenkin siellä ekoilla levyillä, mutta en nyt sanoisi että:
Hammer wrote:Geddy Leen äänessä ei ole paljoakaan omaa, vaan se on aika pitkälti matkittu Robert Plantilta. Muutenkin Rushin tuotannosta löytyy sekä rumpujuttuja, yksittäisiä melodiaosioita ja biisejäkin, jotka ovat paljon velkaa Zeppelinille
Koska omat korvat vaan eivät kuule niitä yhtäläisyyksiä erityisen paljoa. Ja edelleen ne omat korvat kertovat mulle että nyt on niin erilaisista bändeistä minun mielestäni kyse, että lähdin kommentoimaan. Eli mitään aikakaudellisia juttuja en miettinyt hetkeäkään, kunhan heittelin mielestäni valoittavia esimerkkejä.
Hammer wrote:Rush ja Blue Öyster Cult tosin eivät ole NIIN vanhoja bändejä, että voitaisiin laskea samaan karsinaan '60-luvun lopulla levyjä julkaisseiden protohevibändien kanssa. Saman tien pitäisi mainita '70-luvun alussa debyttinsä julkaisseet Priestit, Motörheadit ja vastaavat, jos Rush ja BÖC mainitaan ja jos hevin kehityksestä alettaisiin puhua, mutta se ei ollut nyt pointtina, joten lopetetaan alkuunsa.
Ja vähän samaa tässä, en niinkään historiallisesti ole heittämässä bändejä nippuun tai argumentoimassa miten kukin bändi johonkin toiseen on vaikuttanut, vaan nuo Rushit ja BÖCit nyt vaan ovat tyylillisesti mielestäni enempi siellä Zeppeliinin puolella kuin vaikkapa alkuaikojen Priestin. Jos sanotaa että joku bändi on paljon velkaa jollekin toiselle, niin lähinnä tulee mieleen Rival Sons/Led Zeppelin vertailu, joka nyt on täysin oikeutettua.
Hammer wrote:Geddy Leen lauluäänen väittäminen omaperäiseksi on melkein sama kuin väittäisi jotain King Diamondin falsettoja yrittäviä Portraitin ja Atticin vokalisteja omaperäisiksi vain koska niillä on falsetoissaan vähän erilainen sävy kuin Kingillä. Liian usein olen huomannut, etteivät Rush-diggarit anna kunnon mahdollisuutta Led Zeppelinille, vaikka voisivat Zeppelinin tuotannon alusta loppuun kuuntelemalla löytää paljon kultaista matskua. Mä olen kuunnellut aika paljon Rushia (ja aion jatkossa kuunnella ajatuksella kaikki bändin levyt), vaikka olen toistaiseksi enemmän kallellaan Zeppeliniin puoleen. Mä diggailen molemmista, enkä vaan toisesta.
Jaa a, tähän on todella hankala sanoa muuta kuin että mun korvat, joiden perusteella tietenkin johtopäätökseni edelleen teen, kun ei muitakaan mahdollisuuksia ole, sanoo että Plantin ja Geddyn lauluissa on samaa lähinnä se miten molemmat laulavat todella korkealta. Äänet ovat muuten todella kaukana toisistaan, samoin esimerkiksi vibrato.

Zeppeliini tuli mulla kuvioihin jo ennen Rushia ja bändin katalogi on kyllä jokseenkin tuttua. Ne loppupuolen levyt ovat vaan kuulostaneet aina niin heikoilta yksittäisiä hienompia hetkiä lukuunottamatta ettei ole tullut enempää tutustuttua. Tai ehkä ne viisi (huom. viisi, mulle Houses of the Holy on Zeppeliinin kovin) ekaa on vaan niin kovia ettei sen jälkeen ei pelkästään hyvä enää bändin kohdalla riittänyt niin pitkälle että jaksaisi levykokonaisuuksia kuunnella. Onhan nuo olleet hankintalistalla, mutta kun on jäänyt semmoinen fiilis ettei lähde, niin ei ole esimerkiksi Pgysical Graffittia tullut hommattua niillä hinnoilla millä on vastaan tullut.

Tosiaan tarkoitus ei ollut missään vaiheessa Zeppeliiniä väheksyä, erinomainen bändi ja yksi rockhistorian merkittävimmistä yhtyeistä, joka varmasti on vaikuttanut aivan järjettömän paljon kaikkeen sen jälkeen tapahtuneeseen rockmusaan. Ja ehdottomasti yksi omista suosikeista, vaikkei ehkä ihan sinne esim. Maidenin, Rushin, Dion ja Ayreonin joukkoon rakkaimpina bändeinä koskaan ylläkään.

Toivottavasti tuosta nyt saa selvää, pääpointtina mulla että vaikka Zeppelin on varmasti vaikuttanut paljonkin Rushin musaan ei se vaikutteena kuulu kovinkaan selkeästi sieltä läpi. Feel free to disagree.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Hammer
Wanha Merimies
Wanha Merimies
Posts: 4137
Joined: Wed Jan 07, 2004 19:02
Location: Jyväskylä

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hammer »

IndianaJones wrote:Mun pointti tässä oli lähinnä se, että omaan korvaan näistä bändeistä ei löydy niin mainittavan paljon samaa että väittäisin jommankumman vaikutuksen kuuluvan toisen musasta läpi, aikajanallisista seikoista viis. Bändien musa kuitenkin tavallaan aika lähellä toisiaan, enemmän mielestäni kuin vaikka Rushin ja Zeppelinin. Toki vaikutusta oli myös sun kovalla Uriah Heep-hehkuttelulla. Samoin Rushin ja Zeppeliinin kohdalla, etenkin jos vähääkään lähdetään miettimään niitä Rushin 70-luvun lopun ja etenkin 80-luvun levyjä.
Ymmärrän pointin, mutta en ole samaa mieltä. Mun korvani kuulevat Zeppelin ja Rushin enemmän toistensa kaltaisina kuin mitä kuulen Heepin ja Zeppelinin. Mitä näistä kuitenkaan hiuksia halkomaan. Myönnän mä kuitenkin, että vain tietyt jutut ja levyt Rushilta ovat Zeppelinin tyylisiä. Ehkä eniten yhtäläisyyksiä bändien välille muodostuu siitä, että molempien vokalisteissa on mun korvieni mielestä paljon samaa. :P

En tiedä, kuulevatko muut Robert Plantin ja Geddy Leen äänissä miten paljon samankaltaisuuksia? Led Zeppeliniä fanittava isäukkoni ainakin kuuli Rushin vokalistissa niin paljon samaa, että oli tuomitsemassa bändiä jo ihan kopioksi. Mä olin sitä kopioksi väittämistä seuranneessa väittelyssä sekä joka puolusti Rushia, jonka musasta isäkin sitten myönsi diggaavansa.

Ehkä Kingston Wallissa on sittenkin enemmän Zeppeliniä kuin Rushissa? Siis tietyissä zeppeliinimäisissä biiseissä, kuten Two of A Kind. Paikoin selkeistä Zeppelin-vaikutteista huolimatta mä pidän Kingston Wallia yhtenä Suomen parhaista bändeistä.
IndianaJones wrote:Ja vähän samaa tässä, en niinkään historiallisesti ole heittämässä bändejä nippuun tai argumentoimassa miten kukin bändi johonkin toiseen on vaikuttanut, vaan nuo Rushit ja BÖCit nyt vaan ovat tyylillisesti mielestäni enempi siellä Zeppeliinin puolella kuin vaikkapa alkuaikojen Priestin. Jos sanotaa että joku bändi on paljon velkaa jollekin toiselle, niin lähinnä tulee mieleen Rival Sons/Led Zeppelin vertailu, joka nyt on täysin oikeutettua.
Taas ymmärrän pointin, mutta olen vähäsen eri linjoilla. Kyllä vaikkapa Priestin ihan ekoilla levyillä kuuluu mun korvaani aika paljon Led Zeppelinin vaikutusta - jopa Rocka Rollalla paikoin koomisessa ja kornissa mielessä.

Edelleen voin korostaa, että mulle on ihan sama, kuulenko mä Rushissa paikoin Zeppeliniä, koska bändillä on kuitenkin oma soundinsa ja juttunsa, vaikka vaikutus musassa kuuluisikin.
IndianaJones wrote:Jaa a, tähän on todella hankala sanoa muuta kuin että mun korvat, joiden perusteella tietenkin johtopäätökseni edelleen teen, kun ei muitakaan mahdollisuuksia ole, sanoo että Plantin ja Geddyn lauluissa on samaa lähinnä se miten molemmat laulavat todella korkealta. Äänet ovat muuten todella kaukana toisistaan, samoin esimerkiksi vibrato.
Outoa, sillä mun korvani kuulevat paljon samaa nimenomaan tavassa laulaa, tietyissä "pehmeämmissä sävyissä" ja äänenpainoissa, joita nämä kaksi vokalistia käyttävät laulaessaan. Molemmat laulavat jollain tavalla samalla tyylillä korkealta, tyylillä, joka on mulle kuin oma laulamisen genrensä. Tuskin mä olen ainoa, joka on tätä mieltä. Vibratoissa saattaa olla eroja, mutta Plantillakin on monta erilaista ääntä, koska ääni varioi yllättävän paljon levystä ja biisistä riippuen. Välillä Plantin lauluraidat kuulostavat Geddy Lee:ltä, välillä ero on äänien välillä on suurempi. Koko Led Zeppelinin tuotanto tuli tässä muutama kuukausi sitten kuunneltua, ja sieltä löytyi biisejä, joissa olo oli vokalistin puolesta kuin Rushia olisi kuunnellut.

Rushia olen kuunnellut liian vähän, myönnän, mutta eniten kuuntelemallani Rush-levyllä (Moving Pictures) Geddy Lee kuulostaa paljon Robert Plantin tietyiltä lauluilta.
IndianaJones wrote:Zeppeliini tuli mulla kuvioihin jo ennen Rushia ja bändin katalogi on kyllä jokseenkin tuttua. Ne loppupuolen levyt ovat vaan kuulostaneet aina niin heikoilta yksittäisiä hienompia hetkiä lukuunottamatta ettei ole tullut enempää tutustuttua. Tai ehkä ne viisi (huom. viisi, mulle Houses of the Holy on Zeppeliinin kovin) ekaa on vaan niin kovia ettei sen jälkeen ei pelkästään hyvä enää bändin kohdalla riittänyt niin pitkälle että jaksaisi levykokonaisuuksia kuunnella. Onhan nuo olleet hankintalistalla, mutta kun on jäänyt semmoinen fiilis ettei lähde, niin ei ole esimerkiksi Pgysical Graffittia tullut hommattua niillä hinnoilla millä on vastaan tullut.
Okei. Ehkä sä tunnet Zeppelinin katalogin paremmin kuin mä Rushin vastaavan, mutta Rush-projekti on koko ajan työn alla, vaikka liian hitaasti edistynkin yhtyeen ihmeelliseen maailman perehtymisessä.

Physical Graffiti on upea lätty, joten ihme, jos se ei ole kolahtanut. Omasta mielestäni Zeppelinin kovin levykokonaisuus on tällä hetkellä bändin debyyttipitkäsoitto (bluesahtavat Babe I'm Gonna Leave You ja Dazed and Confused ovat bändin parhaimmistoa!), kun jaetulla kakkossijalla on II, III, IV, Physical Graffiti ja Houses of the Holy. Aika mahdotonta noita on laittaa järjestykseen. Houses of the Holy on kokeileva, mutta reggae- ja funk-jutut kyllä toimivat sillä levyllä.Over the Hills and Far Away on ehdottomasti yksi Led Zeppelinin parhaita biisejä.
IndianaJones wrote:Tosiaan tarkoitus ei ollut missään vaiheessa Zeppeliiniä väheksyä, erinomainen bändi ja yksi rockhistorian merkittävimmistä yhtyeistä, joka varmasti on vaikuttanut aivan järjettömän paljon kaikkeen sen jälkeen tapahtuneeseen rockmusaan. Ja ehdottomasti yksi omista suosikeista, vaikkei ehkä ihan sinne esim. Maidenin, Rushin, Dion ja Ayreonin joukkoon rakkaimpina bändeinä koskaan ylläkään.
Itsekään en tarkoittanut Rushia väheksyä, koska kuulemani perusteella bändillä on potentiaalia nousta ihan sinne kirkkaimpien suosikkieni joukkoon. Eikä sillä ole mulle suurta väliä, onko joku laulaja nimenomaan just mun korvieni mielestä omaperäinen, jos kyseisen vokalistin lauluraidat kuulostavat hyvältä.

Mä todella toivon, että Zeppelinin tavoin Rush vaikuttaa (tietysti on jo vaikuttanut) tulevaan musaan, sillä silloin hyvä musa ei ihan hetkeen maailmasta lopu, jos bändit ammentavat Rushin kaltaisilta musiikillisilta neroilta.
IndianaJones wrote:Toivottavasti tuosta nyt saa selvää, pääpointtina mulla että vaikka Zeppelin on varmasti vaikuttanut paljonkin Rushin musaan ei se vaikutteena kuulu kovinkaan selkeästi sieltä läpi. Feel free to disagree.
Sanotaan nyt näin, että ei kuulu räikeästi läpi, mutta mun korvani kuulevat sitä Zeppeliniä sieltä silti yllättävän paljon. Ehkä mä sitten vaan kovana Led Zeppelin -fanina erotan ne jutut tosi tarkasti tai olen kuulevinani Rushin musassa enemmän Zeppeliniä kuin siellä onkaan. Oli miten oli, molemmat me digataan sekä Rushista että Zeppelinistä, joten turha näistä sinällään merkityksettömistä jutuista on sen enempää vääntää. Jommankumman korvissa on vähän vikaa (?), tai sitten molempien korvissa, mutta pääosin korvamme ovat viritetty musan suhteen aika samoille aaltopituuksille. 8)
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

Hammer wrote:
Jussi K wrote: mutta tsot, tuo biisi ei ole Whitesnaken, vaan Coverdalen toiselta soololta Northwinds 1978. Edellisvuoden soolodebyytti oli sekin vain albuminimeltään White Snake & em. Snakebite EP myöhemmin '78 aikana aloitti tuon bändin tarinan.
Tiedän kyllä, että Keep On Giving Me Love on alun perin julkaistu Coverdalen soololevyllä. Tuttuja levyjä. On Keep On Giving Me Love myös Whitesnaken biisi, koska se julkaistiin uudelleenäänitettynä Whitesnaken debyyttilevyllä nimeltään Snakebite. Tiedän, ettei Wikipediaa saisi käyttää lähteenä, mutta olen nyt laiska ja viittaan Wikipedia-tietoon, koska tiedän tässä asiassa jopa Wikipedian olevan oikeassa. Keep On Giving Me Loven molemmat versiot ovat hyviä, eikä tuo uudempi versio ole huonompi, kuten yleensä Whitesnakella tuppaa olemaan.
No, sitten pitäisi tietää että väärin menee. Alkuperäisellä Snakebite EP:llä on 4 biisiä. Sai muuten hienon, ihmeen paksun 7" replican tuon Box O' Snakesin mukana, muttei ole soitinta sille. Mutta nuo muut neljä Northwindsin biisiä (eivät ole uudelleenäänityksiä) laitettiin USA:n versiolle mukaan, koska Northwindsia ei oltu siellä julkaistu. Eivätkä ne siten ole myöskään Whitesnaken biisejä per se :!: -mutta olisiko tuossa hyvä syy, miksei "uudempi versio ole huonompi" sitten :P

ns: Iron Maiden Journeyman (live)

Death on The Roadilta; tämä on varmasti ollut siisti 10 vuotta sitten Hartwallilla, harmi etteivät ole enää sen jälkeen soittaneet.
Last edited by Jussi K on Sun Nov 17, 2013 22:01, edited 1 time in total.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Hese
Maiden Venturer
Maiden Venturer
Posts: 5528
Joined: Tue Jan 06, 2004 17:25
Location: Vantaa

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hese »

Nifelheim - Infernal Flame Of Destruction

Toukokuussa sitten Steelfestissä tämäkin, kelpaa!
Hammer
Wanha Merimies
Wanha Merimies
Posts: 4137
Joined: Wed Jan 07, 2004 19:02
Location: Jyväskylä

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Hammer »

Jussi K wrote:
Hammer wrote:
Jussi K wrote: mutta tsot, tuo biisi ei ole Whitesnaken, vaan Coverdalen toiselta soololta Northwinds 1978. Edellisvuoden soolodebyytti oli sekin vain albuminimeltään White Snake & em. Snakebite EP myöhemmin '78 aikana aloitti tuon bändin tarinan.
Tiedän kyllä, että Keep On Giving Me Love on alun perin julkaistu Coverdalen soololevyllä. Tuttuja levyjä. On Keep On Giving Me Love myös Whitesnaken biisi, koska se julkaistiin uudelleenäänitettynä Whitesnaken debyyttilevyllä nimeltään Snakebite. Tiedän, ettei Wikipediaa saisi käyttää lähteenä, mutta olen nyt laiska ja viittaan Wikipedia-tietoon, koska tiedän tässä asiassa jopa Wikipedian olevan oikeassa. Keep On Giving Me Loven molemmat versiot ovat hyviä, eikä tuo uudempi versio ole huonompi, kuten yleensä Whitesnakella tuppaa olemaan.
No, sitten pitäisi tietää että väärin menee. Alkuperäisellä Snakebite EP:llä on 4 biisiä. Sai muuten hienon, ihmeen paksun 7" replican tuon Box O' Snakesin mukana, muttei ole soitinta sille. Mutta nuo muut neljä Northwindsin biisiä (eivät ole uudelleenäänityksiä) laitettiin USA:n versiolle mukaan, koska Northwindsia ei oltu siellä julkaistu. Eivätkä ne siten ole myöskään Whitesnaken biisejä per se :!: -mutta olisiko tuossa hyvä syy, miksei "uudempi versio ole huonompi" sitten :P
Kiitti tiedosta! Ja juu, tuossahan tulikin se syy, miksei "uudempi versio" ole huonompi. Olisi pitänyt lukea Whitesnake-läksyt aikoinaan paremmin, mutta erehdysten kautta sitä oppii. :)
IndianaJones
Taka-ampuja
Taka-ampuja
Posts: 1167
Joined: Tue Sep 21, 2004 19:02
Location: Espoo

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by IndianaJones »

Hammer wrote:Oli miten oli, molemmat me digataan sekä Rushista että Zeppelinistä, joten turha näistä sinällään merkityksettömistä jutuista on sen enempää vääntää. Jommankumman korvissa on vähän vikaa (?), tai sitten molempien korvissa, mutta pääosin korvamme ovat viritetty musan suhteen aika samoille aaltopituuksille. 8)
Mukava näistä on välillä vääntää, kunhan ei mennä pelkälle juupaseipäs-linjalle. Mieluumin mä luen rautaneitoa jatkossakin keskustelufoorumina, kuin yksittäisten ihmisten kanavana ilmaista omia mielipiteitään ilman että kukaan niihin millään tavalla tarttuu.

Dio - All the Fools Sailed Away

Hyvin vetää kyllä Goldy, melkein nostaisin Vivianin kanssa levytettyjen kolmen ensimmäisen levyn tasolle tämän levyn kitarajutut, paljon on samaa mutta silti omaa tatsia mukana. Erot huomaa selvemmin muilla levyillä, mutta Dream Evil jatkaa sillä hyvällä Dio-tasolla, ja jopa nostaa osakkeita edellisen hieman jo haparoivan Sacred Heartin jälkeen. Ei mielestäni löydy Shoot Shootin ja Fallen Angelsin kaltaisia floppeja, ja soiva biisi sekä nimikkokappale ovat aikalailla samalla viivalla muiden Dio-klassikoiden kanssa.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

Scorpions - To Be No. 1

Keikan jälkeen tuli tämä 1999 kammotus mieleen, ja kyseinen ensisingle on sen kaikkein pahinta itsensäkiduttamista "bleep"-efekteineen. Toki Jabsilla on talkbox-soolo, kuinkas muuten. Hevirokin historian pahimpia järkytyksiä tämä albumi, jonka ehkäpä (koska musiikkivideo on yhdellä Jyrkin silloisella katsomiskerralla syöpynyt mieleen) kamalin kappale on tässä.
B-puolellansa olisi toinen löysä teknoilu, Mind Power. Ja mielenkiintoista, miten bändin ainoa jenkki, James Kottak on kirjoittanut lyriikat helmeen Du Bist So Schmutzig. Vaikka muita kirjoittajia on suht paljon, ei levyn parhaaseen, Aleyah, tarvittu muuta kuin Schenker ja Meine.

Image
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Jussi K
GammaWeen
GammaWeen
Posts: 8858
Joined: Mon Oct 17, 2005 18:32
Location: Oulu

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jussi K »

Leslie West feat. Mark Tremonti - Dyin' Since The Day I Was Born

Huh! Mie rippasin joskus Mountainin klassikon Climbing ihan jo siitä syystä, miten Mississippi Queen oli yhdessä parhaista Simpsons-jaksoista (Lollapalooza) ikinä, sekä mm. W.A.S.P.in ja monen muun coveroima. Hiton hyvä klassisen rokin arkkityyppilevy onkin, suosittelen.
Mutta tämän, vanhan herran uusimman levyn avausbiisin tiesin jo nimen perusteella olevan hyvä, mutten näin hyvä. Mikäs se jenkkitermi on tällaiselle "menolle"... swagger ? Kyllä tämä Alter Bridgen ja kai Creedin (en ole sen biisejä koskaan tietoisesti kuullut) Mark Tremontin vierailema kappale on ihan helmi jo tällä ensikuuntelulla. Toisessa, Feeling Goodissa on puolestaan Dee Snider.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Jyyd
Viimeinen voitelija
Viimeinen voitelija
Posts: 1885
Joined: Fri Jan 04, 2008 17:47
Location: East
Contact:

Re: Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

Post by Jyyd »

Image

np: Lissie - Further Away (Romance Police) (live @ Conan)
Huhhuh, on tää vaan yksi tän vuoden positiivisista ylläreistä. Lissien uusin levy on yksi tämän vuoden kovimmista pop/rock -levyistä.
Here's a message to you my friend: Just search, you'll find the way
Slaughter - Times They Change

Rumpucovereita & muuta mukavaa: http://www.youtube.com/user/Judezki92
http://www.last.fm/user/Siksak
http://www.freewebs.com/mywasp-bootlegs/
Post Reply