Seven ways to win - levyostokset part 7

[Jussi K]

En pidä. Mulla on Amokista lähtien kaikki muut Sentencedit, paitsi tuo. Ei oikein koskaan ole avautunut, en tiedä miksi.

Mulla oli sama vuosia, tuon jälkeen itse asiassa myin jopa Downin ja Frozenin pois (ostanut sittemmin takaisin; oppina: älä myy levyjä)! Mutta sitten sen vain hokasi, tuo oli liian masentava, tappavaa kamaa suorastaan. Kokeilepas nyt vanhempana ja aurinkoisempana, uudemmalla kertaa, voit yllättyä. Home In Despair oli tuolloin 12 vuotta sitten ainoa heti toiminut biisi mutta nyt en heittäisi mitään pois.

Aasinsiltana, näin Dark Tranquillity kauppaa meille Brokenin melodisuutta.

[Starstruck]

Crimson on kyllä kehno ja masentava lätty. Muistan, kun yksi ystäväni yritti laittaa sitä vaivihkaa autoni cd-soittimeen. Eject-nappi painui pohjaan aika hätäiseen. Kuuntelin levyn joskus myöhemmin kokonaan ja ei kyllä pudonnut hiukkaakaan. Tilanne tietysti saattaisi olla eri, jos ei olisi ensiksi kuullut Amokia ja sen perään Downia.

Mutta ovat kyllä surkeita tekeleitä sitten myös ne kaksi seuraavaakin. Ja ihan mukiinmenevä Frozenkin lopulta vain pahimman luokan Down-pastissi. Onneksi Down ja sitä edeltävät ovatkin sitten maagista kamaa.

Sain vaihdossa postitse tänään seuraavat:

Enslaved - Eld CD
Enslaved - Vertebrae CD
King Diamond - Deadly Lullabies 2CD Digipak
Amorphis - Karelian Isthmus (+Privilege of Evil) CD
Emperor - Anthems to the Welkin at Dusk (1st press) CD

[Hese]

Preorderit vetämään:

Anaal Nathrakh - Vanitas
Kamelot - Silverthorn Ltd 2cd box
Led Zeppelin - Celebration Day Deluxe box
Mokoma - 180 astetta digi
Manowar - Lord Of Steel

[The Prisoner]

Elvenking - Era
Orden Ogan - To The End tilattu Äxästä, ilmestyy 26.10.

ja vireoo:

Orden Ogan : http://youtu.be/Ir_BVxBz5do

Elvenking : http://youtu.be/CgzlOMVyL2g

[Lappis]

Steve Harris- British Lion

Tänään duunin jälkeen pari tuntia omaa aikaa= Steve soimaan

[Lowerslave]

Palkkapäivän saldo:

Richie Sambora - Aftermath of the Lowdown
Yes - The Yes Album
Yes - Fragile

[IndianaJones]

^^ Oho, pistäähän Lappis sitten tiukat analyysit tuosta kehiin, voi meinaan olla aikamoista kritiikkiä sieltä suunnasta kyseisestä levystä

Stratovarius - Twilight Time
Stratovarius - Visions
Running Wild - Death or Glory
UFO - Strangers in the Night
Steve Harris - British Lion

Leuka loksahti lattiaan, kun näin playssä Death or Gloryn, pistivät jo sähköpostia, että lähetetty on, mutta en usko todeksi ennenkuin levy kilahtaa luukusta kotiin ja kerran on kuunneltu lävitse. Vielä kun maksoi sen 8.50e, niin miellyttävä yllätys kyseessä. Jostain syystä lisää juustostratoa hyllyyn, onhan tuo Visions ainakin ihan metka levy suurimmaksi osaksi. Ja tulihan se Steven luotsaama British Lionkin sitten tilattua tähänkin talouteen, saa nähdä miten paljon oikeasti tulee kuunneltua.

EDIT: Ainiin ja vielä anttilasta:

Prince - Prince
Danzig - Danzig

Prince maksoi sen 50 senttiä, niin menkööt nyt.

[Lappis]

^^ Oho, pistäähän Lappis sitten tiukat analyysit tuosta kehiin, voi meinaan olla aikamoista kritiikkiä sieltä suunnasta kyseisestä levystä

Laitetaan toki, jahka saan levyn kuunneltua. En saanut vielä aikaiseksi, iski inspiraatio oman materiaalin luomiseen, joten tämä oma "laatuaika" meni nyt skitan kanssa. Tiistai-Keskiviikko-akseli on vapaata, joten silloin viimeistään levy soittimeen. Kovasti kyllä toivon, että diggailisin. Musiikilliset lähtökohdat ovat hyvät mun näkökulmasta ajateltuna(Harriksen nämä kuuluisat vaikutteet) mutta laulajaa on niin kovasti parjattu, että se pelottaa näin etukäteen.

[Jussi K]

Crimson on kyllä kehno ja masentava lätty. Muistan, kun yksi ystäväni yritti laittaa sitä vaivihkaa autoni cd-soittimeen. Eject-nappi painui pohjaan aika hätäiseen. Kuuntelin levyn joskus myöhemmin kokonaan ja ei kyllä pudonnut hiukkaakaan. Tilanne tietysti saattaisi olla eri, jos ei olisi ensiksi kuullut Amokia ja sen perään Downia.

Mutta ovat kyllä surkeita tekeleitä sitten myös ne kaksi seuraavaakin. Ja ihan mukiinmenevä Frozenkin lopulta vain pahimman luokan Down-pastissi. Onneksi Down ja sitä edeltävät ovatkin sitten maagista kamaa.

Vitut. The Cold White Light = Sentencedin paras, toisena Amok ja III: North From Here. Olkoon tuo Crimsoni sitten vaikka neljäs

Ooksie lähettänyt minun Cross Purposesin jo, ei ole tullut?

[Lappis]

Cold White Light on kyllä paras, jos yksi pitää mainita. Crimson heikoin(Ehkä Frozen, jo pelkästään saundien takia), mutta samalla tavalla heikoin kuin valtaosan mielestä Spiritual Healing on Deathin heikoin. Eli kyseessä vahva levy, mutta...Mun kohdalla on käynyt Senareiden kohdalla niinkin hassusti, että rankkaisin tällä hetkellä Amokin melkeinpä heikoimmaksi Senarilevyksi omissa kirjoissani. Ei niinkään, että biisit olisivat heikkoja, päinvastoin, mutta en vain jaksa kuunnella kyseistä levyä juurikaan. Jarva ei myöskään iske liiemmin juuri Amokilla. Vaaka on selkeästi kallistunut Laihiala-Eralle. Liekö vanhenemisen oireita vai mitä. Mutta oikeasti; Cold White Lightia ei kukaan voi sanoa heikoksi levyksi.
(Puhuttaessa siis ihmisistä, joille Senteced uppoaa)

Edit: Korjauksia. Down-levyn saundeissa ei mitään vikaa vaan siis Frozenin kliiniset saundit eivät miellytä.

[Jussi K]

^ paitsi näemmä Starstruck.

Crimson on kyllä masentava, mutta hyvällä tapaa, juuri kuten tarkoituskin on. Frozen taas on juuri sitä, Down-pastissi parilla uudella, hyvällä idealla kuten Drown Together, joka onneksi kuultiin hautajaiskeikallakin, seitsemän vuotta sitten.

Voisin muuten lisätä, että sielläkään ei napeksinut kauheasti (olisin vain hikimerestä lähtenyt hakemaan juotavaa, mikäli se [liikkuminen] olisi ollut vain mahdollista), kun Laihiala spiikkasi 'tässä on sellainen hymynaama, missä on reikä otsassa, se on rikki & tää on BROKEN!'
Crimson aukeni vasta kun seuraavana syksynä 2006 lampsin edesmenneeseen elokuvateatteri Rioon, tämän Buried Alive -taltioinnin ennakko ensi-iltaan. Oli just niin saatanan kylmää ja märkää kuin nytkin, ainakin pohjois-suomessa ja ämpärisoittimesta tuota kuuntelin kävelyn osuvana soundtrackina. Syyslevy.

[QazKFD]

Frozen taas on juuri sitä, Down-pastissi parilla uudella, hyvällä idealla kuten Drown Together, joka onneksi kuultiin hautajaiskeikallakin, seitsemän vuotta sitten.

Eh, Down-pastissi parilla uudella, hyvällä idealla? Mun mielestä aika halventava kuvaus levystä jolta kuitenkin löytyy koko tuotannon pari kovinta rallia, eli Farewell ja The Suicider.

[S.R.]

Onhan se koko Sentenced-diskografia silkkaa kovuutta.

Russell Brower, Neal Acree, Sam Cardon, Edo Guidotti, Jeremy Soule ‎– World Of Warcraft: Mists Of Pandaria Soundtrack CD
Motörhead – The Wörld Is Ours - Vol 2 – Anyplace Crazy As Anyplace Else 2CD/DVD

[Starstruck]

Frozen taas on juuri sitä, Down-pastissi parilla uudella, hyvällä idealla kuten Drown Together, joka onneksi kuultiin hautajaiskeikallakin, seitsemän vuotta sitten.

Eh, Down-pastissi parilla uudella, hyvällä idealla? Mun mielestä aika halventava kuvaus levystä jolta kuitenkin löytyy koko tuotannon pari kovinta rallia, eli Farewell ja The Suicider.

The Suicider oli lähinnä opportunismia Bleedin ja Noosen menestyksen vanavedessä ja sävellyksenä mielestäni aika sukka. En sinänsä ihmettele biisin suosiota, mutta omalla kohdallani ei kyllä toimi alkuunkaan.

[Hese]

Starstruckilta:

Richard Andersson's Space Odyssey - The Astral Episode
Richard Andersson's Space Odyssey - Tears of the Sun

Ebaysta kaveriksi:

Richard Andersson's Space Odyssey - Embrace The Galaxy

[scorpions]

Levymessuilta:
Bruce Dickinson - Balls To Picasso LP
Bruce Dickinson - Alive In Studio A 2LP
En ole näihin törmännyt aiemmin, mutta ruotsalaisilta löytyi. Piti ostaa pois kuleksimasta, totta kai.

Paljoons joutui pulittamaan näistä BD LP levyistä? Enpä ole tainnut eläessäni edes törmätä vielä BTP LP versioon

[WhiteRabbit]

Devin Townsend Project - Epicloud 2CD -digipack

Aivan sairaan mahtavan levyn Devin taas väsännyt. Kaupallista mutta kulkevaa ja raskasta! Ja joku Kingdomin uusintaversio, huh huh. Jopa demoja sisältävä Epiclouder -bonuscd on aivan mahtava. Suosittelen.

[Starstruck]

Laudalta:

Melechesh: Emissaries CD
Melechesh: Sphynx CD
Darkthrone: A Blaze in the Northern Sky CD (1. painos)

[Finnish Eddie]

Magnum-On The 13th Day (2-cd edition)
ZZTop-La Futura
Jon Lord-Concerto For Group & Orchestra
Transatlantic-Bridge Across Forever/Live In America/Live In Europe

Taas vähäksi aikaa kuultavaa

[Lowerslave]

Jotain edes nimellisesti positiivista syksyn harmauteen:

Yes - Relayer
Yes - Tales from Topographic Oceans

[Karpaasi]

Syksyn ostoksia:

Bon Jovi - Bounce
Bon Jovi - Have a Nice Day
Solstafir - Svartir Sandar
Muse - The 2nd Law

Bon Jovit oli aika peruskauraa: levyjä, joilla on lähes jokainen biisi helposti kuunneltavissa, ja näistä muutamat olivat todella kovia vetoja, mm. I Want to Be Loved, Last Man Standing, Misunderstood, Last Cigarette, Undivided ja Love Me Back to Life. Nyt taitaakin puuttua enää Crush fyysisessä muodossa, iPodilla se onkin jo. Varmaan ainoa bändi, jolta jaksan jokaisen levyn ostaa, vaikka tietäisinkin, ettei se niin kannata oikeasti.

Musen The 2nd Law oli ehdottomasti koko vuoden odotetuin levy, eikä suotta. Helvetin monipuolinen lätty, monipuolista tyylittelyä ja kyllä tässä taas rikottiin genre-rajoja. Jos yhdestä nykyaikaisesta bändistä pitäisi ennustaa legendaa, se on Muse. Klubeilta stadioneille on melko hieno saavutus, ja bändi on jatkuvasti uusiutunut. Tulee mieleen eräs toinen brittiläinen pumppu vuosikymmenten takaa.

Solstafirista en ollut ikinä kuullutkaan ennen Svartir Sandaria. Käsittääkseni bändillä oli taustat extreme metallissa, mutta onneksi ne eivät ole ainakaan vielä kuuluneet, kun levy on kokonaisuudessaan kuulumatta. Päiväsaikaan hiffasin, että eihän levyhyllyssäni ole perkele yhtään bändiä, joka sopisi kuin nenä päähän ankean harmaaseen syksyyn. Piti sitten korjata virhe, joten nyt voi vittuuntua ihan rauhassa kotona stereoiden ääressä. Upeaa fiilistelyä, vaikka en lyriikoista mitään selvää saakaan.

[Salamalla ratsastaja]

Hieman antikvariaateista, ja ensi kertaa jouduin tilaamaan eBaysta muutaman artikkelin japanilaista SIDiä, joka nyt yksinkertaisesti on helvetin nerokasta musiikkia.

Nuclear Assault - Live at Hammersmith LP
Jethro Tull - Roots To Branches (Indoneisa kasetti)
SID - Hikari
SID - Dead Stock
Toto - IV (c-kasetti)

[Lowerslave]

Bon Jovit oli aika peruskauraa: levyjä, joilla on lähes jokainen biisi helposti kuunneltavissa, ja näistä muutamat olivat todella kovia vetoja, mm. I Want to Be Loved, Last Man Standing, Misunderstood, Last Cigarette, Undivided ja Love Me Back to Life. Nyt taitaakin puuttua enää Crush fyysisessä muodossa, iPodilla se onkin jo. Varmaan ainoa bändi, jolta jaksan jokaisen levyn ostaa, vaikka tietäisinkin, ettei se niin kannata oikeasti.

Kai Have a Nice Daysta tuli se painos, jonka bonusbiisinä löytyy yksi bändin 2000-luvun kovimmista menopaloista: Unbreakable?

[Karpaasi]

^No perkele, ei tainnut tulla. Special edition, jossa on mukana vain live-biisejä. Youtubeen siis matka.

[SPD10]

King Diamond - Abigail / Fatal Portrait (2CD)
King Diamond - Them / Conspiracy (2CD)
Muutama KD-levy lisää hyllyyn The Puppet Masterin kaveriksi. Abigail noista on toki hyvinkin tuttu, muut ei niinkään.