MERGING FLARE

[Vekkuli]

No ei kai nyt HMP:tä oisi mitään järkeä vetää?

Tässä edeltävän Helsingin keikan settilista, siellähän ei ollut soittoaikarajoituksia tms:


1. At Daggers Drawn
2. Pride And Bravery
3. Star Odyssey
4. Faker
5. Carved In Stone
6. In The Line Of Fire
7. The Spirit (Gamma Ray)
8. Steel Redeemer
9. Under The Fire
10. Killing Ground
11. Terrordome
12. Metal Meltdown (Judas Priest)
----------------------
13. Sign Of The Crimson Storm (Riot)
14. Fast As A Shark (Accept)

Mutta toivotaan että ei kuntoutuminen viivästy ja Jalometalli edes onnistuisi.

[AntiSmuli]

^Tuskin se hirveän absurdiltakaan kuulostaisi, kun bändin 2 jäsentä on HMP:stä tuttuja.

[Vekkuli]

Valitettavasti toipuminen ei ole edistynyt toivotulla nopeudella, myös Jalometallin keikka on Flaren osalta peruttu.

Pahoittelut niin kuulijoille kuin promoottoreillekin näistä parista festivaalimissauksesta, harmittavaan kohtaan osui vammailu.

[Vekkuli]

http://rautaneito.com/bb/viewtopic.php?f=16&t=4577" onclick="window.open(this.href);return false;

Jos ette nyt jostain käsittämättömästä syystä ole Donington-puolelta vielä tajunneet niin lauantaina 29.10. kokoontuu käytännössä lähes koko Suomen melodisen hevin kerma Domiin Helsinkiin. Sinne sietäisi tulla jos mitään lajista ymmärtää.

[RunningBlind]

Tuoppa Vekkuli sama porukka Tampereellekin lähiaikoina.

[Vekkuli]

Tuoppa Vekkuli sama porukka Tampereellekin lähiaikoina.

Sori, mutta kyllä se nyt on pikku höpönassun hypättävä autoon Tämä tapahtuma on spesiaali.

Katellaan mitä tuonne Tampereen päähän ensi vuodelle saisi kehiteltyä, kunhan tämä perinteisen hevin iltama ja Helvation eivät mene taloudellisesti penkin alle Tiedät kyllä itekkin varmasti sen paikkakunnan nykyisen soittopaikka- ja yleisötilanteen, sinne päin ei oikein auta lähteä kuin pienellä profiililla tai sitten varmasti hyvin myyvän paketin kanssa. Flaren lähtökustannukset on Kajaanin pään takia niin isot, että ensimmäinen ei ole vaihtoehto heidän kohdallaan. Headlineriksi taas ei yhden levyn kanssa ja ilman mediahuomiota ole Tampereelle menemistä. Ja mediahuomiota ei tunnu heruvan musiikkimedioiden ulkopuolelta kirveelläkään, mitä nyt mesta räväytti japskilisenssistä tuon raflaavan otsikon

Jos paikalliselle lämppärille on tarvis niin tietänen kelle perinteisesti ekana soitan

[RunningBlind]

Haha. Tarvis siis kosiskella MFn jätkät muuttamaan Tampereelle, niin näkis niitäkin useammin livenä

[Vekkuli]

Jos saisit ees nuo kajaanin ukot juonittua Tampereelle asumaan niin varmaan DisE:ltä pari olutta irtois, enemmänkin

Vaan näillä mennään ja niinpä 29.10. on Helsinkiin tultava jos tuon kattauksen haluaa nähdä.

[Vekkuli]

http://rautaneito.com/bb/viewtopic.php?f=16&t=4577

Jos ette nyt jostain käsittämättömästä syystä ole Donington-puolelta vielä tajunneet niin lauantaina 29.10. kokoontuu käytännössä lähes koko Suomen melodisen hevin kerma Domiin Helsinkiin. Sinne sietäisi tulla jos mitään lajista ymmärtää.

...mutta Flare joutuu tuon(kin) perumaan, eilinen lääkärinlausunto ei juuri hymyilyttänyt. Toivottavasti tuo Kapen koura nyt edes parin kuukauden päästä olisi kunnossa.

Kaikin tavoin paskamainen tilanne: bändillä on alla tämän vuoden kovin melohevilätty, mutta festarikeikat ja loppuvuoden vedot jouduttu perumaan

[Jussi K]

Joo aika selvää se oli ja vakavaksi veti, kun nähtiin kun nähtiin hran kanssa lauantaina tuolla Teatrian mahti-trion keikkaillassa.

Tärkeintähän se on toivoa että häiskä jolle soittaminen on ammatti ja ennenkaikkea varmaan ELÄMÄ, saa kätensä kuntoon. Noita hermoratavaurioita kun ei voi edes leikata, hermo uudistuu 1 mm kuukaudessa ja paranee kun niin päättää tehdä, mikäli on täysin tuhoutunut. Ei voi kuin toivoa onnea Kapelle matkaan.

[Autumnal]

Tänään ilmestyneen Miasman arvostelu Reverencesta:

"Kajaania en ole tottunut pitämään minään suoranaisena Suomi-metallin mekkana. Ainoat orkesterit, jotka soittavat heviherätyskelloa ovat rupisempaa metallia takova Enormity ja edellistä punk-vaikutteisempi The Carnival. Mutta nyt, Merging Flaren hesalaisvahvistusten voimalla nälkämaan korvet ja jylhät järvet kuiskivat ja loiskivat aivan eri volyymillä. Olen aika varma, että tästä orkesterista tullaan tulevaisuudessa tappelemaan verisesti levy-yhtiöiden kesken.

Merging Flaren debyyttialbumi on kuin 11 biisiä kestävä värikäs, yltiömelodinen power metal -ilotulitus syysöisellä tähtitaivaalla: vauhtia, vaarallisia ohituksia ja positiivista metallienergiaa pursuava albumi, jonka korkeuksiin eivät vanhat ja väsyneet Gammasäteet enää yllä.

Albumilla todellakin esiintyy vierailevana artistina neljällä lohkaisulla Saksan power metal -kummisetä Kai Hansen. Hansen kylläkin tuo hivenen kärisevällä äänellään eräänlaisen ilkeyden ulottuvuuden paikoitellen turhankin duurivoittoisiin kitaristien melodiajuoksutuksiin, mutta ei ole Hansenista Suomi-poikia kuohitsemaan, ei sinne päinkään. Herra power metal voi toki pitää kunnia-asiana omalla meriittilistallaan Merging Flaren debyytillä vierailua, mutta tosiasia on, että suomalaismuusikot olisivat pärjänneet ilman häntäkin.

Kappalemateriaali on kyllästetty juuri sopivalla vaihtelevuudella. Ensimmäisten kuuntelukertojen suosikiksi nousi hymnimäisen ytimekäs Carved in Stone, joka iskevyydessään muistuttaa Crystal Eyesin takavuosien power-hittiä Northern Rage. Terrordomen rohkeahkossa sovituksessa avuksi on otettu Queenin ennakkoluulottomuus, ja lopputuloksena on stadionrockmaisen mahtipontinen power-klassikko.

Perinteisempää, mutta silti mielenkiintoisesti soitettua power-nopsalaukkaa kuullaan esimerkiksi lohkaisuissa At Daggers Drawn, Steel Redeemer ja Killing Ground. Myös albumin päättävä Riot-koveri Sign of the Crimson Storm on oiva valinta. Biisin hieman haikea ja lohduton yleisilme tuo sopivaa kontrastia Merging Flaren omiin duuritornaadoihin. Enpähän olisi uskonut, että jo vuosikausia henkitoreissaan ja puolikuolleena kituvan power metal -genren re-animator saapuu Suomesta.

9/10 Tuure Heikkilä"

[Vekkuli]

Kun tässä valmistellaan tulevia koitoksia niin tarjoillaanpa yksi levyn suorimpia (ja kasaristisimpia) kappaleita: Pride and Bravery...jos jollain kelvottomalla muka on tämä levy yhä hankkimatta.

http://www.youtube.com/watch?v=Ri7Z6_RYtI0" onclick="window.open(this.href);return false;

[Autumnal]

Merging Flare on keikalla ens viikolla pitkästä aikaa, lauantaina 7.4. Kajaanin Ballsissa, liput 5e.

[Vekkuli]

Jalometallissa Flaren soittoaika perjantaina 17.30-18.30, Paikkana sisätilat, eli ns. kakkoslava.

http://www.jalometalli.net/aikataulu2012.html

[Jussi K]

Jalometallissa Flaren soittoaika perjantaina 17.30-18.30, Paikkana sisätilat, eli ns. kakkoslava.

http://www.jalometalli.net/aikataulu2012.html

\o/ vihdoin taas Oulussa! Edelliselle, Blazen lämppärikeikalle '10 kun ajoin reiluun tuntiin Kokkolasta työreissulta (kokkareilla selvin päin, saatana) tänne...
Vuosi sitten vitutti, kun oli aluksi Riikan matka keikan (& JM-perjantain, mitään muutahan siellä ei mulle ollutkaan) esteenä, sitten harmitti bändin ja ennenkaikkea Kapen puolesta tuo vamma. Mutta nyt uusi yritys, festareiden ekana bändinä itelle!

Tuo Cornerin (rip vaan, luottojuottola pohjoisen asukillekin) Tuskajatko-2011 oli ihan helvetin hyvä keikka, vaikkei lavatilaa liiaksi ollutkaan. Jätkien on paree pitää GammaRayn The Spirit setissä, vaikka Palmi taisi päinvastaista jo vittuillakin

Enkö mie ole muka Reverenceä sitten ilmestymisen/saman vuoden kesäkuun kommentoinut? Laitetaan vaikka viime vuoden päättäneet sanat tähän, jos jollain on mennyt toinen parhaista kotimaisista levyistä 5+ vuoteen ohitse:

MERGING FLARE: "Reverence"

Pitkään itseään odottanut esikoistäyspitkä oli juuri niin hyvä kuin tilattiinkin. Enemmistö kappaleista oli lukuisilta demoilta jo entuudestaan tuttuja, mutta niistä tarjoiltiin nyt järjestään parempia versioita, täysin uusienkin täystyrmäysten - kuten esimerkiksi At Daggers Drawn - kera. Tinkimätöntä laatua, etten sanoisi.

[Jussi K]

Duplat, mutta nostetaan ketjua näin ylläodotetun festivaalin ja -esiintymisen jälkeen ylipitkällä sepustuksellani siitä & niistä. Festariraporttihan oli kokonaisuudessaan ja kuvineen, ym. tuolla!

Klo 17:30 perjantai-iltapäivänä Merging Flare soitti vihdoin Jalometallissa, vuoden myöhässä. Syyt viimevuotiselle perumiselle olivat kyllä tavanomaista vakavammat, mutta enää ei tarvinnut kenenkään muistella hermovaurioita, kun bändi starttasi (ja myöhemmin lopetti) intromaisesti kovin tuttuun Randy Edelmanin instrumentaaliin, joka myös MacGyverin teemana tunnetaan. Hauska oivallus, jonka tyylisiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös jatkossa. Yleisöä ei erityisen paljoa ollut, mutta milloinkas sitä tämän festivaalin sisälavalla onkaan, varsinkaan tähän aikaan. Kajjaanilaiset täyttivät Teatrian päälavaa siitä huolimatta hyvin ja ennakkoluulottomasti, runsasta liikkumatilaa hyödyntäen. Mikä onkin suotavaa, sillä edellisellä näkemälläni keikallaan, Cornerin Tuska-jatkoilla viime kesänä solisti Palm pääsi välistä etualalle vain jos kitaristit Heikkinen ja Hattuniemi nostivat ensin soittimensa pystyyn!

Mutta takaisin asiaan, Oulun Limingantulliin ja vuoteen 2012. Itseoikeutetusti Reverence-debyytin avausraidalla As Daggers Drawn alkanut keikka olisi ehkä rakentanut intensiteettiään paremmin, jos toisena olisi tullut Pride and Braverya nopeampi ralli. Siis sehän on tarttuva ja hyvä biisi, ei siinä, mutta ehkä se olisi ollut parempi sijoittaa johonkin toiseen kohtaan settiä. Se on kuitenkin ainoa kitinäni aiheesta, sillä hyvin olivat muutoin ripotelleet ainokaisensa kappaleet kohdilleen. Yhtenä suurimpana kohokohtana oli itselleni rakkaan GammaRayn, erityisesti 1997-1999 tuotannon paremman pään hetket mieleentuova Star Odyssey. Kun sounditkin olivat eturiviin toimineet kaikuvasta hallista huolimatta alusta asti, niin meininginhän kesti Fakerin ja muiden myötä aina vain parantua, vai kuinka? Ennen setin puoliväliä sopivasti Terrordome-kappaleen aluksi posahtanut kitaravahvistin katkaisi ikävästi tunnelmaa, kuten teknisillä ongelmilla on tapana. Seuraavaksi, uusintayrityksen jälkeen kärähti sitten jokin toinenkin vempain. Mutta enpä silti ehtinyt vierustoverille hölinöiltäni edes olutta hakemaan, kun tilanteen korjaannuttua jo rävähti soimaan "Running Wildia vitutukseen". Varhaistuotantonsa Branded and Exiled on vain aikamoinen fanisuosikki, sekä luvalla sanoen laulumelodioiltaan suhteellisen koukuton, joten parempi ratkaisu olisi ollut valita vaikkapa yhdeksänkymmentäluvun vaihteen rvnsaudensarvestaan jokin toinen biisi.

Lainakappaleista puheen ollen, juuri ennen vedon alkua keskustelin erään tuttavan kanssa, joka ei suositteluistani huolimatta ollut varma, katsoisiko koko keikkaa, koska herra vokalistin laulumaneerit eivät olleet aiemmin miellyttäneet. No, heti jälkeenpäin häneltä tuli lopun Judas Priest -coverista (Metal Meltdown) välittömästi kehuvaa kommenttia, eikä edes vastaväitteitä kuultu, kun tiedustelin kuka laulaja ylipäätään maailmassa näin haastavaa rytistystä lähtisi sen erään itseoikeutetun ja Ripper Owensin jälkeen yhtä hyvin vetämään. Laitepoliittisista vaikeuksista huolimatta erittäin hyvä keikka ja itselleni tämän vuoden tapahtuman toiseksi parhain, sen erään Yhdysvaltain eteläisestä osavaltiosta tulleen vieraan jälkeen...

Hammer mainittu!

[Vekkuli]

Klo 17:30 perjantai-iltapäivänä Merging Flare soitti vihdoin Jalometallissa, vuoden myöhässä. Syyt viimevuotiselle perumiselle olivat kyllä tavanomaista vakavammat, mutta enää ei tarvinnut kenenkään muistella hermovaurioita, kun bändi starttasi (ja myöhemmin lopetti) intromaisesti kovin tuttuun Randy Edelmanin instrumentaaliin, joka myös MacGyverin teemana tunnetaan. Hauska oivallus, jonka tyylisiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös jatkossa. Yleisöä ei erityisen paljoa ollut, mutta milloinkas sitä tämän festivaalin sisälavalla onkaan, varsinkaan tähän aikaan. Kajjaanilaiset täyttivät Teatrian päälavaa siitä huolimatta hyvin ja ennakkoluulottomasti, runsasta liikkumatilaa hyödyntäen. Mikä onkin suotavaa, sillä edellisellä näkemälläni keikallaan, Cornerin Tuska-jatkoilla viime kesänä solisti Palm pääsi välistä etualalle vain jos kitaristit Heikkinen ja Hattuniemi nostivat ensin soittimensa pystyyn!

Mutta takaisin asiaan, Oulun Limingantulliin ja vuoteen 2012. Itseoikeutetusti Reverence-debyytin avausraidalla As Daggers Drawn alkanut keikka olisi ehkä rakentanut intensiteettiään paremmin, jos toisena olisi tullut Pride and Braverya nopeampi ralli. Siis sehän on tarttuva ja hyvä biisi, ei siinä, mutta ehkä se olisi ollut parempi sijoittaa johonkin toiseen kohtaan settiä. Se on kuitenkin ainoa kitinäni aiheesta, sillä hyvin olivat muutoin ripotelleet ainokaisensa kappaleet kohdilleen. Yhtenä suurimpana kohokohtana oli itselleni rakkaan GammaRayn, erityisesti 1997-1999 tuotannon paremman pään hetket mieleentuova Star Odyssey. Kun sounditkin olivat eturiviin toimineet kaikuvasta hallista huolimatta alusta asti, niin meininginhän kesti Fakerin ja muiden myötä aina vain parantua, vai kuinka? Ennen setin puoliväliä sopivasti Terrordome-kappaleen aluksi posahtanut kitaravahvistin katkaisi ikävästi tunnelmaa, kuten teknisillä ongelmilla on tapana. Seuraavaksi, uusintayrityksen jälkeen kärähti sitten jokin toinenkin vempain. Mutta enpä silti ehtinyt vierustoverille hölinöiltäni edes olutta hakemaan, kun tilanteen korjaannuttua jo rävähti soimaan "Running Wildia vitutukseen". Varhaistuotantonsa Branded and Exiled on vain aikamoinen fanisuosikki, sekä luvalla sanoen laulumelodioiltaan suhteellisen koukuton, joten parempi ratkaisu olisi ollut valita vaikkapa yhdeksänkymmentäluvun vaihteen rvnsaudensarvestaan jokin toinen biisi.

Lainakappaleista puheen ollen, juuri ennen vedon alkua keskustelin erään tuttavan kanssa, joka ei suositteluistani huolimatta ollut varma, katsoisiko koko keikkaa, koska herra vokalistin laulumaneerit eivät olleet aiemmin miellyttäneet. No, heti jälkeenpäin häneltä tuli lopun Judas Priest -coverista (Metal Meltdown) välittömästi kehuvaa kommenttia, eikä edes vastaväitteitä kuultu, kun tiedustelin kuka laulaja ylipäätään maailmassa näin haastavaa rytistystä lähtisi sen erään itseoikeutetun ja Ripper Owensin jälkeen yhtä hyvin vetämään. Laitepoliittisista vaikeuksista huolimatta erittäin hyvä keikka ja itselleni tämän vuoden tapahtuman toiseksi parhain, sen erään Yhdysvaltain eteläisestä osavaltiosta tulleen vieraan jälkeen...

Tuossa olisi em. RW vitutukseen: http://www.youtube.com/watch?v=d8XRNlP4qSA

Soundikin muuten arvosti, tosin näemmä kyseessä maksettu kaveriarvio: http://soundi.fi/node/14598/Jalometalli ... atria-Oulu

[The Prisoner]

Tuossa olisi em. RW vitutukseen: http://www.youtube.com/watch?v=d8XRNlP4qSA

Hyvä meininki!
...ja missä on Metal Meltdown video?

[Vekkuli]

^Ei ole nyt tulossa. Kai tuota vielä keikoilla kuulee.

27.10. Flare siis Helsingissä. Lämppärinä Evil-lÿn. Keikkaosiosta lisätiedot.

[Vekkuli]

Huomenna lauantaina Merging Flare sitten soitteleepi Helsingissä, Perkeleessä. Tervetuloa.

[Vekkuli]

Mainittakoon nyt vaikka tässä, että eilen julkistettiin Kasperi Heikkisen pesti UDO:n kitaristina.

[Jussi K]

Mainittakoon nyt vaikka tässä, että eilen julkistettiin Kasperi Heikkisen pesti UDO:n kitaristina.

WTF eikö sinne ollut joku venäläinen tulossa; no mutta hieno homma Kapelle!

Meneeköhän taisteluksi saada uusia tuulia vanhan möhön purjeisiin -oikeasti 10 vuodessa ne 2 tai hyvällä onnella 3 hyvää biisiä ovat huvenneet siksi 1 (slovariksi) per studioalbumi. Joten suunta on kyllä vain ylöspäin.

[Jussi K]

Voidaankohan tämä laskea ihan musiikkivideoksi? Kaipa, vielä yksi Reverencen parhaista biiseistä, kovin klassista keskieurooppalaista (josta tuli mieleen, oliko muuten Make kuullut?) soundia: Star Odyssey.
Näitähän on Henkka tehnyt lisääkin: Pride And Bravery, ei huono tuokaan, ollenkaan.

Prisoner kun kaipasi lisää Jalometallista (sori, ei löydy Priestiä) niin tuossa on MacGyver theme / At Daggers Drawn

[The Prisoner]

Thx! Uutta levyä ootellessa... Onks sellanen tulossa jossain vaiheessa?
Jotenki vaan tuskastuttaa kun tän kaltaset hienot bändit joutuu soittamaan kuolleelle yleisölle.

[Jussi K]

Vesa vastatkoon uuden levyn tietoihin, mutta kyllähän tuolla yleisössä ainakin mie liikun GR Powerplant-paita näkyy lavalta käsinkin, ja pale83 + tsorl tukevat vieressä. Star Odyssey vielä Jalometallista, no-pro-shottina tällä kertaa. Jollaiseksi merkitty on taas tuossa.

Lokakuun lopusta 2012 taas on PRKL-klubin matskua täällä, kuten Under The Fire.