Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

[asa]

ARIA "Fenix"

Ihan saatanan kovan levyn ovat tehneet. Tykkään siitä että biisit kuulostavat enemmän perinteiseltä kasariheviltä, eikä niin modernilta nykyhevijynkytykseltä kuin Armageddonilla. Hienoja riffejä ja melodioita siellä täällä, täydnennettynä todella hyvillä ja jämäköillä saundeilla. Olispa kiva kuulla Maidenia tällaisilla saundeilla joskus, mutta niin kauan kuin mutakorva Shirley nojailee äänitiskiin, ei ole mitään saumaa. Harmi.

[Jussi K]

hieno homma että tämäkin lätty on olemassa kultaiselta aikakaudelta

Hmm, varsinaisestihan tuota ei ole olemassa, kun syystä/toisesta kaltattiin ennen julkaisua. Ilmeisesti nuo kuvassakin näkyvät promoversiot ovat kuitenkin aitoja Atlanticin tuotoksia... mutta debaattia on ollut, onko nämä netissä kiertävät versiot edes niiltä muutamilta maailmalle tarinan mukaan päässeiltä peräisin, vaiko joku vain lätkinyt kyseiset kappaleet digitaaliseen fiiliskappaleeseen omasta stashistään

ns: TNT - Seven Seas

yksi kuusituntisen lauantain keikka-illan kovimmista biiseistä; TNT:n tuotanto olisi varsinkin viimeisen 15 vuoden ajalta tutustuttavana. Mutta kuunnellaan väliin melkein-debyytin perinneheavyakin, ei tuo laaduntarkkailu ole aina ollut bändillä kohdallaan.

Miten tsorl, menikö se lopulta kävelyksi & kotia selvitty pikkuhiljaa?

[WhiteWorm]

http://www.inferno.fi/inferno-tarjoaa-k ... levy-6156/

Insomniumin huomenna julkaistava One For Sorrow siis kuuntelussa ensimmäistä kertaa. Puolessa välissä levyä olen ja ei voi muuta todeta kuin että hankittavahan tämä on. Aikaisemmat Insomniumit jostain syystä eivät ole sitä viimeistä kolausta aiheuttaneet, mutta nyt toimii! Suosittelen ehdottomasti maistelemaan yo. linkistä loistavaa levyä

[AntiSmuli]

Jorn - Blacksong

Suhteellisen hyvin paistaa Dion Caught In A Middlen bridge-osuudet läpi tämän biisin samaisessa osassa. Muitten osalta oltaisiin jo varmasti heti haukkumassa törkeästi rip-offista, mutta tässä tapauksessa menee varmasti puhtaasti ylistämisen piikkiin. Loistava mies tämä Jorn.

[Lappis]

http://www.inferno.fi/inferno-tarjoaa-k ... levy-6156/

Insomniumin huomenna julkaistava One For Sorrow siis kuuntelussa ensimmäistä kertaa. Puolessa välissä levyä olen ja ei voi muuta todeta kuin että hankittavahan tämä on. Aikaisemmat Insomniumit jostain syystä eivät ole sitä viimeistä kolausta aiheuttaneet, mutta nyt toimii! Suosittelen ehdottomasti maistelemaan yo. linkistä loistavaa levyä

Vieläkö tämä bändi kuulostaa köyhän miehen Amorphis-Tales-kamalta vai onko menty jo eteenpäin? Pari vuotta sitten viimeksi kuuntelin puoli minuuttia jotain uutta biisiä ja Amorphis-assosiaatiot iski kyllä heti mieleen. Jäi biisi kesken.

[Jussi K]

Axel Rudi Pell - Holy Diver

taipuu se tämäkin ARP-balladiksi, tosin pianolla, toisin kuin se 2007 Love Gun akustisena. Johnny Gioeli loistaa (taas). EMP:n postimaksujen hyvityssinglenä julkaistaa näemmä toinen uuden kokoelman cover Leonard Cohenin klassikosta.

[poolrules]

College feat. Electric Youth - A Real Hero

http://www.youtube.com/watch?v=-DSVDcw6iW8" onclick="window.open(this.href);return false;

Hieno biisi Driven soundtrackiltä.

[Hese]

Insomnium - Only One Who Waits

Ei kerennyt tänään postiin hakemaan Casket Of Sorrowta, joten otetaan kuuntelut netin kautta. Voihan perkele että voikin kuullostaa loistavalle tämä, taitaa jopa vielä parantaa Across The Darkista eli bändin paras levy on tässä.

[Iron Constable]

Heed - Nothing

Aina silloin kun haluaa kuulla Daniel Heimanin ääntä, muttei jaksa hinkata niitä kahta Lost Horizon-albumia (aika usein kyllä jaksaa, toim.huom), voi laittaa sen "kolmannen", eli Heed-bändin levyn The Call, joka on varmasti lähimpänä noita mainittuja Lost Horizon-klassikoita.

Hienoa laulua, tarpeeksi hyviä biisejä, hyvä kokonaisuus. Toki musa eroaa Lost Horizonin tuotoksista reilusti, mutta Heimanin käsittämättömän hieno ääni alleviivaa musiikkia niin vahvasti, että aivan sama.

Taidan tämän jälkeen kuunnella Crystal Eyesin Confessions Of The Makerin, jossa siis äänessä koko levyn keston verran, Daniel Heiman. On se kova.

Daniel is known for his wide vocal range, being able to sing notes from the G2 below low C to the E♭6 above Soprano C.

[Jussi K]

Insomnium - Only One Who Waits

Ei kerennyt tänään postiin hakemaan Casket Of Sorrowta, joten otetaan kuuntelut netin kautta. Voihan perkele että voikin kuullostaa loistavalle tämä, taitaa jopa vielä parantaa Across The Darkista eli bändin paras levy on tässä.

Njaa, ekasta ei kyllä mennä ohitse. Eikä ihan ekalla kuuntelulla tokastakaan, mutta kyllä top-3:kin on yllätys kahden levyn laskusuunnan jälkeen. Tuo oli kyllä levyn parhain biisi nimikon kera.

http://www.inferno.fi/inferno-tarjoaa-k ... levy-6156/

Insomniumin huomenna julkaistava One For Sorrow siis kuuntelussa ensimmäistä kertaa. Puolessa välissä levyä olen ja ei voi muuta todeta kuin että hankittavahan tämä on. Aikaisemmat Insomniumit jostain syystä eivät ole sitä viimeistä kolausta aiheuttaneet, mutta nyt toimii! Suosittelen ehdottomasti maistelemaan yo. linkistä loistavaa levyä

Vieläkö tämä bändi kuulostaa köyhän miehen Amorphis-Tales-kamalta vai onko menty jo eteenpäin? Pari vuotta sitten viimeksi kuuntelin puoli minuuttia jotain uutta biisiä ja Amorphis-assosiaatiot iski kyllä heti mieleen. Jäi biisi kesken.

Itse kun tänään kuuntelin autossa monen kehumaa Crystalicin Persistenceä, niin mietin parhaan biisin Too Dark To Seen kohdalla, että melkoista Insomniumia on kyllä. Tylsintä osiota eli kertsiä lukuunottamatta, mutta tunnelmalliset säkeistöt erityisesti.

ns: Grand Magus - Like The Oar Strikes The Water

[Hese]

Njaa, ekasta ei kyllä mennä ohitse. Eikä ihan ekalla kuuntelulla tokastakaan, mutta kyllä top-3:kin on yllätys kahden levyn laskusuunnan jälkeen.

Siis joka levyllähän bändi on parantanut huikeasti ja nyt bändi pamautti kyllä parhaansa. Harvemmin noita kahta ensimmäistä jaksaa kuunnella vaikka niilläkin hetkensä on.

Insomnium - Weather The Storm feat. Mikael Stanne

[Jeeves]

Adele - 21

Tämä on kyllä erittäin virkistävä tapaus ja jotain ihan muuta kuin muut jossain Voicen listoilla pyörivät katyperry-autotune roskat. Ääntä löytyy, biiseissä on sisältöä ja ulkomusiikilliset seikat on toissijaisia, tykkään.

[AntiSmuli]

Primordial - Bloodied Yet Unbowed

Tuttuun tapaan youtubesta vähän kuunteluja ensin läpi ennen kuin sännätään ostoksille. Vaikka tältä(kin) bändiltä voi huoletta ostaa mitä vain, ei voi pettyä.

[poolrules]

Pain of Salvation - Road Salt 2

On kyllä tolkuttoman hyvä levy! Ehdottomasti vuoden parhaita.

[reptile]

Dio: Strange Highways

Yksi niistä harvemmin soitossa olevista Dio-levytyksistä. Epätasainen levy, muutamia hyviä hetkiä, etupäässä nimibiisi, Jesus, Mary & Holy Ghost ja Bring Down The Rain ja sitten sitä yhdentekevämpää materiaalia. Ei tämä sentään samanlainen pettymys ole kuin seuraajansa Angry Machines, mutta kauas jäädään niistä parhaista.

[Hese]

Finntroll - The God That Failed (Metallica cover)

Nifelvindin Tour editionilta löytyvältä bonus cdltä, hieman erilainen cover.

[Starstruck]

Kierroksessa se vähiten kuunneltu DT-tuotos eli Train of Thought. Kyllä aika ankeaa synkistelyä on. Kaksi ekaa raitaa ainakin kuuluvat selkeästi bändin heikoimpien biisien joukkoon. This Dying Soulin loppupään soolokohkaus ei edes hymyillytä päämäärättömyydellään ja tyylitajun puuttellaan. Jotenkin kujalla bändi oli tähän aikaan kaikin puolin.

[Jussi K]

Sebastian Bach - I'm Alive

tämä uusi Kicking And Screaming kuulostaa toistaiseksi aivan hyvältä, ehkä jopa hiuskarvan verran edellistä Angel Downia paremmalta. Toki jotkut biisit ja fillereiden reilu kolmannes (vähintään) vaipuvat jynkyttämiseksi mutta kyllä Sebin loistavassa jamassa oleva ääni nostaa niitä jo paremmalle tasolle ja ennenkaikkea kuunneltaviksi. Nämä parhaathan ovat sitten sellaisia, mitä tekisi mieli kuunnella livenäkin parin kesän tapaisen klubikeikan tapaan!

[Jussi K]

Deep Purple - Doing It Tonight

Paitsi etten, kun vaimo on katsomassa Hurtsia pk-seudulla. Mutta vaikkei näitä Purplen Morse-ajan levyjä kukaan tiedäkään, saati välitä (ekaa lukuunottamatta), niin hyviä biisejä on jokaisella ainakin jokunen. Tälläkin kamalakantisella & -nimisellä Bananasilla tämän tyylikkäänletkeän lisäksi ainakin I've Got Your Number, Haunted & Walk On.

[Heikunkeiku]

Five Finger Death Punch - Back For Me

Muistaakseni en pitänyt näiden ekasta tai tokasta levystä kun joskus kuuntelin. Pitänee perehtyä uudestaan, sillä tämä ensi keskiviikkona julkaisun saava levy potkii ja kovaa!

[Jussi K]

ns: Kiss - Thou Shalt Not

Hiton hyvä biisi, Revengeltä 1992. Gene elementissään!



Simmons julkaisun aikaan keväällä 1992 Metal Hammerissa: this ain't BON JOVI, we aren't doing the "na-na-na-hey-hey-hey" -stuff, you know? johan se muisti lyhenee tarkoituksellakin epätoivoisesta perässähiihtämisestä.

edit; sepä loppui & uusi alkaa: TNT - Firefly

Jessus mitä paskaa väänsivät 1997 reunioniksi, ihmekään etteivät soittaneet tältä mitään livenä.

[Starstruck]

TNT - Firefly

Jessus mitä paskaa väänsivät 1997 reunioniksi, ihmekään etteivät soittaneet tältä mitään livenä.

Loistava levy! Muutama ohilyönti toki joukossa, mutta todellisia neronleimauksia löytyy useampi kuten Tripping, Month of Sundays, Soldier of the Light ja Daisy Jane.

[Jussi K]

Loistava levy! Muutama ohilyönti toki joukossa, mutta todellisia neronleimauksia löytyy useampi kuten Tripping, Month of Sundays, Soldier of the Light ja Daisy Jane.

Samaa voisi toinen mielipide sanoa samanikäisestä & -henkisestä Generation Swinesta (MC) mutta ei sekään kyllä loistava ole, vaikka hyviä biisejä löytyy myös jokunen. Tuo TNT:n viimeinen, Soldier... oli kevyesti levyn parhain, ja jotenkin siinämäärin klassisemman soundinsa kuuloinen, että aihion on pakko olla vanhempaa perua. Muuten meininki oli juuri noin väsyä kuin miltä miehet Harnellin sivuilla näyttävätkin. Onneksi viimeisensä bändin kanssa, All The Way To The Sun, oli oikeasti hyvä ja laadukkaita kappaleita sisältävä.

ns: Michael Schenker - Miss Claustrofobia

[Peksi^^^]

Death - Low Life

Kylläpä Death kuullostaa aivan perkeleen hyvältä pitkästä aikaa.

[Wasted]

Masterplan - Masterplan

Todella hyvä kokonaisuus. Kaikki biisit täyttävät paikkansa, erottuvat toisistaan ja jäävät mieleen. Omiksi suosikeiksini kappaleista ovat nousseet Spirit Never Die, When Love Comes Close ja Crawling From Hell, mutta useita muitakin voisi melkeinpä mainita samassa lauseessa. Jorn Lande tarjoaa 2000-luvun parasta hevilaulantaa. Landea kyllä kelpaa hyvinkin verrata Dioon. Jornin laulamisesssa on sitä samaa tunnetta, että jokainen lause vedetään täysillä eläytyen ilman pienintäkään löysäilyä, mutta myös tarpeen tullen herkempikin ilmaisu onnistuu upeasti.