Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

[Hese]

Oikeastaan edellämainittu kolmikko on nykyään ainoat Megadethin levyt mitä jaksan kuunnella.

Itselläni menee juuri toisinpäin, mieluiten/eniten tulee kuunneltua kolmea viimeisintä levyä ja muutenkin enemmän tuota tuoreempaa matskua.

Trivium - In Waves

Aivan perkeleen kova levy, yksi tämän vuoden kovimmista ehdottomasti.

[Iron Constable]

Painakaa linkkiä ja kuunnelkaa biisi ajatuksella. Laulajan kohdalla suositan, ettette samaan aikaan siemaile mitään nestemäistä, saattaapi roiskua seinille.

Mieleen hiipii eittämättä ajatus, että erään englantilaisbändin jo varttuneeseen ikään ehtinyt laulaja on tullut vierailemaan portugalilaisen Attick Demons-bändin kappaleelle City Of Golden Gates. Biisihän on muutenkin todella hyvä ja muistuttaa jostakin

Nauttikaa. Pitäiskö kuitenkin pirauttaa sille laulajalle, ettei ole salaa vieraillut. Oikeesti, kummitusmaista.

http://www.youtube.com/watch?v=R9dciT8t ... re=related

[Wasted]

Queen - The Miracle
Vähän kokeilen Spotifysta. Eilen kuuntelin Innuendoa ja nyt tätä. Yksittäisiä todella hyviä biisejä kyllä löytyy, mutta nuo popimmat kappaleet (eli suurin osa) eivät toimi sitten yhtään. Onhan bändillä tosi hyvä laulaja, osaava kitaristi ja taito käytää kuoroja hienosti, mutta suurin osa sävellyksistä ei vain tunnu uppoavan. Olen vähän pettynyt.

Elä nyt suoraan noihin viimeisiin (ainakaan et onneksi kuunnellut 1982 Hot Spacea heti, heh) levyihinsä pety, vaikka kaikilla Queeneilla on helmiä. Tuolta Miraclelta heittäisin mm. nimibiisin, Breakthrun & I Want It Allin klassikoiksi, Innuendolta taas nimikon samaten, Show Must Go Onin ja Headlongin (toki erikoisemmat ovat siistejä myös, kuten I'm Going Slightly Mad, Was It All Worth It & The Invisible Man) suositeltaviksi. Eli juurikin noita hyvällä maulla Greatest Hitseille valittuja. Testaas tuo kaksikko ensin, nopeasti kavuttu läpi ja hoksaat ennen kuin kukaan 1970-luvun fanaatikko tulee huutelemaan, miten monenmuotoista materiaalia bändi teki. Ja hieman vahvempaakin, kuin nuo kuulemasi
Muutama yksittäinen, omaperäisen (not) hlökohtainen suosikki: Killer Queen, Play The Game, Crazy Little Thing Called Love, Same Me, Love Of My Life, Don't Stop Me Now, Spread Your Wings, It's a Hard Life, Who Wants To Live Forever, Friends Will Be Friends, I'm In Love With My Car, '39, The March Of The Black Queen, ja ne itsestäänselvemmät, jotka varmasti jo tiedätkin.

No, täytyypä kokeilla tuota suosittelemaasi materiaalia kunhan Spotify suo lisää kuunteluaikaa.

Angra - Angels Cry

Upea levy. Mahdollisesti kaikkien aikojen paras debyytti. Turha on tältäkään huonoja biisejä etsiä, mitä nyt Time on ehkä vähän keskinkertaisempi ja Never Understand ei ole kovin hyvin jäänyt mieleen. Kohokohtia ovat Carry On, Angels Cry, Wuthering Heights, Evil Warning ja Lasting Child. Todellista melodioiden juhlaahan tämä on. Carry Onin mahtipontinen alkutykitys teki suuren vaikutuksen jo, kun ensimmäistä kertaa kuuntelin sitä Spotifysta. Heti pystyi siirtämään albumin suoraan ostoslistalle. Andre Matosin ääni on mahtavassa vireessä ja erityisesti Wuthering Heights coverissa mies vetää unohtumattoman suorituksen. Lasting Childin melodinen tunnelmointi on täydellinen lopetus albumille.

[AntiSmuli]

EDGUY - Two Out Of Seven

Otimpa tämän tuoreimman kuunteluun YouTubesta. Tosin Tinnitus Sanctuskin on vielä kuulematta, mutta sen suhteen ei ilmeisesti kannata kiirehtiä.

Two Out Of Seven. Alku ainakin kova. Yksinkertainen, mutta niin pirun tarttuva syntikkariffi. Ripaus lyriikkahuumoriakin mukana, muuten ihan uskottava, mutta "What the fuck, suck my cock" ampui vähän yli.

[Karpaasi]

^Synariffiä tuli tänä aamuna mietittyä, mistä se on tuttu. Kyllä se lopulta löytyi: Van Halen - Why Can't This Be Love. Ei ihmekään siis, miksi pidän levynsä parhaimmistoon kuuluvana siis.

[nickorules]

Dream Theater - Through Her Eyes

En olisi ikinä uskonut, että löydän Dream Theaterilta levyn, joka on aivan saatanan tiukka kokonaisuus, mutta joka kaiken kukkuraksi vielä kiilaisi suoraan yhdeksi suosikkialbumeistani ikinä. Awaken, Images and Turdsin ja Change of Seasonsin ihan mukiinmenevien levyjen jälkeen tuli kuunneltua Scenes from a Memory, ja kyllä iskee! Monipuolinen levy, jossa on loistavia melodioita ja ainoastaan Spirit Carries On tjsp. on turhempi kappale. Tarinahan on vähän tyhmä, jos sitä rupeaa tarkemmin kelaamaan, mutta ehkä tästä tyhmyydestä (tai kummallisuudesta) johtuen se juuri kiehtoo. Samapa se, on tämä jopa Operation: Mindcrimea kovempi kokonaisuus.

Ehkä pitäisi tutustua vielä Awakeenkin paremmin...

Ehdottomasti! Dream Theaterin paras levy, ja yksi metallin historian parhaimmista. Vaatii kuuntelua, vaikka ainakin 6:00, Erotomania ja Lie tarttuvat aika helposti.

Samoin bändin debyyttiin When Dream and Day Uniteen kannattaa tarttua, jos kestää keskinkertaisia soundeja, sieltä nousee yksi kovimmista debyyteistä ikinä. Muutenkin, kun olet kasarihevin ystävä, niin otapa ensin vaikka tälläinen herkku kuin Status Seeker. Tosin Charlie Dominici on aika keskinkertainen laulaja, vaikka esimerkiksi The Killing Hand on jo aika mainio jo debyytillä, niin kyseinen kappale lähtee kunnolla lentoon livetaltioinnilla Live at the Marquee. Another Hand-intro on mukava lisä.

Mutta kyllä Dominici kelpaa.

Samoin bändin vuoden 1997 tuotos Falling into Infinity on todella hyvä, vaikka sitä onkin kritisoitu rankasti. Jamesin ääni ei ole ihan niin hyvä kuin Awakella, mutta hyvässä vireessä hän on silti. Derek Sherinian on todella pätevä kosketinsoittaja, soitto ei ole niin dominoivaa ja yliteknistä kuin Jordan Rudessilla. Tuntuu, että levy on saanut poprockimman maineen ainoastaan kakkosraita You Not Men (joka on todella kova) vuoksi, esimerkiksi Anna Lee (todella kova myös) ei ole mitenkään erikoisempi kuin vaikka Surrounded.

Levyllä on kyllä ihan täysiä klassikkoja, kuten New Millenium, Peruvian Skies ja Lines in the Sand (IMO paras DT-kappale A Change of Seasonsin jälkeen). Peruvian Skies on ainoa kappale, joka menee ulkomuistista kitaralla.

Harva Dream Theaterin kappale aukeaa ensimmäisellä kuuntelukerralla, anna niille mahdollisuuksia.

np.New Millenium.

[tsorl]

Epysode - Obsessions

Tämmöinen uusi divarisuperbändi jossa se kiinnostavin nimi ainakin minulle on Kelly Sundown Carpenter (ex-Outworld/Beyond Twilight). Nämä pari julkaistua biisiä kuulostavat aikamoiselta liukuhihnaprogeheviltä mutta hyvät soundit ja Carpenter rules jne. Jotenkin ei jaksa innostua.

[Jussi K]

Sammy Hagar - I Can't Drive 55

kasariklassikko (tsekatkaa musiikkivideo!), joka saa aina hymyilemään jos miettiikin machoa titteliä toisinpäin, että eikös Sammy uskalla, höhö. Mutta Red -My uncencorised life in rock -biografia on kulunut vauhdilla, aika ohut nide se olikin kun adlibriksen paketista repäisin ulos, samalla näitä visuaalisia ajankohtaisuuksia sitten tullut katseltua. Kuka olisi arvannut mitä F.U.C.K. -kiertueella tehtiin lavan alla?

[AntiSmuli]

np: Ashes From The Oath

Axel-putki jatkuu. Noussut lyhyessä ajassa tämän hetken suosikkeihini. Between The Walls - The Crest -tuotanto menee kokonaisuudessaan kevyesti ostoslistalle, 3 ekaa albumia hakee vielä vähän muotoaan.

Gioeli, huh!

[SPD10]

One Morning Left - Reetu inda House
Vittu mitä paskaa. Käsittämättömän paljon on kyllä tämäkin vitsi saanut näkyvyyttä musiikkimedioissa. Niin tolkutonta kuraa koko crabcore-skene ettei oikein tahdo sanoja löytää

[Petri the great]

Painakaa linkkiä ja kuunnelkaa biisi ajatuksella. Laulajan kohdalla suositan, ettette samaan aikaan siemaile mitään nestemäistä, saattaapi roiskua seinille.

Mieleen hiipii eittämättä ajatus, että erään englantilaisbändin jo varttuneeseen ikään ehtinyt laulaja on tullut vierailemaan portugalilaisen Attick Demons-bändin kappaleelle City Of Golden Gates. Biisihän on muutenkin todella hyvä ja muistuttaa jostakin

Nauttikaa. Pitäiskö kuitenkin pirauttaa sille laulajalle, ettei ole salaa vieraillut. Oikeesti, kummitusmaista.

http://www.youtube.com/watch?v=R9dciT8t ... re=related

[Jussi K]

np: Ashes From The Oath

Axel-putki jatkuu. Noussut lyhyessä ajassa tämän hetken suosikkeihini. Between The Walls - The Crest -tuotanto menee kokonaisuudessaan kevyesti ostoslistalle, 3 ekaa albumia hakee vielä vähän muotoaan.

Gioeli, huh!

Kas, oikeat mietteet & aikeet! Tuollahan nuo kaikki julkaisut möllöttävät hyllyssä, mitä nyt "puuttuu" (en ole ajatellut ostaa, paitsi jos tulee tuo eka live erityisen hyvässä saumassa vastaan) Made In Germany, The Ballads III & tämä uusin turha (paitsi tutustumismielessä) kokoelma, sekä One Night Live -DVD. Voi kestää hetkisen kerätä, mutta mikäs sen mukavampaa onkaan kuin haaliminen.

ns: Edguy - Behind The Gates To Midnight World

no niin, tässä lopussa on vasta Avantasianmoista ideaa kertsissä ja innokkuutta. Ihan järkyttävän väritöntä materiaalia oli paljon etenkin alkupuolella ja paikoin levyn puolivälinkin jälkeen uudella Age Of The Jokerilla. Pitää ottaa edellinen levy pitkästä aikaa kuunteluun, että kai se tätä parempi oli... eka kuuntelu toki vasta kesken kun vaihtuu päätösballadiin, mutta vaikka varmasti tästä paraneekin niin on jo nyt selvää ettei tämä kauhean häävi ole.

[Iron Constable]

Attick Demons - Back In Time

Kaveri avusti ja netin syövereistä tämä Atlantis-levy on nyt kokonaisuudessaan kuuntelussa. Ihan jäätävän kovaa kamaa, herranjestas.

Semmonen 40-vuotias Bruce laulelee keulilla, matsku on häpeilemättömästi parhaita paloja Brucen sooloista ja vanhemmasta Maidenista yhdistettynä. Joku voisi tietysti sanoa, että bändillä ei ole tarjota mitään omaa, mutta vitut siitä. Tää on just eikä melkein meikäläisen musiikkia. Vanhan koulun metallia, biisit osittain demomaisesti soitettuja, mutta hienoja sävellyksiä, silti. Samanlaista raakuutta, kuin vaikkapa Iron Maiden ja Killers-levyissä.

Toi laulaja on kyllä uskomaton. Mahtaako olla itse Dickinsonille tuttu tapaus, jos olisin Bruce, joutuisin ottamaan jonkinlaisen lääkityksen tämän levyn kuuntelun jälkeen. Is it me, or is shadows on the wall ? Onhan solistin äänessä muitakin sävyjä, mutta varmaan puolet levystä laulaa "Bruce".

Jospas tämän jostain saisi ihan originaalina, pakko tarjota tukea, huikeata kamaa.

[av]

One Morning Left - Reetu inda House
Vittu mitä paskaa. Käsittämättömän paljon on kyllä tämäkin vitsi saanut näkyvyyttä musiikkimedioissa. Niin tolkutonta kuraa koko crabcore-skene ettei oikein tahdo sanoja löytää

Word.

Nyt soi John Frusciante - The Will To Death

Kelluu, nautin.

[Jussi K]

Hurricane - Hurricane

Kova nimibiisi tämän "velimiesten bändin" pienyhtiö-debyytiltä 1985, maukkaine kansineen. Kitarassa Rudyn veli Robert Sarzo & bassossa Carlosin vastaava Tony Cavazo, ihme etteivät tällöin Quiet Riotin levy-yhtiölle päässeet, kun suuremmalle sainasivat. Roberthan muuten oli kai broidin suhteilla suht lähellä Ozzyn kitaristin paikkaa Rhoadsin kuoleman jälkeen, kun kävi koesoitoissa. Kolmannella, tuon tulemisen viimeisellä Slave To The Thrill levyllä oli '90 muuten eräs Doug Aldrich vaihtunut kitaraan; vokalisti Kelly Hansen taitaa olla ihan Foreignerissa nykyisin.

[Iivis]

Mahottoman kaunis biisi ja uskomattoman hieno tulkinta Marjo Leinoselta. Tippaa linssiin...

J. Karjalainen - Hopeinen Veitsi

http://www.youtube.com/watch?v=MTJUilav2ns" onclick="window.open(this.href);return false;

[nickorules]

Sepultura - Refuse/Resist

Kokeilen vielä Chaos A.D:ta. Hurja Sepultura-himo päällä.

[SPD10]

M. A. Numminen - Jos sulla on toinen
No vittu nyt lähtee! Taikapeili-hitti saa arvoisensa käsittelyn. Tosta noin: http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... sFcs27Rs#!

[nickorules]

Sepultura - Altered State

Todella hieno biisi edelleen. Hieno intro, ja muutenkaan ei ole ihan täyttä mättöä.

[Hese]

Edguy - Pandora's Box

Ehdottomasti uuden levyn ja samalla taitaa olla koko Edguy tuotannon heikoin biisi.

[maidenpoker]

King Diamond-I Am

Kingin levyjä on tullut tässä viikonlopun aikana pyöriteltyä ja The Graveyard kuulostaa reilusti paremmalta kuin mitä muistin. Tunnelma tällä levyllä on jotain aivan mahtavaa, mielestäni sillä osastolla The Graveyard on Kingin tuotannon kärkipäässä.

[Journeyson]

Edguy - Pandora's Box

Ehdottomasti uuden levyn ja samalla taitaa olla koko Edguy tuotannon heikoin biisi.

Sex Fire Religion -biisistä on vaikea pistää paskemmaksi ja onhan Pandora's Box aika reilusti parempi ja idearikkaampi biisi vaikka itsekin rankkaisin sen uuden levyn heikoimmaksi. Vähän nuo kantri -jutut pistävät korvaan huonolla tavalla, vaikka upea kertosäe biisissä onkin.

Edguy - Cum On Feel The Noize

Hyvä cover, vaikkei Quiet Riotin versiota pääse lähellekään tasollaan God Fallen Silent on bonuslevyn helmibiisi imo.

[Finnish Eddie]

Heh tuo Attick Demonsin laulaja on kyllä melkoinen Bruce-klooni äänellisesti . Habitus taas viittaisi Manowarin Eric Adamsiin ... Pitänee tyypätä levy jos jostain löytyisi.

[Jussi K]

Edguy - Pandora's Box

Ehdottomasti uuden levyn ja samalla taitaa olla koko Edguy tuotannon heikoin biisi.

Sex Fire Religion -biisistä on vaikea pistää paskemmaksi ja onhan Pandora's Box aika reilusti parempi ja idearikkaampi biisi vaikka itsekin rankkaisin sen uuden levyn heikoimmaksi. Vähän nuo kantri -jutut pistävät korvaan huonolla tavalla, vaikka upea kertosäe biisissä onkin.

Täh, SFR on nobel-tasoa jo kertsin hassunhauskalla riimittelyllä, kun verrataan 60% uudesta Age Of The Jokerista! Huonoimmaksi biisiksi heittäisin kuitenkin Trinidadin, eivät nuo slidekitarat kuulosta niin ihmeellisen kuralta tuossa paljonpuhutussa Pandora's Boxissa tänne, kuunnelkaa lisää Cinderellan myöhäistuotantoa niin opitte

ns: TNT - Forever Shine On

1989 Intuitionilta, ehkäpä parasta norskeilta. Ovat hommat olleet isollaan, kun Joe Lynn Turneria kreditoidaan taustalauluista.
Harjoitellaan Teatrian Legends Of Rock II -lauantaita 8.10. varten kun Treatin & Helixin kanssa siellä ovat sitten. Sääli, ettei Tony Harnellia kuule näissä, mutta semiuusi vokalisti Tony Mills on myös hyvän äänen omaava, joten eipä siinä mittään.

[Symbolic]

Ai täälläkin kuunnellaan Edguyta. Liitynpä joukkoon nimittäin;

Edguy - Two Out of Seven

Youtubesta kuuntelen tätä uutukaista. Ei oikein ole sytyttänyt erityisemmin. Rock of Cashel oli kova biisi, mutta tämä on ainakin hirvittävä paskarenkutus kasarisyntikkoineen. Tosin viimeinen kertosäe oli niin perus mautonta Sammet-huumoria, että tuli väkisinkin hymy huulille. Jos sitä seuraavaksi tsekkaisi tuon vähän eeppisemmän oloisen Behind the Midnight Worldin.