Karpaasi wrote:Dream Theater - Through Her Eyes
En olisi ikinä uskonut, että löydän Dream Theaterilta levyn, joka on aivan saatanan tiukka kokonaisuus, mutta joka kaiken kukkuraksi vielä kiilaisi suoraan yhdeksi suosikkialbumeistani ikinä. Awaken, Images and Turdsin ja Change of Seasonsin ihan mukiinmenevien levyjen jälkeen tuli kuunneltua Scenes from a Memory, ja kyllä iskee! Monipuolinen levy, jossa on loistavia melodioita ja ainoastaan Spirit Carries On tjsp. on turhempi kappale. Tarinahan on vähän tyhmä, jos sitä rupeaa tarkemmin kelaamaan, mutta ehkä tästä tyhmyydestä (tai kummallisuudesta) johtuen se juuri kiehtoo. Samapa se, on tämä jopa Operation: Mindcrimea kovempi kokonaisuus.
Ehkä pitäisi tutustua vielä Awakeenkin paremmin...
Ehdottomasti! Dream Theaterin paras levy, ja yksi metallin historian parhaimmista. Vaatii kuuntelua, vaikka ainakin 6:00, Erotomania ja Lie tarttuvat aika helposti.
Samoin bändin debyyttiin When Dream and Day Uniteen kannattaa tarttua, jos kestää keskinkertaisia soundeja, sieltä nousee yksi kovimmista debyyteistä ikinä. Muutenkin, kun olet kasarihevin ystävä, niin otapa ensin vaikka tälläinen herkku kuin Status Seeker. Tosin Charlie Dominici on aika keskinkertainen laulaja, vaikka esimerkiksi The Killing Hand on jo aika mainio jo debyytillä, niin kyseinen kappale lähtee kunnolla lentoon livetaltioinnilla Live at the Marquee. Another Hand-intro on mukava lisä.
Mutta kyllä Dominici kelpaa.
Samoin bändin vuoden 1997 tuotos Falling into Infinity on todella hyvä, vaikka sitä onkin kritisoitu rankasti. Jamesin ääni ei ole ihan niin hyvä kuin Awakella, mutta hyvässä vireessä hän on silti. Derek Sherinian on todella pätevä kosketinsoittaja, soitto ei ole niin dominoivaa ja yliteknistä kuin Jordan Rudessilla. Tuntuu, että levy on saanut poprockimman maineen ainoastaan kakkosraita You Not Men (joka on todella kova) vuoksi, esimerkiksi Anna Lee (todella kova myös) ei ole mitenkään erikoisempi kuin vaikka Surrounded.
Levyllä on kyllä ihan täysiä klassikkoja, kuten New Millenium, Peruvian Skies ja Lines in the Sand (IMO paras DT-kappale A Change of Seasonsin jälkeen). Peruvian Skies on ainoa kappale, joka menee ulkomuistista kitaralla.
Harva Dream Theaterin kappale aukeaa ensimmäisellä kuuntelukerralla, anna niille mahdollisuuksia.
np.
New Millenium.