Metallimiesten Kirjanurkka

[Symbolic]

Stephen King: Kolkuttajat

Luin ensinnäkin siksi, että olen kova Kingin kirjojen diggailija ja toiseksi siksi, että se yksi bändi on tehnyt tästä sairaan hyvän biisin. (Alkuperäiseltä nimeltä kirja on "Tommyknockers", joten päätelkäähän siitä, että mistä bändistä on kyse ). Hieno kirja. Ei ehkä pelottavinta Kingiä, mutta upea kuvaus siitä, mitä tapahtuu kun avaruusaluksen voimat pääsevät valloilleen. Suosittelen.

[Lappis]

Kristian Siviilipalvelusmiehenä

Mitä nyt voisi sanoa? Kristian " kasvaa " koko ajan, jutut taattua laatua. Panemista ja rysän päältä kiinnijäämistä panoista perse pystyssä muijan faijalle, Homot tunkee jotain harjanvartta synttärilahjaksi Kristanin Rectumiin Etc.
Todellista kulttuuria, Lappis suosittelee jopa lestadiolaisille!

[av]

Justiinsa luin loppuun Clockwork Orangen, erinomainen kirja 5/5, helkkarin sulavaa ja siistiä kerrontaa, Anthony Burgessin luoma nuorisoslangi on vertaansa vailla! Leffaa en ole vielä katsonut koska halusin lukea kirjan ensin.

[reptile]

Viime aikoina on tullut luettua paljon Lee Childia. Itse asiassa koko suomennettu tuotanto on pian luettu, uusin kirja eli Tappotahti on vielä vaiheessa. Loistava kirjailija ja pidän kovasti päähahmosta, eli Jack Reacherista. Toimintaa ja rikosten ratkaisua, eli juuri sellaista viihdekirjallisuutta, mistä pidän. Ei välttämättä maailman omaperäisintä, mutta ainakin mulle toimii erittäin hyvin.

[Piece Of My Mind]

Huovisen teoksia on tullut muutama tässä taasen lukastua, vaan alkaa parhaat olla läpi kahlattuja. Eikä vaihtelukaan tekisi pahaa.

Havuka-ahon ajattelija - Mettäläisfilosofiaa ja loisto huumoria 3/5
Konsta Pylkkönen etsii kortteeria - Jatkoa edelliselle 2/5

Leppoista lukemista ja huoletonta elämänkatsomusta. Huovinen osaa tehdä todella persoonallisia henkilökuvauksia huolettomista miehen käppänistä, joiden elämänviisauksia on ilo lueskella. Hamsteri mainittakoon aivan ylivoimaisena korpifilosofian oppikirjana. Muutamaan kertaan tullut lukastua.

Kevyempään lukemiseen tuli tuossa hypättyä, kun tuossa keväämmästä työn alla oli Täällä Pohjantähden alla trilogia. Viimenen osa jäi aikanaan lukematta vaan tällä erää onnistuin lukemaan koko trilogian. Väinö Linna on aivan omaa luokkaansa luomaan hahmoja ja antamaan niille sieluja. Todella tunneperäistä kerrontaa Koskelan suvun vaiheista, ja suomen synty historiasta. 6/5 Tuntemattomaan verraten paljon vakavampi otteinen sävy.

Nyt ei oikein tietä, mitä ottaisi työn alle. Hasselin opus tuossa olisi odottamassa, vaan turhan "varma ja verinen" ratkaisu. Huumori linjaa voisi kyllä jatkaa, jotain kevyttä ja hupaisaa..

[raastin]

Tuli luettua pari päivää sitten loppuun Lemmyn omaelämäkerta. Oli kyllä hyvä opus, joka sisälsi paljon mielenkiintoisia asioita miehen menneisyydestä. Ennen kaikkea kirjaa oli hauska lukea. Suosittelen jokaiselle, joka on vähääkään miehen edesottamuksista kiinnostunut.

[asa]

Mullakin elämänkertakausi menossa. Luin Paul Di´annon The Beast kirjan, nyt alla Black Sabbathin Sabbath Bloody Sabbath, ja sen jälkeen tartun Metallican elämänkertaan.

[Iivis]

Joo, elämänkertaopuksia tulee ainoastaan melkein poikkeuksetta luettua. Andre Agassin elämänkerta tuli lukastua ja nyt on puolessa välissä Jenna Jamesonin tarina.

[Bruusbruus]

Tuli luettua pari päivää sitten loppuun Lemmyn omaelämäkerta. Oli kyllä hyvä opus, joka sisälsi paljon mielenkiintoisia asioita miehen menneisyydestä. Ennen kaikkea kirjaa oli hauska lukea. Suosittelen jokaiselle, joka on vähääkään miehen edesottamuksista kiinnostunut.

Hyvä kirjahan tuo on on, Lemmy vaan on aika paljon unohtanut jo asioita, turhan usein muutama vuosi kuitattiin vain enpä paljon muista -lausahduksella.

...nyt on puolessa välissä Jenna Jamesonin tarina.

Jenna Jamesonin elämäkerran minäkin luin taannoin, ihan on informatiivista kerrontaa tuolta alalta.

Eilen ostin kirpparilta neljällä eurolla Tommy Leen omaelämäkerran, kunhan loma alkaa niin voi alkaa tehdä vertailua The Dirtiin.

[cuomi]

Tulipa pitkästä aikaa aloitettua vähän paksumpikin laitos elikkä tuo Norman Mailerin sotaeepos Alastomat Ja Kuolleet kun se kolmen euron hintaan kirppikseltä sattui mukaan. Vajaa sata sivua vasta takana mutta johan tähän on ihan koukussa. Tämmöiseksi järkäleeksi kerronta on todella sujuvaa ja perkeleen yksityiskohtaista, hahmot mielenkiintoisia ja meininki muutenkin asiaankuuluvan karua. Voi olla että tähän ei mene ihan sitä paria vuotta mitä Sormusten Herraan meni. Mainio laitos sekin toki, laiskotti vain.

[Jazz78]

Juuri aloitin Tony Halmeen kirjaa "Testamentti".

[poolrules]

Nyt kun on tässä lomalla tullut oltua, niin ehtinyt vähän lukemaankin, eli Jens Lapiduksen Stokholm Noir sarjaa on tullut luettua. Vähän hassussa järjestyksessä tosin, kun luin ensin kakkos-osan Siisti Kosto, kun olin sen ekan osan leffan nähnyt. Tykkäsin kuitenkin niin paljon, että piti hakea pokkari tuosta ekasta osastakin ja nyt on sitä tullut noin puoleen väliin lueskeltua. Kolmatta osaa tässä jo odotteleekin ihan mielenkiinnolla.

[Hammer]

Tässä viimeisten kuukausien aikana on tullut luettua kahmalokaupalla kirjoja. Erityisesti Jukka Pakkasen tuotanto on tullut tutuksi, mutta myös ainakin Hermann Hesseä, James Joycea, Stendhalia, Dino Buzzattia, Alessandro Barriccoa, Matti Yrjänä Joensuuta, Mauri Sariolaa ja Erlend Loe:a on tullut lueskeltua.

Pakkanen ei ole julkaissut yhtään teosta, josta en olisi nauttinut täysin siemauksin. Myöskään Hesseltä en ole lukenut muuta kuin laatukamaa. Gertrud ja Demian on tullut havaittua mahtaviksi romaaneiksi, vaikkeivat vedäkään ainutlaatuiselle Arosudelle vertoja. Melkein yhtä hyvää kamaa ne ovat kuitenkin kuin klassinen Der Steppenwolf.

Luettua on tullut myös John Northcuttin julkaisema The Claret & Blue Book of West Ham United - Hammers History, Trivia, Facts & Stats. Informatiivinen, mutta otteessaan pitävä West Ham -opus. Tarinoita on moneen lähtöön. Löytyy paljon erittäin hauskojakin stooreja. Lisäksi kaikki tarinat on kerrottu sekalaisessa järjestyksessä, mikä tekee lukukokemuksesta mielenkiintoisemman. Ei voi tietää tarkkaan, mitä odottaa kääntäessään sivua. Löytyy tarinoita ihan alkuajoilta, mutta myös tuoreempiakin kertomuksia. Kirjan lopusta löytyy vielä liitteenä tarkat Hammers-tilastot. Suosittelen kaikille West Ham -diggareille (kirjasta ilmeisesti on tehty vielä päivitetympikin versio).

EDIT: Jukka Pakkasen tuotannosta suosittelen erityisesti monivivahteista novellikokoelmaa Marianzan raitiovaunut. Muita klassikkostatuksen ansaitsevia teoksia ovat ainakin: Hotelli Destino, Juna San Pellegrinoon, Triesten Taivas, Tinasotamiehen poika ja Milanon Interiä romantisoiva San Siron uneksija. Kolme ensin mainittua (Destino, San Pellegrino, Trieste) ovat oma kokonaisuutensa. Kaikki liittyvät toisiinsa. Eivät nuo ole mitään järin selkeitä jatko-osia kuitenkaan, mutta toimivat parhaiten ilmestymisjärjestyksessä luettuna.

[Peksi^^^]

Tuli aloitettua Lemmy Klimsterin elämänkerran lukeminen.

Mielenkiintoista luettavaa ollut ensimmäiset 15 sivua tähän mennessä.

[antero_]

^ Tuli juuri luettua kyseinen kirja ja pidin kyllä. " Jack Daniel`s auttaa minua selvittämään pääni"

krapularyyppypullo

[-Victoria-]

Nyt tässä maisterinpapereita postista odotellessa on vihdoinkin aikaa lukea jotain muutakin kuin Isoa suomen kielioppia - ja Rautaneitoa.

Yliopiston kierrätyskirjastosta treidasin tänään ihan läpällä Marcus Molbergin vuoden 2009 väitöskirjan Faster for the master! Exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene. (ei sitten yhtään pidempää nimeä voinut keksiä..) Avasin kirjan tuossa jonkin aikaa sitten erittäin skeptisin ja ennakkoluuloisin asentein, mutta yllätyinkin siitä, kuinka asiallisesti ja puolueettomasti kirjoittaja on aihetta tarkastellut. Kirjassa on pitkä selostus esim. metallimusiikin historiasta, josta en löytänyt yhtään asiavirhettä (mikä on tosi harvinaista, jos noihin muihin metallista kirjoitettuihin "tieteellisempiin" teoksiin vertaa). Ihan mielenkiintoinen kirja kuriositeettina, eli ei mikään paskin mahdollinen treidi ollutkaan.

Romaaniosastolta olen tässä viime päivät lueskellut Henning Mankellin Brandvägg-kirjaa. Kyseessä on siis Wallander-dekkareihin kuuluva yli 400-sivuinen opus, jota lukiessani olen hämmästellyt omaa passiivista ruotsin kielen sanastoani. Ei tarvitse käyttää sanakirjaa läheskään niin usein kuin englanninkielisiä teoksia lukiessa. Puoleenväliin asti suunnilleen olen nyt päässyt, ja kirjan juoni vaikuttaa nerokkaalta, joskin kirjailija sortuu tekstissään toisinaan vähän liian kliseisiin ratkaisuihin. Tämänkin kirjan noudin ilmaiseksi kirjaston poistohyllystä, joten hinta-laatu-suhde on kyllä kerrassaan mainio.

[Tormentor]

Jahas, Vince Neilin Tatuointeja ja Tequilaa-kirja ilmestynyt suomeksi, pitänee hankkia:

http://www.imperiumi.net/index.php?act=news&id=13026" onclick="window.open(this.href);return false;

[Lappis]

Tom Clancy- Kunnian Velka

Tuon luin viimeksi ja oli ihan ok, mutta ei sen enempää. Selkeästi heikoin Jack Ryan-seikkailu, minkä olen lukenut. Tiivistämistä olisi kaivannut.

Nyt otin käsittelyyn Ruusun Nimi-kirjan, koska vaikuttaa meiltä sekin löytyvän ja en ole tätä aikaisemmin lukenut. Leffahan on nähty monta kertaa ja erinomaiseksi todettu joten saa nähdä, mihin kirja yltää. Yleensä kirjat ovat vielä parempia. Ja tietty on vielä tämä Maiden-aspekti mukana

[Piece Of My Mind]

Veikko Huovisen korpifilosofiaa tuli tuossa taannoin lueskeltua muutaman opuksen edestä. Havukka-ahon ajattelija teki kyllä vaikutuksen, todella leppoisaa lueskeltavaa. Tuli Pylkkäs Konstan seikkailuista toinenkin kirja luettua, joskaan ei yhtä vakuuttava. Vaan Havukka-ahoa ja Hamsteria kyllä suosittelen Huovisen tuotannosta kaikille. Veikeää huumoria, leppoisan elämänkatsomuksen nojalla.

Arto Paasilinnan tuotannosta hain jatkoa Huovisen huumorille. Samoja piirteitä omaavaa kerrontaa, äijä huumoria kerrakseen. Jäniksen vuosi, hirtettyjen kettujen metsä ja hirttämättömien lurjusten yrttitarha tuli lukastua.

Gerald Greenin Polttouhrit nyt kuitenkin viimeisimpänä lukukokemuksena. Ei paljoa huumorille sijaa. Juutalaisvainoista kertova teos, jossa tosi tapahtumiin perustuva tarina natsi perheen, sekä juutalais perhen vaiheista II maailman sodan aikana. Antaa todella kattavan katsauksen historian suurimpaan veritekoon. Erittäin voimakas tunteinen teos. Vihaa, katkeruutta, käsittämätöntä julmuutta.

Vaan nyt taasen vanha pulma edessä, mitä lukea seuraavaksi?! Sota, jännitys, huumori akselilta joku pitäisi löytää? Melkein huumori osastoa eniten peräisin, suosituksia otetaan vastaan. Juoppohullu ei sitten muuten kelpaa, ensiteoksen sain lukastua huussi-istuntojen puitteissa. Vessakirjallisuutta jotten sanoisi.

EDIT: Hää, tuossahan ylempänä onki jo Huovisen hehkutusta laitettuna ja vieläpä omasta toimesta. Näin se aika menee, viime kesästä ku noita Huovisen kirjoja nähtävästi selailin. On tuossa toki välissä muutama muukin opus luettuna, niistä ehkä myöhemmin lisää.

[Peksi^^^]

The Ultimate Metallica: Photographs by Ross Halfin

Yli 250 kuvaa Metallicasta eri vuosilta. Eniten tekee vaikutuksen erillaisista kulmista otetut kuvat Donington 1985:stä , kun aivan helvetisti porukka heittänyt tavaraa lavalle (pulloja, lippuja, sian pää...)

Lars on kirjoittanut 2 sivuisen alkupuheen ja Kirk on kirjoittanut kirjaan loppusanat.

Rossin paljastukset on mielenkiintoisia: Jamesillä oli kitarassaan "KILL BON JOVI" tarra, mikä järkytti Jon Bon Jovia niin paljon, että hänen managerinsa soitti Q Prime-managementille ja pyytää Jamesiä olemaan käyttämättä sitä soittaessaan New Jerseyssä.

Kun Ross oli Iron Maidenin kanssa Tel Aviv:issa klubissa ryyppäämässä, joku tyttö oli tullut "Sinä olet Lars Ulrich!" ja ei välittänyt ollenkaan Steve Harrikseta, joka seisoi Rossin vieressä. Tyttö jopa pyysi nimmarin Rossilta.

Kannattaa jokaisen Metallica-fanin hommata tämä valokuvakirja.
Levykauppa X:stä ainakin itse tilasin ja tuli alkuperäisellä kielellä. (Metallica / Halfin, Ross: Metallica kuvina)

[Hammer]

Nyt otin käsittelyyn Ruusun Nimi-kirjan, koska vaikuttaa meiltä sekin löytyvän ja en ole tätä aikaisemmin lukenut. Leffahan on nähty monta kertaa ja erinomaiseksi todettu joten saa nähdä, mihin kirja yltää. Yleensä kirjat ovat vielä parempia. Ja tietty on vielä tämä Maiden-aspekti mukana

Mites tuo Ruusun nimi upposi kirjana, jos siis olet sen jo lukaissut? Itsekin ostin kyseisen kirjan muutama kuukausi sitten, mutten ole vielä saanut aikaiseksi ottaa sitä luettavaksi. Edes leffaa en ole katsonut, sillä haluaisin lukaista kirjan ensin ja vasta sitten katsoa miten se on toteutettu elokuvana.

[Jazz78]

Rossin paljastukset on mielenkiintoisia: Jamesillä oli kitarassaan "KILL BON JOVI" tarra, mikä järkytti Jon Bon Jovia niin paljon, että hänen managerinsa soitti Q Prime-managementille ja pyytää Jamesiä olemaan käyttämättä sitä soittaessaan New Jerseyssä.

Ainakin muistelisin Monsters of Rock festareilla Donningtonissa 1987 Hetfieldin kitarassa toi luki... Bon Jovi oli myös samoilla kekkereillä.

[Peksi^^^]

^Aina jo 1985 Doningtonissa Metallica lämppäsi BJ:ta.

"If you came here to see spandex and a eye makeup and words ooh...baby in every fucken song. Well, this ain't the fucken band! We came here bang some fucken heads for fifty minutes! Are you with us?!" -Jamesin surullisen kuuluisa puhe parin biisin jälkeen. Taisi alkaa kusella täytetyt pullot sen jälkeen lentämään lavalle.

[poolrules]

Game of Thrones TV-sarja oli sen verran kovaa kamaa, että tuli hommattua tarinaa jatkavat A Clash of Kings, A Storm of Swords part 1&2 ja A Feast for Crows luettavaksi. Uusinta A Dance with Dragonsia ei vielä pokkarina taida olla tarjolla, joten sen voi hommata joskus kun saa nuo luetuksi (ja siinä voi kestää, kun ei ihan ohuita kirjoja ja englanniksi lukeminen vielä jonkin hidastaa myös).

[Bruusbruus]

Lukekaahan Nalle Östermanin "Härmägeddon". Siinä kirjoittaja, Rumbasta jo pitkältä ajalta tuttu Nalle Österman kuvailee yhden vuoden aikana näkemiensä bändien keikkoja ja samalla lähtee harhapoluille kertomaan vaikka mitä anekdootteja, mutta aina pääsee takaisin varsinaiseen aiheeseen. Varsin viihdyttävä opus on.