Onko kenelläkään muulla tullut mielleyhtymää HOGista, että se viittaisi Harley Owners Groupiin ja siten tässä biisissä löyhästi kerrottaisiin vihtahoususta kruisailemassa harrikalla?OsmaGunner wrote: Devil on a Hogista mainitsinkin tuolla alussa jo, että kyseessä ei ole mikään suosikkibiisini. Ihan ok ja vähän erilainen Bruce-veto tähän saumaan, mutta edustaa silti itselleni albumin heikointa lenkkiä. Mistähän nämä sanoitukset mahtavat kertoa? Voiko otsikon Devil on a Hog suomentaa jotenkin tyyliin "pirulainen sikailutuulella" tai jotain? Olen loppupeleissä aika heikko englannissa, joten en osaa paremminkaan tuota sanoa. Jotenkin kierolla tavalla tämänkin voisi tulkita kuvaamaan lentäjän elämää, tai sitten jotain maailmanmatkaajaa jonka voi bongata milloin missäkin päin - "You might see me in Tokyo, to the rings of Saturn, hey let's go". Kaveria joka jättää yhden yön hoitonsa itkemään peräänsä ja lähtee kohti seuraavaa päämäärää. Ei näistä sanoituksista ota meikäläinen selvää sen tarkemmin. "Coming out of nowhere I'm a Godhead rider" - voisiko Godhead rider tarkoittaa jotain jumalolennon maineessa olevaa?
Tyranny of Souls
Moderator: The Killer Krew
-
- Rautakansleri
- Posts: 5422
- Joined: Sun Jan 04, 2004 21:07
- Location: Länsirannikko
- Contact:
Re: Tyranny of Souls
Mitä ryppyisempi rusina, sitä makiampi maku!
-
- Berserkki
- Posts: 926
- Joined: Wed Apr 29, 2009 18:53
Re: Tyranny of Souls
No mitä nyt tokan kertsin pärinäefektistä voi päätellä -ja biisin menosta noin yleensä, toki, niin kyllähän siellä taitaa jonkunlainen menopeli olla mukana. Biisin ylimielinen päähenkilö ja kaikki kyllä viittaa jollain tapaa siihen, että jonkun sortin jengi siellä puuhailee, mutta biisissä toki keskitytään vain yhteen henkilöön, joka voisi hyvinkin olla tuo paholainen. Godhead rider luultavasti tarkoittaa juuri sitä, että tyyppi luulee olevansa muiden yläpuolella, kuin jumala tai jotain. Hän saapuu harrikallaan tyhjästä ja pokaa jonkun neitokaisen yhden yön viihdykkeeksi.
Ja kun tuo kerran tällaisessa pärinäpoikapiisissä on mystinen hog -nimessä, niin veikkaisin Kanslerin osuneen oikeaan.
Ja kun tuo kerran tällaisessa pärinäpoikapiisissä on mystinen hog -nimessä, niin veikkaisin Kanslerin osuneen oikeaan.
"Living in this place,
Staring into space we find
We might share the corners of our lives
Infinity runs deep,
Eternity that we can't keep
Melting through the frozen wastes of time"
Bruce Dickinson - Navigate The Seas Of The Sun
Staring into space we find
We might share the corners of our lives
Infinity runs deep,
Eternity that we can't keep
Melting through the frozen wastes of time"
Bruce Dickinson - Navigate The Seas Of The Sun
Re: Tyranny of Souls
Eiköhän, godhead (tai godhood) meinaa jumalallisuutta, joten eiköhän tossa jotain ylemmyyden tunnetta havitella. Keinonen saattaa hyvinkin olla oikeassa!Summerganon wrote:Godhead rider luultavasti tarkoittaa juuri sitä, että tyyppi luulee olevansa muiden yläpuolella, kuin jumala tai jotain.
YOU DON'T ROCK HARD
YOU NEVER DID
YOU NEVER DID
-
- Lentäjä-Ässä
- Posts: 1279
- Joined: Tue May 01, 2007 16:07
- Location: Kerava
Re: Tyranny of Souls
Tulipa tätäkin nyt kuunneltua kunnolla vaikka hyllyssä on kerännyt pölyä jo vuoden päivät. Muutenkin Brucen soolokama on taas pyörinyt soittimessa useammin, eniten tietenkin useimmat Maiden-levytkin hakkaava Chemical Wedding. Ihan samalle tasolle ei tämä toistaiseksi uusin tuotos yllä mutta sitä nyt on turha odottaa tuollaisen mestariteoksen jälkeen. Levyn aloitus on ainakin yksi parhaista kuulemistani, ensin tunnemallinen intro, jonka perään yksi parhaista Dickinsonin biiseistä ikinä eli Abduction. Tässä on sitä yksinkertaista perusheviä parhaimmillaan. Soul Intruders jatkaa hieman hitaammin mutta samalla todella mahtipontisesti, ja kyseessä onkin yksi suosikeistani Brucen soolotuotannosta
Kill Devil Hill ei lukeudu omiin suosikkeihin mutta ei ole missään tapauksessa huono biisi mutta kahden ensimmäisen jälkeen tuntuu vähän vaisulta. Syntikoilla tehostettu kertosäe pelastaa aika paljon ja se onkin mielestäni kappaleen parasta antia. Seuraavaksi otetaankin jo akustisia kehiin Navigate The Seas Of The Sunin muodossa. Hyvä biisi tämäkin joskaan ei mielestäni slovariosastolla ole läheskään edellislevyn Gates Of Urizenin tai Jerusalemin veroinen.
Valitettavasti seuraavaksi tuleekin putki hieman tasapaksumpaa antia eli River Of No Return, Power Of The Sun, Devil On A Hog ja Believil. Mikään näistä kappaleista ei ole varsinaisesti huono tai mitään skipattavaa tavaraa mutta levyn alkupuolisko pyyhkii kyllä näillä lattiaa aika reippaasti. Ehkäpä pitää kuunnella vain levyä lisää josko näistäkin joku aukeaisi hieman paremmin.
Levyn päättävä nimibiisi toimiikin sitten oikein hienosti ja kääntää kuuntelukokemuksen selvästi positiivisen puolelle levyn keskivaiheen suvantokohdasta huolimatta.
Tyranny Of Souls on kyllä arvoisensa jatko miehen edellisille soolotuotoksille, tämän takia toivoisinkin, että Bruce saisi vielä ainakin yhden Chemical Wedding tyylisen soolon ulos, sillä tämän tyylistä musiikkia ei ikinä ole liikaa. Lisäksi miehen oma anti laulupuolella on soololevyillä selkeästi monia Maiden-levyjä parempaa, joten tästäkin syystä lisää sopii toivoa.
Kill Devil Hill ei lukeudu omiin suosikkeihin mutta ei ole missään tapauksessa huono biisi mutta kahden ensimmäisen jälkeen tuntuu vähän vaisulta. Syntikoilla tehostettu kertosäe pelastaa aika paljon ja se onkin mielestäni kappaleen parasta antia. Seuraavaksi otetaankin jo akustisia kehiin Navigate The Seas Of The Sunin muodossa. Hyvä biisi tämäkin joskaan ei mielestäni slovariosastolla ole läheskään edellislevyn Gates Of Urizenin tai Jerusalemin veroinen.
Valitettavasti seuraavaksi tuleekin putki hieman tasapaksumpaa antia eli River Of No Return, Power Of The Sun, Devil On A Hog ja Believil. Mikään näistä kappaleista ei ole varsinaisesti huono tai mitään skipattavaa tavaraa mutta levyn alkupuolisko pyyhkii kyllä näillä lattiaa aika reippaasti. Ehkäpä pitää kuunnella vain levyä lisää josko näistäkin joku aukeaisi hieman paremmin.
Levyn päättävä nimibiisi toimiikin sitten oikein hienosti ja kääntää kuuntelukokemuksen selvästi positiivisen puolelle levyn keskivaiheen suvantokohdasta huolimatta.
Tyranny Of Souls on kyllä arvoisensa jatko miehen edellisille soolotuotoksille, tämän takia toivoisinkin, että Bruce saisi vielä ainakin yhden Chemical Wedding tyylisen soolon ulos, sillä tämän tyylistä musiikkia ei ikinä ole liikaa. Lisäksi miehen oma anti laulupuolella on soololevyillä selkeästi monia Maiden-levyjä parempaa, joten tästäkin syystä lisää sopii toivoa.