Aiheesta pitääkin tehdä oikein kunnon lista ajan kanssa, kunhan sitä aikaa vain jostain löytyy.
Rainbow Rising, Dream Theaterit, King Diamondit, Powerslave, Blackwater Park, In the Nightside Eclipse ym. suosikit täällä jo onkin mainittu. Alla muutamia hienoimpia, joita täällä ei vielä ole (kai) näkynyt.

Yhtä kylmä tunnelma kuin musiikissakin. Jotenkin sopivan kömpelö, mutta siitä huolimatta vaikuttava. BM-parhaimmistoa, joskaan ei pärjää mitenkään esim. In the Nightside Eclipselle tai The Secrets of the Black Artsille.

Ajatus, toteutus, värit.

Maaginen tunnelma. Olin "hieman" hämilläni, kun törmäsin jossain kirjassa alkuperäiseen kuvan tuosta tornadosta...

Juuri sopivan suurpiirteisesti maalattu unimaailmaksi. Liian realistiset maalaukset syövät usein tehoa.

Persoonallinen ratkaisu laittaa Sandy Dennyn vanhemmat levyn kanteen. Taitaa olla se kaikkein ikonisin kuva Fairport Conventionista, vaikka itse näkyvätkin vain taustalla aidan läpi.

Täydellinen taikamaailma. Mieletöntä väritystä, etenkin noissa vihreänä hohtavissa puroissa.

Tuotahan on melkein pakko saada maistaa. Jälleen kerran värit miellyttävät.

Ehkä aavemaisin kansi ikinä. Pure evil!

Värit(!) ja tietty arvoituksellisuus.

Hyvin samoin perustein pidän tästä kuin edellisestä. Korppi (?) tuo annoksen lohduttomuutta kuvaan.

Kaikin puolin tyylikäs kansi, jonka ehdoton kruunu on Turisas-logo (eritysesti käärmemäiset s-kirjaimet). Tuosta olisi tarvinnut pitää kiinni.

Heavy metal attack!!!

Tottakai tämä on koominen ja oikeasti kuuluu Huonoimmat kannet -listalle, mutta jostain syystä pidän kuvan 80-lukulaisesta "urban Mad Max"-tunnelmasta. Ja tuo logohan nyt on aivan kuningas.

Öiset suurkaupunkikuvat putoavat aina.

Ja vähän pienempikin kaupunki kelpaa, kunhan sataa.

Kiiltävä hopeinen logo on juuri täydellinen upea taustakuvaa vasten. Näyttää livenä paaaaljon paremmalta. Kokonaisuutena mukavan omalaatuinen.

Uljain kaikista kauniista Magnumin kansista.

Lehtien muoto ja vihreän upeat eri sävyt kruunaavat hienosti sommitellun kuvan. Logo nyt voisi olla vähän tyylikkäämpikin, kun levyn sisältö ei todellakaan ole mitään kahden pennin psykedeliää. Parempi kuin ei lukisi mitään.

Tunnelma! Tulee suorastaan pakottava tunne päästä sisään tuonne tavernaan.