Yleistä power-melodinen-kikkelimetallijutustelua.

[Jussi K]

Uusi, hienoniminen biisi Dream Evilin myspacessa: Bang Your Head. Tylsänimiseltä pian julkaistavalta In The Night -albumilta nro 5.

[tsorl]

Heir Apparentin kakkoslevy One Small Voice uusintajulkaistaan DVD:n kera. Pitää varmaan ostaa kun hyllyssä ei ole kuin Arimanin taannoin myymä kehno bootleg-versio. Tiedä häntä kuinka virallinen tämäkään Kreikka-edition sitten on. Bändin kitaristihan myy näitä levyjä myös nettisivuiltaan, ne lienevät virallisimmat painokset vaikka vain CD-R:iä taitavat olla.

No kumminkin, hieno levy Queensrÿchen Warningin hengessä ja korkealla mennään. Black-thrashin' äijäcorea etsivät älkää vaivautuko.

Just Imagine
Screaming
We The People

Greece's Arkeyn Steel Records will reissue "One Small Voice", the 1989 album from U.S. progressive/power metallers HEIR APPARENT, as a limited-edition (2,000 copies) CD/DVD package, featuring bonus tracks and a live DVD, "Live At The Riviera - 1988".

The album will feature the following bonus tracks:

* "Two Hearts" (featured only on the original Japanese version of the LP)
* "The Haunting" (previously unreleased)
* "Alone Again" (previously unreleased version from guitarist Terry Gorle's archives)

"Live At The Riviera - 1988" features unique pre-production versions of the following songs:

* Crossing the Border
* Just Imagine
* Two Hearts
* Young Forever
* Tomorrow Night
* Alone Again
* Cry For Rome
* The Fifth Season
* The Sound of Silence
* Another Candle
* Keeper of the Reign
* We, The People

The lineup on the DVD is as follows:

Steve Benito - Vocals
Terry Gorle - Guitar
Derek Peace - Bass
Ray Schwartz - Drums
Mike Jackson - Keyboards

According to the band, "Live At The Riviera - 1988" features "recently discovered 1988 video footage [that] is the only complete HEIR APPARENT concert with this legendary lineup. Recorded on March 27, 1988, this 12-song concert features the band testing new material between the recording of the two-track 'Triad' demo and the recording of the 'One Small Voice' album later that year."

[Jyyd]

Kyllä toi Heir Apparent iski heti, kovana Queensryche fanina ei toki ole yllätys. Solistissa on samaa soundia kuin nuoressa Geoff Tatessa ja biisien kikat on mielenkiintoisia, muutkin soundit tuntuu olevan kunnossa. Kaippa tääki on laitettava korvan taa lisäkuuntelua varten, nämä todella aliarvostetut bändit on aina mielenkiintoisia löytöjä. Kiitokset tsorlille postauksesta, Spotifystä vaan kuunteluun

[Jussi K]

^^ Tilataanpa taas duona sitten! Kun ei tätä kuitenkaan taida distroja/labelia kummemmista paikoista taaskaan saada.

Mutta hieno bändi on kyseessä, tämä One Small Voice iski parisen vuotta sitten aikalailla kun vasta pääsin suosituksista perille. Jotkut suosivat ensilevy Graceful Inheritancea tämän sijaan ja hyvähän sekin on, itse en vain kuulu heihin.

Freedom Call on muuten jo ruotsissa kolmen keikankin verran GammaRayn kanssa, tännekin kelpaisi

[Hese]

Mape ei ainakaan ylistä uutta Dream Eviliä ja onhan se bändin tuotanto hieman puuduttavaa ollutkin.

[Symbolic]

Ois muuten sellainen kysymys, että millä levyillä kannataisi alkaa tutustuminen Freedom Calliin? Pitäisi varmaankin ainakin pari lättyä hankkia hyllyyn ennen Gamma Rayn ja tämän bändin yhteiskeikkaa, kun ennestään ei satu yhtyeen tuotantoa olemaan yhtään hallussa.

[Hese]

Ois muuten sellainen kysymys, että millä levyillä kannataisi alkaa tutustuminen Freedom Calliin? Pitäisi varmaankin ainakin pari lättyä hankkia hyllyyn ennen Gamma Rayn ja tämän bändin yhteiskeikkaa, kun ennestään ei satu yhtyeen tuotantoa olemaan yhtään hallussa.

Kaksi ekaa haltuun, Crystal Empire ekana. Sitten muut jos/kun toimii.

[Jussi K]

Ois muuten sellainen kysymys, että millä levyillä kannataisi alkaa tutustuminen Freedom Calliin? Pitäisi varmaankin ainakin pari lättyä hankkia hyllyyn ennen Gamma Rayn ja tämän bändin yhteiskeikkaa, kun ennestään ei satu yhtyeen tuotantoa olemaan yhtään hallussa.

Kaksi ekaa haltuun, Crystal Empire ekana. Sitten muut jos/kun toimii.

Tjaa-a, ei se ole huono reitti lähteä v. 2000 ekasta Stairway To Fairylandistä etiäpäin > -niin sitä on moni muukin tehnyt, esim. aikajatkumopakosta
Mutta omat suosikkilevyni bändiltä ovat #3 & #4, eli Eternity & The Circle Of Life (2002 & 2005, respectively). Ja tekisin väärin, ellen niiden kautta suosittelisi. Koska jos kukaan bändistä kiinnostunut ei niitä kuulisi, jäisi parhaista paitsi!

ns: Freedom Call - Ludwig II –Prologue -Rammstein?

[Symbolic]

Siinähän suositeltiin bändin puolituotantoa ja vähän reilu. Tuommoinen lähtisi naurettavan halvalla playsta, joten ehkä tuolla setillä voisi alkaa, vaikka siinä jääkin nuo Jussin mainitsemat Eternity ja Circle of Life pois tällä kertaa. Rahatilanne vain sattuu olemaan aina niin päin persettä, ettei ihan kaikkia viitti alkaa tilailemaan, varsinkin kun tuolta edellämainitusta puljusta pitäisi tilata jossain vaiheessa armoton kasa levyjä, joita syystä tai toisesta on ennemmin puuttunut hyllystä.

[Jussi K]

4/5 albumituotannostaan itse asiassa; hyvän livelevyn voi hankkia sitten joskus palkintona itselleen.
Kuten sanottua, ei kronologisessa etenemisessä mitään heikkoa ole. Kunhan pidät huolen, että mikäli löydät noilta kahdelta yhteensä vähintään 10 hyvää kappaletta, hankit myös nuo kaksi seurannutta mikäs sen mukavampaa, kun tietää että laatumateriaalia odottaa aina vielä "oven takana".

[IronBrother]

^ haha, heti arvostajaksi niin avatarin kuin allekirjoituksenkin myötä

Juuh. Iski aika kovaa.
Mulla lähti Heavenlyn kuuntelu 3 kappaleesta:

Riding Through Hell [Coming From The Sky]
The World Will Be Better [Sign of the Winner]
Keepers of the Earth [Dust to Dust]

Sitten vaan tilaukseen "Coming From The Sky" ja "Dust to Dust", Tällä hetkellä miettimässä Viruksen ja Carpe Diemin ostamista/tilaamista. Jostainhan toi "Sign of The Winner" pitäis kanssa ostaa/saada/löytää.

[Jussi K]

Varsinkaan Virusta ei tarvitsisi miettiä, vaikkei noista mikään hyvää huonompi ole.

Riding Through Hell & The World Will Be Better annettiin muuten silloisen levy-yhtiön nettisivuiltakin täysimittaisena mp3-singlenä ladattavaksi kumpainenkin ennen julkaisua; kai ne joillain Noisen sivuista vieläkin ovat. Mutta sinällään ihan virallisestikin osuneita tärppejä. Ensinmainitusta voin lähettää kaameasti lausutun demoversion, jos kiinnostaa. Tuottaja Piet Sielck korjasi kai lyriikoita vähän englannin suuntaankin tuosta, kun saivat sillä 1999 demolla ensimmäisen sopparin.

2/3 biisistä päätyi debyytille ja onneksi mahtava Miraclekin tuolle Dust To Dustille lopulta.

[Symbolic]

Keepers of the Earth [Dust to Dust]

Tuo on musta aina ollut loistavan Dust to Dustin heikoin lenkki, vaikka toki hieno biisi onkin. Suosikkini edellämainitulta levyltä on ehdottomast Evil Lust for Life (kovin!), Victory ja vähän yllättävästi puoli-instrumentaali Hands of Darkness. Muita Heavenlyn levyjä multa ei tällä hetkellä löydykään, eikä niillä taida olla mitään kiirettäkään.

[Jussi K]

Freedom Call - Merlin-Legend Of The Past

Jo parin biisin jälkeen kuulostaa hieman paremmalta kuin edeltävä lätty, saas nähä kun loppuun asti päästään ja saadaan useampi kuuntelu alle että mihin sijoittuu freedom call tuotannossa tämä uutukainen.

No tuon jälkeen pitäisi aika pian olla ollutkin selvää; kuten (jostain syystä vielä julkaisemattomasta, eilinenhän meni jo) arviosta huomaatte. Kun ed. Dimensionshan on todella luvattoman heikko FC:n asteikolla & tämä LOTSK ei ainakaan häpeä minkään aikaisemman rinnalla.

Nyt kun on useampi kuuntelu alla niin onhan vaan perkeleen hyvä lätty tämä LOTSK. Pyyhkii kyllä edellisellä Dimensionsilla lattiaa joka tosiaan on se heikoin tekele FC tuotannossa. Taitaa tämä uutukainen olla suosikkini Crystal Empiren kanssa.

Freedom Call - Thunder God

Tuolla on nyt arviota.
Suosittelen! Oma retail-kappaleenikin saisi saapua cdonista niin pääsisin lyriikoita tsekkaamaan. Kannet näyttivät Äxässä vähän valjuilta mutta mitäpä niillä väliä kun sisältävät näin hyvää musiikkia

[Hese]

Eipä ole vissiin kukaan muistanut mainita mahtavaa kotimaista orkesteria Excalion jolta ilmestyi juuri uusi lätty. Excalion - High Time. Ainakin imperiumin arvostelija tykkäsi, ja jos on muka vielä kovempi kuin edellinen Waterlines niin on kyllä kova lätty kyseessä ja saattaa olla jopa vuoden kovimpia powerlättyjä. Otettava duuniin yöksi kuunteluun tämä uutukainen.

Lopputeksti arvostelusta:

"P.S. Ei mulla muuta, mutta tsekatkaa ihmeessä tämä levy, jos melodinen hevi kiinnostaa vähääkään. High Timeä parempia levyjä kun ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen julkaistu niin älyttömiä määriä, että tämä kannattaisi skipata. Lisäksi High Time on sarallaan – jo nyt – erittäin vahvana ehdokkaana yhdeksi vuoden 2010 parhaista levyistä."

[tombie]

^Tuli jo tuolla spämmäystopikissa kehuttua itsekin. Ehdottomasti suosittelut täältäkin päin!
Ja perinteistä keikkaa Konneveden paikallisessa odotellen...

Ensi viikolla levykauppaan tämän tiimoilta!

[Jyyd]

Lähteekin toi Excalion kuunteluun, uusin ja tota edeltävä levy ainakin. Vaikuttaa kovalta uudehkolta tuttavuudelta.

[Hese]

Eipä ole vissiin kukaan muistanut mainita mahtavaa kotimaista orkesteria Excalion jolta ilmestyi juuri uusi lätty. Excalion - High Time. Ainakin imperiumin arvostelija tykkäsi, ja jos on muka vielä kovempi kuin edellinen Waterlines niin on kyllä kova lätty kyseessä ja saattaa olla jopa vuoden kovimpia powerlättyjä. Otettava duuniin yöksi kuunteluun tämä uutukainen.

Lopputeksti arvostelusta:

"P.S. Ei mulla muuta, mutta tsekatkaa ihmeessä tämä levy, jos melodinen hevi kiinnostaa vähääkään. High Timeä parempia levyjä kun ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen julkaistu niin älyttömiä määriä, että tämä kannattaisi skipata. Lisäksi High Time on sarallaan – jo nyt – erittäin vahvana ehdokkaana yhdeksi vuoden 2010 parhaista levyistä."

Itse en nyt ihan näin kovin hehkuta tätä uutta lättyä kun on useampi kuuntelu takana. Waterlines toimii paremmin ainakin toistaiseksi.

[Iron Constable]

Freedom Callia täällä on kovasti hehkutettu. Ostin itse aikoinaan Crystal Empire levyn ja siihen jäi. Musan perusvireenä on sellainen ärsyttävä duuri, jota ei ole millään muulla bändillä. Originaalia ehkä, mutta ärsyttävää. Laulajakin on aina mennyt mun kirjoissa enempi homahtavan puolelle. Anteeks nyt kauhiast Kuuntelin Spotifystä sekä Eternityn, että Circle Of Lifen, jos olisi aihetta muuttaa mielipidettä. Juu ei. Eternity oli just samanlaista kuin tuo Crystal Empirekin, justiin pystyi loppuun kuuntelemaan.

Circle Of Life on pohjavireeltään selkeästi synkempi kuin nuo kaksi edellistä ja sitä pystyy kuuntelemaan ihan sujuvasti. Rahallista panostusta en kyllä aio kehiin laittaa. Freedom Call on esimerkki powerista, joka on väärällä tavalla happy happy joy joy. Ihan niinkuin on kaksi tapaa keittää kahvia, nimittäin, oikea ja väärä. Menkööt tämä kategoriaan mielipiteet ovat kuin persereikä, jokaisella on sellainen.

[Jussi K]

Eihän sitä kaikki voi kaikesta pitää, mutta kyllä nyt menee maun* tietäen niiin hyvä bändi "hukkaan" ettei voi kuin sääliä kai siellä on jokin ensi-antipatia voimissaan kun alan tuntijalle eivät niin täydelliset PM-kappaleet kuin Metal Invasion, Pharaoh, Ages Of Power, The Wanderer, The Eyes Of The World, Hunting High And Low, The Rhythm Of Life, Starlight, Hero Nation, jne jne. toimi. Puhumattakaan kuulemattomista(?) Fairylandista, Tears Fallingista, We Are Onesta, uuden albumin biiseistä.. thaijjai.

En uskokaan että siellä olisi mennyt jotain niin oleellista ohitse, kuin että duurivoittoista ja iloistahan tämän musiikin tulee ollakin! Eikä kukaan ole siellä niin 'huipulla' tässä asiassa kuin Freedom Call, tai ainakaan yhtä hyvillä biiseillä. Joten ehkä se on se juttu sitten. Ainahan siellä jokin italobändi voi yrittää muanattomalla laululla & cembalolla, mutta hyvät biisit (kertsit) = tärkeintä.

*sinällään tuo viittaus "homahtavaan" laulutapaan menee kyllä yli, jos sanoja on kuitenkin esimerkiksi Hammerfallin, Dream Evilin ja/tai Secret Spheren arvostaja monen muun ohella vinkuja siellä, vetelä täällä. Vai miten se meneekään. Tottakai monelle hyvän melodisen metallin arvostajalle särähtää vaikkapa Andre Matosin tai Ben Sotton naukuminenkin korvaan, eikä se silloin ole muutoin pois kuin itseltään. Sellaisiakin on, jotka eivät pidä Peavy Wagnerista, helevetti!

Tuo The Circle Of Lifen erilaisuus (jota en ole koskaan kuullut) lienee syynä, miten monet fanitkin pitävät sitä niin huonossa arvossa. Hitto, mahtava levy, oli ennen tätä uutta 2. parhaansa Eternityn jälkeen minulle, kun sisältää niistä poiketen (= none) vain yhden huonon biisin, High Enoughin. Toki avauskappale on epä-FC:mäinen ja hitaahko, mutta jo samoilla eväillä uskomattoman paljon tarttuvammin totetutettu nimikko-lopettaja on uran parhaita kappaleita.

[Iron Constable]

^Miälipiteitä, nääs. Freedom Callin laulajalla on vaan sellainen sävy äänessään, ettei oikein uppoa. Taasen jollain Isfeldtillä on just sellainen vivahde, josta tykkään tosi paljon. Hassuva ? Täytyy pyöräyttää koko tuotanto läpi Spotifystä. Eternity oli kyllä todella paska, Crystal Empirelläkin on sentään pari kuunneltavaa. The Circle Of Life sisältää kourallisen hyviäkin ralleja, kuten mainitsemasi Hero Nation ja hassulla tavalla samankaltainen kuin kaimansa Stratojen tuotannossa, tosin hieman vesitettynä versiona, eli Hunting High And Low. Korvailen nuo aikaisemmat ja myöhemmätkin, mahdollisimman avoimin mielin

[Asamael]

Onkos tapaus nimeltä Free Spirit kenellekään tuttu? Varsin toimivaa (tarttuvaa) hard rockia pohojammaan suunnalta.
Karon arvio Pale Sister of Lightista: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=8621
Täältä vaikka instant-hitti Far away from heaven kuunteluun:
http://www.myspace.com/freespiritrock

Jotenkin tulee aikoinaan yhden levyn julkaissut Wilskan Sethian-orkesteri tästä mieleen, vaikka ei nyt ihan samanlaisesta meiningistä ole kyse.

[Jussi K]

^ No ei kyllä minun mielestäni ollenkaan Sethianin tyyppistä, Wilska kun ei oikein osannut puhtaita vedellä, puhumattakaan siitä eroavaisuudesta että tällä on hyviä biisejä.. oikeastaan lähes kaikki. Vain soundien rumpukonemaisuus häiritsee, mutta kuitenkin oikein mielenkiintoinen löytö kaverilta. Loppuvuodesta suositteli ja pitäisi itsellekin tuo debyytti vaikka Äxästä hankkia, kun tilaisuus tulee.

Ei kai tämä niin metallia ole, kuin aor-henkistä melodista rokkia, mutta todella hyvää tavaraa. Toimii muuten monellekin lautalaiselle varmuudella, mitä vanhempi & melodiatajuisempi mieli = varmemmat tulokset

[tsorl]

Taas on yksi transatlanttinen supergrouppi kasassa:

Former METAL CHURCH singer Ronny Munroe has joined BRUTAL GODZ, the new Germany-based project featuring former/current members of BLIND GUARDIAN, RHAPSODY OF FIRE and REBELLION.

Commented guitarist Uwe Lulis: "Ronny impressed us with his voice and instantly made us feel like he is the perfect one. We sent him three songs to work on and even in the same night he responded. Within a short timeframe of several hours, Ronny had written lyrics, created and arranged all the vocal lines and then performed his work — something that [none] of us had never experienced before.

"Ronny is absolutely amazing. We can't wait to hit the studio and get the songs nailed down."

Added Ronny Munroe: "I am very excited and honored to be playing with such great musicians. The material is brutal and I'm looking forward to a crushing release."

BRUTAL GODZ is:

Ronny Munroe (METAL CHURCH) - Vocals
Uwe Lulis (REBELLION) - Guitar
Alex Holzwarth (RHAPSODY OF FIRE) - Drums
Oliver Holzwarth (BLIND GUARDIAN) - Bass

Ronny Munroe sang on the last three METAL CHURCH albums and recently released his first solo record, "The Fire Within", on Rat Pak Records.

Mielenkiintoisia nimiä, Munroe teki MC:ssä hyvää työtä vaikka laulamansa materiaali ei IMO kaksista ollut ja Uwe Lulis on tylsästä Rebellionista huolimatta se mies joka soitti Grave Diggerin parhailla levyillä. Holzwarthin veljekset on varmaan taas keikkahommissa. Toivottavasti tämä ei jää pelkäksi Blabbermouth-mehusteluksi niinkuin esim. sille Defeis/Stauch -jutulle näyttää pahasti käyneen.

[Jussi K]

Evil In You on ehkä bändin paras levy, sitten tulevat Hartmann-aikakauden tuotokset Only Human kärjessä, siihen väliin VII ja viimeisenä vähän popimpi ja heppoisempi Chained. Valitettavasti en ole koskaan ymmärtänyt yltiöpäistä Levén hehkutusta, ei mahdu mun listalla viidentoista parhaan vokalistin joukkoon. Taitava kaveri, mutta äänessään on jotain minulle ei-mieluista, joka pudottaa miehen kärkijoukosta. Evil In Youn parasta antia on bonuslevy, jolla laulaa vielä Oliver Hartmann, selkeä 6-0 itse päälevyn vokaalisuorituksesta...

Tuo The Evil In You on tullut kertaalleen kuunneltua ja sen yrityksen perusteella se jää vain puolittain hyväksi levyksi. Kokonaisuutena enemmän power metallinen kuin Chained, joka nojaa enemmän hard rock -biiseihin (olkoon paikoin sitten heppoisempaa kamaa, niin Levénin vokaaleilla ne siirappisemmat slovaritkin kuulostavat kertakaikkisen upeilta).Levénin vokaalit ovat mielestäni Chainedilla huomattavasti paremmat kuin The Evil In You -albumilla. Mutta yritetään saada tuota toistakin Levénin vokalisoimaa levyä aukenemaan, sillä kyllähän potentiaalia löytyy siltäkin. Mats Levén on yksi maailman ykkösvokalisteista eli pitäydyn jatkossakin siinä yltiöpäisessä hehkutuksessa, koska kaveri sen mahtavan lauluäänensä ansiosta täysin ansaintsee. Mitä noihin Hartmannin vetämiin bonusbiiseihin tulee, niin ihan hyvin laulaa, mutta jää omissa korvissani hieman tavalliseksi ja lähinnä perushyväksi vokalistiksi.

Kun Leevenistä oli kerran puhetta aiemmin, niin lisätään tähän että on nyt värvätty tämän suomalaisen häiskän tilalle ranskisbändiin (jossa Pink Cream 69:n David Readman on myös vaikuttanut, kuten myös Revolution Renaissancen Gus Monsanto).

ADAGIO is very pleased to announce that Swedish singer Mats Levén (Ex-Malmsteen/Thérion) will join the band for their upcoming European tour in support to Kamelot.

Adagio boss Stephan Forte comments: "Mats is an incredible singer and performer, with a tremendous technique. His unique tone, both aggressive and melodic, fits Adagio's music wondefully. So, we're very much looking forward to meeting all of you guys next month on the tour with Kamelot.....We're fuckin' impatient to share a dark musical moment with you !!"