Lappis wrote:Pakko ottaa eri topic ja kysyä;
Muistatteko Jyrkin; Muistatteko tämän;
Tottakai muistan. Jyrkiä tuli katsottua ihan alusta saakka

Moderator: The Killer Krew
Lappis wrote:Pakko ottaa eri topic ja kysyä;
Muistatteko Jyrkin; Muistatteko tämän;
Tuostakin jokunen bändikin saanut vaikutteita omiin riffeihinsä.Jussi K wrote:ns: Mötley Crüe - Looks That Kill (demo)
Mick Marsin täydellisintä riffiä puskee.
ns: The Poodles - Carolinemie wrote:The Poodles - Like No Tomorrow
No helevetti, tämähän toimii oikeasti! Avausbiisi oli kuonaa mutta jo raita #2 asti silkkaa tarttuvuutta.
Ensilevyltään olen jotakin kuullut kehujen takia, muttei liikaa kiinnostanut koskaan. Kakkosalbumin skippasin sitten fanienkin (no, yksikössä: Mapen) haukkumana tyystin. Mutta tämä uusi vaikuttaa kyllä kehunsa ansainneelta.
Ketähän vokalisti Jakob Samuel vain oikein ääneltään muistuttaa...?
edit: Nämähän ovat pinnalla, kun kaksi uutta musiikkivideotakin tehtynä: Tämä yllämainittu Like No Tomorrow & aivan esimerkillisen kertsin omaava helmi I Rule The Night.
Ja vinyyleissä tulee se levyn kokonaisuus paljon selkeämmin esiin, kun molemmilla puolilla on alkunsa ja loppunsa. Levyt ehkä siten on helpompia kokonaisuuksia kuunnella, kun taas cd:llä kaikki tulee periaatteessa samaan pötköön ja kuuntelija saattaa tympääntyä nopeammin. Kasetitkin on siinä mielessä hyviä. Kuuntelee yhden puolen, sulattelee kuulemaansa vaikka vuoden, jos siltä tuntuu ja kääntää puoltaLappis wrote: Kuunnelkaa toi sama Vinyyliltä, ehkä sitten tajuatte sen kaiken vaivannäön jälkeen; Siis se vaivannäkö, mikä tulee siitä, että laittaa levyn soimaan soittimelle. En tarkoita sitä " vaivannäköä ", mikä tulee siitä, että painaa MP-Kolmosen näppäintä.
Jep, kelataan introsta suoraan kertsiin yeah!Iron Constable wrote:^Tossa on just se ero perinteisen kuuntelijan ja monen nykyjullin kohdalla. Kuunnellaan hitti sieltä ja toinen täältä. "Miksi ostaa koko levy, kun niistä 10 biisistä vain 6 on hyviä ja loput ihan paskaa" ? No, totta tuokin, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että levy on osiensa summa, niin parempien kuin heikompien biisien. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, itse en ajatellut muuttua niiden mukana. Kovin on kaukainen ajatus ostaa yksittäsiä biisejä. JEE, Overkill julkaisee tänään KAKSI uutta biisiä ja puolen vuoden päästä kolme lisää... Ajatuksenakin jo pelottava.
Hyvin muistan vaikka en niin nuori enää ollutkaan. Piti sitä aina pyrkiä katsomaan, jos siellä vaikka jotakin kivaa näkyisi. Ja olen ikuisesti ohjelmalle siitä kiitollinen, että menin katsomaan Savoy-teatteriin "Posion Teron" (=Miri Miettisen esittely) rumpuklinikkaa. Katselin Jyrkiä ja olin huomaavani tutun hahmon siellä, joten seuraava ajatukseni oli, Miksi. No Terryhän se oli ja haastattelun lopuksi kerrottiin muutaman tunnin päästä olevasta klinikasta eli bussiin ja naapurikaupunki Helsinkiin. Pesi Mike Portnoyn vastaavan session Tavastialla ihan kepeästi.Samhain wrote:Tottakai muistan. Jyrkiä tuli katsottua ihan alusta saakkaLappis wrote:Pakko ottaa eri topic ja kysyä;
Muistatteko Jyrkin; Muistatteko tämän;
Mulle on hyvinkin tuttu. Minusta A.R.G oli aikoinaan ainut bändi jota saattoi pitää todellisena haastajana Stonelle. Kaikkihan nyt Stonen kovuuden tietää? Harmi että lopettivat vuoteen 1991. Olen yrittänyt metsästää niiden viimeisimmäksi jäänyttä albumia One World Without The End, koska joskus tuokin levy on tullut myytyä rahanhimossa pois. Onneksi bändin muu tuotanto löytyy edelleen hyllystä.Real Dead wrote:Kuinkas monelle tällä laudalla on tuttu semmoinen bändi kuin A.R.G?
nyt soi: A.R.G- The Ultimate Entrance / Pesticide
melko kovaa materiaalia löytyy k.o bändiltä imo.