Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

[Journeyson]

Helloween - Ride The Sky

On se vaan kova! Parhaita biisejä mitä tiedän.

[Risto Malinen]

WHITESNAKE : Crying In The Rain

Soimassa se parempi (=lue alkuperäinen) versio Saints & Sinners´ltä. Onhan tämä kokonaisuudessaankin todella kova levy.

[Ipe]

SPARZANZA
On muuten jumalattoman kovaa kamaa. Niin siinä vain kävi. Tavastialle on pakko lähteä.

http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=9161" onclick="window.open(this.href);return false; , ei yhtään hassumpi arvio.

[Sir]

[raastin]

Bathory - One Rode To Asa Bay
Eiköhä tällä ja kupilla kahvia herätä.

[Risto Malinen]

THUNDER : Backstreet Symphony

Soimassa tämän hienon levyn remasteroitu laitos, jossa on bonuslevy ja mukana on kaikki levyn sinkkujen B-puolet ja muutama liveveto. Hieno paketti heinäkuussa uransa lopettaneelta yhtyeeltä.

[Jeeves]

WASP - Babylon

Uutta levyä tässä pyörittelen Spotifysta. Aika samoilla linjoilla mennään edelliseen verrattuna. Toimivaa kamaa kyllä koko levy, mutta hieman sellainen fiilis iskee, että tämä kaikki on kuultu jo aikaisemmin.

Mutta kovan levyn on kyllä jälleen Blackie väsännyt.

[prowler]

Gary Moore - The Loner Paljon tullut kuunneltua kyseistä herraa viime aikoina ja levyjäkin pitäs alkaa tosissaan joskus hommaamaan.

[Paha-Lurkki]

Grateful Dead - Terrapin Station

Kun teki mieli jotakin groovea hippimeininkiä, niin tämähän sopi kuvioon mukavasti. Nimibiisi on levyn parasta antia, tosin aika epätavallista Deadia. Pitkä ja moniosainen, sinfoninen kappale joka ei ole kovinkaan juurevaa kuten bändin touhut yleensä. Tosin kyllähän tämä jammailubändien kuningas livenä veti melkein kaikki biisit todella pitkän kaavan mukaan.

[Roskisdyykkari]

Grateful Dead - Terrapin Station

Kun teki mieli jotakin groovea hippimeininkiä, niin tämähän sopi kuvioon mukavasti. Nimibiisi on levyn parasta antia, tosin aika epätavallista Deadia. Pitkä ja moniosainen, sinfoninen kappale joka ei ole kovinkaan juurevaa kuten bändin touhut yleensä. Tosin kyllähän tämä jammailubändien kuningas livenä veti melkein kaikki biisit todella pitkän kaavan mukaan.

Mikä sattuma, itse juuri eilen hain kirjastosta aimon annoksen loistavaa musiikkia, mukaanlukien Grateful Deadin Anthem of the Sun. Bändin nimi oli hyvinkin tuttu ja kyseisestä levystä kertovan "Rockin klassikkolevyt" -dokkarinkin nähneenä on aina pitänyt tutustua yhtyeeseen, 60-luvun acid rock ei nimittäin koskaan petä.

Eikä pettänyt nytkään, loistavaa ja äärimmäisen hapokasta jamitteluahan tuo levy pitää sisällään, mutta muihin samaa tyyliä edustaviin bändeihin verrattuna musiikki on melko vaikeasti avautuvaa. Muutamien kuunteluiden jälkeen on kuitenkin alkanut diggailemaan menosta yhä enemmän, ja bändi vaikuttaa siltä, että pitäisi tutustua siihen oikein todenteolla.

Oletkos muuten Paha-Lurkki tutustunut toiseen amerikkalaiseen jamibändiin nimeltään Phish? Grateful Deadin tapaan yhtye on nimenomaan livebändi, lyhyetkin biisit saattavat venyä uskomattomien jamittelujen ansiosta puoleenkin tuntiin (joskus sitäkin pidemmiksi). Musiikissa vaikutteet näkyvät myös, tosin eivät niin paljon; Phishin musiikki on äärimmäisen monipuolista ja tuotannosta löytyy niin huolellisesti sävellettyjä eeppisiä progeteoksia kuin rentoja rock-ralleja sekä vahvasti jazz-vaikutteista kevyttä jammailua.

Ja tällä hetkellä soikin:
Phish - Julius (live)

[Risto Malinen]

Gary Moore - The Loner Paljon tullut kuunneltua kyseistä herraa viime aikoina ja levyjäkin pitäs alkaa tosissaan joskus hommaamaan.

Originaalihan löytyy Cozy Powellin soololevyltä OVER THE TOP ja tuosta linkistä Cozy Powell : Killer & The Loner noin 5 minuutin kohdalta alkaa liveversio The Lonerista.

[Paha-Lurkki]

Mikä sattuma, itse juuri eilen hain kirjastosta aimon annoksen loistavaa musiikkia, mukaanlukien Grateful Deadin Anthem of the Sun. Bändin nimi oli hyvinkin tuttu ja kyseisestä levystä kertovan "Rockin klassikkolevyt" -dokkarinkin nähneenä on aina pitänyt tutustua yhtyeeseen, 60-luvun acid rock ei nimittäin koskaan petä.

Eikä pettänyt nytkään, loistavaa ja äärimmäisen hapokasta jamitteluahan tuo levy pitää sisällään, mutta muihin samaa tyyliä edustaviin bändeihin verrattuna musiikki on melko vaikeasti avautuvaa. Muutamien kuunteluiden jälkeen on kuitenkin alkanut diggailemaan menosta yhä enemmän, ja bändi vaikuttaa siltä, että pitäisi tutustua siihen oikein todenteolla.

Oletkos muuten Paha-Lurkki tutustunut toiseen amerikkalaiseen jamibändiin nimeltään Phish? Grateful Deadin tapaan yhtye on nimenomaan livebändi, lyhyetkin biisit saattavat venyä uskomattomien jamittelujen ansiosta puoleenkin tuntiin (joskus sitäkin pidemmiksi). Musiikissa vaikutteet näkyvät myös, tosin eivät niin paljon; Phishin musiikki on äärimmäisen monipuolista ja tuotannosta löytyy niin huolellisesti sävellettyjä eeppisiä progeteoksia kuin rentoja rock-ralleja sekä vahvasti jazz-vaikutteista kevyttä jammailua.

Ja tällä hetkellä soikin:
Phish - Julius (live)

Joo kyllähän nämä jenkkien jammailubändit on sitä hieman keskivertoa hitaammin avautuvaa kamaa. En sitten tiedä auttaisko rautaiskuuri happoa tai joidenkin sienten napostelu asiaa, en oo kokeillut eikä oo aikeissakaan. Grateful Deadhan on sinänsä jännä bändi että se on todella megaluokan kulttibändi Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa ja Suomessa paljon pienempi nimi. Kai se on vaan niin että tuo hippikulttuuri oli jotenkin leimallisesti amerikkalainen ilmiö, tai ehkä Euroopan 70-luvun kova progeskene veti potentiaalisia kuulijoita niin vahvasti puoleensa, ettei happojammailu saanut täällä niin vahvaa jalansijaa. Mua kyllä kiinnostaa kumpikin, mutta helppoahan se on vuosikymmeniä myöhemmin ja näin netin valtakaudella, viisastella ja ottaa ilo irti molemmista! Joka tapauksessa Grateful Dead on kyllä ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Hyviä levyjä jo mainitut Anthem of The Sun ja Terrapin Station sekä mm. Aoxomoxoa ja American Beauty.

Phish ei niin kauhean tuttu oo, mitä nyt oon pari kertaa kuullut Hoist-albumin, josta kyllä tykkäsin. Lisäksi muutamia yksittäisiä kappaleita on tullut vastaan muilta levyiltä. Phish taisi olla Deadin hengessä paitsi mahtava livebändi, myös todellinen kultti/fanitus-bändi, joka teki hommaansa ennen kaikkea faneille. Kyllähän tämäkin orkesteri kuuluu listalle: ota selvää ja tutustu. Monipuolinen ja jännä poppoo on kyseessä, ihan pintapuolisenkin tutustumisen perusteella. Tämän kunniaksi soi, oikein smooth and mellow:
Phish- Lifeboy
http://www.youtube.com/watch?v=aPbkxlohNUU" onclick="window.open(this.href);return false;

[Iron Constable]

Nightmare - Travel In The Spheres Of Dreams

Miksi hyvää muuttamaan. Silent Room kuuntelussa, ensimmäinen todellisista Nightmaren uuden ajan airueista. Mahtoiko kukaan kokeilla edellisellä sivulla postaamiani linkkejä ? Eikö oikeasti ketään kiinnosta vai oletteko vain laiskoja kommentoimaan ? Täytyy kyllä oikeasti etsiä joku aktiivisempi foorumi näille yksinpuheluille, että voi parituhatta? tyyppiä olla hiljaa. I close my case. I´ve had enough.

[IronBrother]

Eiffel 65 - Blue (Da Ba Dee)
Kyllähän me kaikki tiedetään että tykkääte tästä. Älkää olko ujoja

[av]

Strapping Young Lad - Aftermath

Joku joskus sanoi jossain arviossa että tämän biisin riffeillä voisi kyntää peltoa... melko osuvasti sanottu. Loistava biisi loistavalta levyltä

[reptile]

WASP - Babylon

Mutta kovan levyn on kyllä jälleen Blackie väsännyt.

Niin on. Ei maata mullistavaa tai mitään uutta auringon alla, mutta niin pirun hyvin toimivaa. Jatkaa edellisen levyn linjoilla ja taso pysyy vähintään yhtä kovana. Helposti 4/5.

[Sir]

[mika]

WASP-Babylon ja sieltä menee nyt Purple-cover "Burn" joka on mainio cover. Muuten jatkan samoilla linjoilla kuin herrat tuolla aiemmin eli hyvää perusheviä, ei mullistavaa-toimii kuitenkin kuin metrinen halko!

[rocker]

Sonata Arctican uusin kuuntelussa. Parempi on kuin Unia. Kuulostaa jopa yllättävän hyvältä.

[Dropkick]

W.A.S.P. - Babylon

Ihan hyvän levyn on Blackie saanut kasaan. Biisit Crazy, Babylon's Burning ja Into The Fire tuntuis toimivan parhaiten. Ei nyt ihan vanhemmalle tuotannolle pärjätä, mutta kyllähän tätä nyt kuuntelee. Kulttuuritalon keikkaa odotellessa.

[Iron Constable]

Evile - Thrasher

Kyllä tää toimii. Jytäkkää menoa, Bay Area vuonna 0 taitaa olla se paras vertailukohta. Laulajasta tulee eniten mieleen varmaan Tom Araya tai Chuck Billy. Asenteella lykkää keuhkoistaan tulemaan, mutta sanoista selvän saaminen ei tuota vaikeuksia. Mä luulin, ettei tämmöistä enää kukaan tee. Sinänsä piristävää, ettei aina tartte kaivaa niitä vanhoja levyjä esiin. Äkkiseltään sanoisin, että kulta-aikojen Slayer on ehdottomasti lähimpänä tätä mäiskettä.

[Lappis]

Just tuossa pari päivää sitten kuuntelin pari kertaa South of heavenin lävitse. Kyllä on levyllä onneton tuotanto. Saundit ovat Slayer-nimiselle bändille totaalisen munattomat joka osa-alueella eikä Arayakaan onnistu millään muotoa. Biisimateriaali on keskitasoa noin yleisesti. Pari selkeästi muuta materiaalia kovempaa kiskaisua ( Silent Scream, Read between the lies, Cleanse the soul ), muuten aika heikkoa. Muistelin levyn kovemmaksi mutta eipä lähtenyt. Seuraavaksi sitten Seasons in the abyss. Ja se lähtee!

[Sir]

Let's Fucking Die!

[Wasted]

Blind Guardian - Carry the Blessed Home

Pyöriikö mulla aina samat bändit, kun tänne kirjoittelen? Aika vaisu esitys tämä biisi. Onneksi Another Stranger Me on jo paljon parempi.

[Sir]