Megadeth

[Suotana]

Uusimmassa soundissa oli aika iso haastattelu Mustainelta, ja hän sanoi että ensi kesänä todennäköisesti nähdään Suomessa jossain festareilla. Tulisiko jälleen kerran Saunaa?

Juu itteki lueskelin ton. Kyllä sauna mulle kelpais, kun sillon 07 jäi väliin.

^Kuulemma muillakin kestänyt tuon Endgamen tulo playstä mitä nytten olen muilta foorumeilta lueskellut.

[Jukka]

Haha, Mustaine oli mennyt haastattelussa toteamaan Endgamen olevan Death Magneticia parempi levy. Näin varmasti onkin, mutta kyllä porkkanapää aika hanakasti muistaa itsekin pitää yllä Mega-Meta -kädenvääntöä.

[QazKFD]

^ Tonhan nyt voi todeta kuulemattakin?

[Suotana]

Haha, Mustaine oli mennyt haastattelussa toteamaan Endgamen olevan Death Magneticia parempi levy. Näin varmasti onkin, mutta kyllä porkkanapää aika hanakasti muistaa itsekin pitää yllä Mega-Meta -kädenvääntöä.

Mitäs sitä muuta sanomaan, kun haastattelijat utelevat metallicasta? Ei Mustaine sentäs ilman metallicaan liittyviä kysymyksiä ole alkanut mollaamaan metallicaa tai kehumaan omaa kamaansa paremmaks. Kyllähän se Mustaine osaa puhua paljon paskaa haastatteluissa kuten on nähty, mutta eipä tuossa nytten mitään pahaa ollut.

[P.K.]

Eihän Dave ollut mitään tuollaista mennyt sanomaan. Sehän vain siteerasi jotain toimittajaa joka oli niin sanonut ja kävi omia fiiliksiään läpi. Blabber on taas muna pystyssä tehnyt normaalia keltaisen lehdistön hommia. Vittu miten vammainen sivusto taas vaihteeksi.

Siis näinhän Dave sanoi:

Mustaine: "The record is a complete smash success right now for us. Even web sites that are notorious for hating MEGADETH, like Blabbermouth, we got an 8.5 out of 10 there. I mean, go figure. And they even said something that was kind towards me, saying, 'Well, maybe it's time for us to take a lesson from Professor Dave.' And I'm thinking, 'Huh?!' I guess hell must be frozen. [laughs] And I just heard that there's a magazine — a very high-ranking, established institution... magazine in the U.K., one of the guys there said that MEGADETH is better than METALLICA. And I was like, 'Oh, my God. The next thing you know I'm gonna wake up and I'm gonna be 16 again and I'll have somebody really hot and young laying in my bed.'"

http://www.roadrunnerrecords.com/blabbe ... mID=127510" onclick="window.open(this.href);return false;

[Jyyd]

Eihän Dave ollut mitään tuollaista mennyt sanomaan. Sehän vain siteerasi jotain toimittajaa joka oli niin sanonut ja kävi omia fiiliksiään läpi. Blabber on taas muna pystyssä tehnyt normaalia keltaisen lehdistön hommia. Vittu miten vammainen sivusto taas vaihteeksi.

Siis näinhän Dave sanoi:

Mustaine: "The record is a complete smash success right now for us. Even web sites that are notorious for hating MEGADETH, like Blabbermouth, we got an 8.5 out of 10 there. I mean, go figure. And they even said something that was kind towards me, saying, 'Well, maybe it's time for us to take a lesson from Professor Dave.' And I'm thinking, 'Huh?!' I guess hell must be frozen. [laughs] And I just heard that there's a magazine — a very high-ranking, established institution... magazine in the U.K., one of the guys there said that MEGADETH is better than METALLICA. And I was like, 'Oh, my God. The next thing you know I'm gonna wake up and I'm gonna be 16 again and I'll have somebody really hot and young laying in my bed.'"

http://www.roadrunnerrecords.com/blabbe ... mID=127510" onclick="window.open(this.href);return false;

Jep, näin saadaan taas lukutaidottomat ihmiset lukemaan asioita väärin, ja kun yks lukee väärin niin kohta x-määrä ihmisiä luulee asiasta samoin.

[Loveri]

^Kuten eräs hieno kitaristi-laulaja Chuck Schuldiner on sanonut aikoinaan: "Support music, not rumours".

[Suotana]

^

On whether it gets annoying being asked about METALLICA all the time:

Mustaine: "Nah, it depends on what they're talking about. If it's the 'he-said-she-said' stuff, that's not OK, because they weren't there. But if it's stuff like talking about anything that was to happen, currently or in the future, it's total speculation and it's up in the air. I really don't like talking about it, because I have a new record out and I've heard both records [referring to METALLICA's 'Death Magnetic' and MEGADETH's 'Endgame' — Ed.], and I think mine's better. And that's not a dig at [METALLICA]; it's just how I feel. And I know that they've got a lot of records that are better than the stuff I've put out, but not all of it, and certainly not the stuff that we made together."

Todellakin lukutaidotonta porukkaa..

Edit: Ylemmät herrat juuri todisti Jyydin teorian toimivaksi.

[Mercyful Mika]

Boikotoikaa Blabbermouthia, kaikki sinne kirjoittavat ja kommentoivat tulisi ampua!

[Iron Constable]

Jaa-a. Ekalla kuuntelulla jätti aika kylmäksi tämä levy. Missä se tilu oli ? En todellakaan puhu samana päivänä Rust In Peacen kanssa tästä levystä. Kuunnellaan lisää, ennenkuin tuomitaan. Tuntui paranevan loppua kohti meno, paras biisi selkeästi The Hardest Part Of Letting Go..., toinen mieleen jäänyt oli How The Story Ends. Noiden ulkopuolella aika samantyylistä huttua, paljon kehutussa 44 Minutesissa oli potentiaalia, mutta ei mitään elämää suurempaa.

Suoraviivaisempi ja keskittyneempi levy kuin edelliset kaksi, mutta helpolla ei kuulijaa päästetä. Vaatii monta kuuntelua vielä, ennenkuin kunnolla avautuu. Ei mikään "hitti ensikuuntelulla", mutta ehkä se on hyvä vain ?

[poolrules]

Itse on tullut tätä nyt viikon? verran pyöriteltyä päivittäin ja paranee vain kokoajan. Varsinkin aloitus kolmikko toimii erinomaisesti, eikä sen jälkeenkään oikein suvantovaihetta tule vaan tasaisen vahvasti mennään loppuun asti. Varsinkin tuo 44 minutes on parantanut kuin sika lyllerrystään, kun alkuun pidin levyn ehdottomasti huonoimpana, mutta nyt jo melkeimpä paras kappale. Niihin RIP tiluihin Dave tarvitsisi varmasti jotain kemikaaleja päänuppiinsa, mutta ilman niitä tämä alkaa olla varmasti parasta mitä herralta voidaan odottaa.

np. How the Story Ends

[Toxic Enema]

Täytyy korjailla yleistä harhakäsitystä. Melkein kaikki ihailevat Daven kaman käyttöä ja taivastelevat, kuinka se mömmöissä teki niin loistavaa matskua. RIP ja CTE-levyt sävellettiin ja levytettiin Daven ollessa selvänä. Pahin huume taisi olla kahvi, jota meni CTE-sessioissa litratolkulla. Ainakin Behind the Music-dokumentin mukaan Dave meni SFSGSW:n kiertueen jälkeen katkolle ja raittiutta kesti tuolla kertaa yli vuoden, jonka aikana syntyi tuo mainitsemasi thrash-metallin mestariteos. Kiertueet saivatkin sitten päihdepirut ulos.

[Karpaasi]

^Pistetään sitten jonkun pitkäaikaisen jälkitripin seuraukseksi tuo sävellyksen taso.

[The Trooper]

Kommentoinpa minäkin tätä uusinta 'Dethin tuotosta. Levyä on kuunneltu nyt noin kymmenen kertaa läpi, muttei vielä mitään tajunnanräjäyttäjäkamaa tunnu olevan. Itse en siis yhdy näihin "parasta sitten RIPin" -hehkutteluihin. Kaikki Megadethin tuotokset vuoteen '94 asti vievät tätä Endgamea - ainakin vielä on sellainen fiilis. Joka tapauksessa ihan suhteellisen menevä levy kyseessä, koviakin biisejä toki löytyy. Mielestäni albumin kärkeä edustavat 44 Minutes, Bodies, The Hardest Part... ja The Right To Go Insane. Lisäksi introbiisinä toimiva Dialectic Chaos aiheutti ainakin itselleni mielleyhtymän Into The Lungs Of Helliin ---> hyvää shittiä siis.

Peruskamaa tuntuis tää levy olevan, mut toivottavasti kasvaa seuraavilla kuunteluilla.

[Suotana]

^Tuli sama mieleen Lungs of Hellistä, kun eilen kuuntelin So faria. Liarin alku on taas kuin 1,320. Ei siinä mitään hyvin toimii.

[SPD10]

Itse oon nyt kuunnellu levyn kymmenisen kertaa läpi. Ensikuuntelusta asti on mun mieleen tullu Countdown-matsku So Far...-höysteillä. Molemmat toki mainioita albumeita, muttei silti lähelläkään Rust in Peacen parhautta, joten ei tämä Endgamekaan samalle tasolle nouse. Mutta kokonaisuutena kuitenkin varsin hyvä levy, ehkä 8- napsahtais asteikolla 4-10.

[Journeyson]

Tässä olisi hieman arviotani Endgamesta, 80's Rocksiin tämän jo laitoin.

Megadeth – Endgame (2009)




Dave Mustaine – laulu, soolo- & rytmikitara
Chris Broderick – soolokitara, komppikitara, taustalaulu
James LoMenzo – basso, taustalaulu
Shawn Drover – rummut

1. Dialectic Chaos (Mustaine)
2. This Day We Fight! (Mustaine)
3. 44 Minutes (Mustaine)
4. 1,320' (Mustaine)
5. Bite The Hand (Mustaine)
6. Bodies (Mustaine)
7. Endgame (Mustaine)
8. The Hardest Part Of Letting Go... Sealed With A Kiss (Mustaine/Broderick)
9. Head Crusher (Mustaine/Drover)
10. How The Story Ends (Mustaine)
11. The Right To Go Insane (Mustaine)

Nyt arvosteluun tämän erittäin tunnetun rässimetallibändin uusin studiolätty. Edelliset levyt The System Has Failed (2004) ja United Abominations (2007) osoittivat, ettei yhtyeen taru ollut päättymässä vuoden 1999 totaalifloppi Riskin, keskinkertaisen The World Needs A Heron (2001) ja Mustainen tunnetun loukkaantumisen jälkeen, joka johti yhtyeen väliaikaiseen hajoamiseen. Silti, The System Has Failed ja United Abominations eivät räväköityneestä luonteestaan huolimatta olleet vielä sitä, mitä bändi oli 1990-luvun alussa edustanut. Kumpikin albumi alkoi äärimmäisen vahvasti, mutta loppua kohden kappaleiden taso tylsistyi. Albumeilta jäi siis lopullinen terä uupumaan.

Heinäkuun 30. päivä vuonna 2008 Dave Mustaine ilmoitti että yhtye lähtee syksyllä studioon valmistelemaan uutta studiolevyään. Levy olisi yhtyeen ensimmäinen, jolla tuore kitaristi Crish Broderick soittaisi.
Levyä nauhoitettiin tammikuusta toukokuuhun ja kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen single Head Crusher, joka herätti monien fanien kiinnostuksen. Levyn nimeksi julkistettiin ENDGAME ja albumi julkaistiin syyskuun 16. päivä.

Albumi oli Mustainen itsensä mukaan menestys, ja keräsi paljon positiivisia arvosteluja. Yhdysvaltain Billboard 200 -listalla levy nousi sijalle 9 (mistä taas hyvä syy Davelle raivostua) ja mm. Suomen virallisella listalla sijalle 7.

Levy itsessään teki itseeni vaikutuksen.
Albumi käynnistyy vahvalla ja erittäin soolopitoisella instrumentaalilla nimeltä Dialectic Chaos. Daven ja Crishin maukas sooloilu iskee heti, ja aloitusraita onkin erittäin hyvä intro levylle.
Kiero riffi käynnstää kakkoskappaleen, ja Dave aloittaa saarnaamisen. Riffittely on erittäin vahvaa, lähelle päästään jopa Rust In Peacea. Aivan helvetin tarttuvaa menoa! Broderick on juuri oikea kitaristi Megadethiin. Lopun This Day We Fight! -huudot kuulostavat juuri siltä miltä pitääkin, eli mahtavalta.

Whet with your blood, I sharpen my sword
No turning the other cheek like a coward
Come tomorrow, I may lay down and die
But not this day

This day we fight!
This day we fight!
This day we fight!

Kolmantena kappaleena kuullaan melodisempi 44 Minutes, jossa kuullaan myös puhetta. Säkeistöt edetään ryminällä, mutta mahtavassa kertosäkeessä Dave pääsee näyttämään sävellystaitojaan kunnolla! Soolo-osuudet melko yksinkertaiset, mutta toimivat.
1,320 ja vauhti päälle! Autoiluun liittyvät sanat kuljettavat vauhdikasta kappaletta kuin juna! Puolivälissä tempovaihdos ja loppu mennäänkin puhtaalla rässimeiningillä.
Rässiriffejä esittelee myös seuraava biisi, Bite The Hand. Raskaalla vaihteella edetään, jopa tylyä meininkiä. Puolivälissä Hangar 18 -tyylinen soolo, ja näin kappale etenee loppun asti. Hienoa!
Bodies: Tämän aukeaminen kesti kauan. Säkeistöt aika rässähtävät, mutta kertosäe melodista Countdown To Extinction -meininkiä. Väliosaan taas tempovaihdos, ja loppu onkin juhlaa. Miinusta puuduttavasta bridge-osasta.
Sitten meinki muuttuu jopa hävyttömän kovaksi. Endgamessa Dave pääsee saarnaamaan oikein kunnolla poliittisia juttujaan, ja kappale on loistavien soolojensa, tarttuvan kertsinsä ja laukkaavan komppinsa ansiosta tuleva klassikko.

This is the end of the road, this is the end of the line, this is the end of your life, this is the Endgame!

Seuraavaksi rauhallisempaa osastoa, ja The Hardest Part of Letting Go.... Kaksiosaisen biisin alkuosa akustisella ja Daven herkällä laululla, myös ripaus koskettimia mukana. Toinen osa, Sealed With A Kiss, sisältää raskaita riffejä, ja erittäin tarttuvan, kostonhimoa tihkuvan kertosäkeen. Melodinen kitarasoolo kruunaa kaiken. Levyn paras biisi. Loppuun vielä akustista.
Head Crusher ja pam! Oikea tilutus käynnistää kappaleen, ja raskain sekä nopein biisi pureutuu nopeasti aivoihin. Aivan loistavaa! Kertosäe on aivan totaalista murskausta, lähelle päästään Peace Sellsin aikoja. Lopussa vielä nerokas temmonvaihdos ja upeaa sooloilua. Törkeän kova!
Sitten kuulemme miten tarina päätty. Sotalyriikoita paukuttava How The Story Ends omaa todella hienon ja omaperäisen riffin säkeistöissä. Enemmän perinteistä heviä, vaikkakin murskaavan raskasta sellaista.
Bassosoolo käynnistää viimeisen biisin. The Right To Go Insane etenee keskitemmolla ja kertosäe koukuttaa heti. riffit edelleen murskaavia. Lopussa taas tempovaihdos ja nopeaa tilutussooloa. mahtava levy loppuu ansaitsemallaan tavalla.

Ja näin se on ohi, mahtava Endgame! Levy jaksoi kuin jaksoikin kantaa alusta loppuun, ja aivan loistavasti! Levy sekoittaa erinomaisesti vanhempaa rakempaa Megadethia ja uudempaa melodisempaa, ja nitoo kummatkin yhteen mahtavalla tavalla! Megadethin kärkilevyjä ehdottomasti!

5/5

[Masa93]

^ Enpä itse kuitenkaan ihan 5/5 antaisi.
Rust In Peace, Painkiller, Somewhere In Time, And Justice For All ovat kaikki täydellisiä eli viiden tähden levyjä, mutta että Endgame?

Itse sanoisin 10 kuuntelun jälkeen, että ehkä noin 4/5 olisi maksimi joka kuitenki meinaa jo ihan vitun hyvää levyä.
Suosikki biisiäni en osaa vielä sanoa, senverran tasaista biisi-materiaali on.
Joka tapauksessa Endgame sijoittuisi Megadeth-listalla noin suunnilleen sinne puoliväliin Killing Is My Businessin ja Youthanasian väliin.

Nyt arvosteluun tämän erittäin tunnetun rässimetallibändin uusin studiolätty.

Eikö Megadeth mielletä enemmänkin Speed-Metalliksi?

[Jeeves]

Pari kertaa olen levyn kuunnellu läpi ja en kyllä mitenkään ymmärrä näitä ylenpalttisia hehkutuksia, joita joka suunnalta tulee. Ei levy huono ole, mutta ei mikään mestariteoskaan. Ehkä se aukeaa paremmin lisäkuunteluilla, mutta en usko että lähtisin kuitenkaan puhumaan tästä samana päivänä Peace Sellsin tai Rust In Peacen kanssa.

Perushyvä 3/5 mun makuun, aika samaa tasoa edellisen kanssa.

[Journeyson]

^ Enpä itse kuitenkaan ihan 5/5 antaisi.
Rust In Peace, Painkiller, Somewhere In Time, And Justice For All ovat kaikki täydellisiä eli viiden tähden levyjä, mutta että Endgame?

Itse sanoisin 10 kuuntelun jälkeen, että ehkä noin 4/5 olisi maksimi joka kuitenki meinaa jo ihan vitun hyvää levyä.
Suosikki biisiäni en osaa vielä sanoa, senverran tasaista biisi-materiaali on.
Joka tapauksessa Endgame sijoittuisi Megadeth-listalla noin suunnilleen sinne puoliväliin Killing Is My Businessin ja Youthanasian väliin.

Nyt arvosteluun tämän erittäin tunnetun rässimetallibändin uusin studiolätty.

Eikö Megadeth mielletä enemmänkin Speed-Metalliksi?

Joo, kyllähän se enemmän Speediä on, mutta tunnetuksihan bändi on tullut nimenomaan thrash metallina, jota se myös kasarin puolivälissä oli.

Endgame laittaa Rust In Peacelle pahasti kampoihin yhtyeen parhaasta löevystä, mutta enpä osaa sanoa kumpi loppujen lopuksi on parempi. Endgamella on monta hetkeä jotka tuovat jopa kylmät väreet, kuten 44 Minutesin kertsi ja Endgamen laukkakomppi. Hankala sanoa, annetaan ajan näyttää.

OFFTOPICna mainittakoon että itse en juurikaan pidä And Justice For Allista. Liikaa täytettä ja paskat soundit. Mutta nuo muut mainitut levyt ovat todellakin viiden pisteen tasoisia!

[Suotana]

^Hyvä arvostelu Journeyson. Kyllä tää aikastalailla viiden tähden levy taitaa olla. Yhtään filleriä ei löydy eikä varsinaisesti heikompaa kappalettakaan. Masa93: miten sen nyt ottaa.. Voihan niitä täydellisiä 5 pojon levyjä olla vaikka eivät yltäisi sun skaaloilla RIP, Painkiller, SIT ja AJFA tasolle. Jos itse lyön pöytään viiden tähden levyt AMOLAD ja The Legacy niin kyllä Maideni silti vie. Itsellä ainakin on semmonen juttu, kun vertailee Maidenin ja muiden bändien levyjä niin Maidenille pitäisi antaa melkein aina yksi lisä piste, että pisteet olisivat oikein suhteuttu. Tai sitten pitäisi jokaiselle ei Maiden levylle laittaa -1 pojo koska ei ole Maiden . Ja tämähän ei johdu siitä, että levyssä lukee komealla fontilla Iron Maiden vaan Maidenin koko tuotanto on ihan omaa luokkaansa mun musamaussa.

[Masa93]

^En kyllä kuitenkaan silti RIP:iin vertaa, on se kuitenkin yksi historian parhaimpia levyjä.
Ja onhan Peace Sells ja CTE:kin melkein viiden tähden levyjä mutta eivät silti pärjää RIP:lle.
Ja vaikka kuinka tasaista on biisi-materiaali, niin yhtään täydellistä biisiä ei tältäkään levyltä löydy joka tiputtaa arvosanasta sen yhden pisteen.

Eikö se pitäisi muuten kaikilta Maiden-levyiltä ottaa se piste pois, kun tulee vaan yleensä Maiden-lasit päässä vähän yliarvostettua niitä levyjä?

[Suotana]

^No jaa. Mikäs siinä kunhan hyvälle kuulostaa ja mitäs se haittaa jos "Maiden-lasit" siinä vähän avittaa. Niin alitajunnassa tuokin asia, että paha siitä mennä sanomaan.

[The_Air_Raid_Siren]

Kyllähän Endgame mielestäni on nimenomaan paras kokonaisuus Megadethiltä sitten Countdown to Extinctionin. Kärki ei ehkä ole aivan yhtä terävä kuin esimerkiksi RIP:llä tai CTE:llä, mutta toisaalta taso säilyy alusta loppuun asti helvetin korkealla. Lisäksi rakastan levyn soundeja. Muhkeat kitara- ja rumpusoundit kompeissa sekä mielestäni lähes täydellisesti 'deth -sooloille sopivat soundit tilujen aikana. En kappalekohtaista arvostelua jaksa näin verbaalisesti suhteellisen kyvyttömänä vääntämään, mutta jonkinmoisiin kasteihin nuo levyn biisit pitäisi jakaa niin loistavan puolelle menisivät Dialectic Chaos, 44 Minutes, 1,320, Head Crusher ja The Right to Go Insane. Hyviä This Day We Fight, The Hardest Part of Letting Go ...Sealed With a Kiss ja How The Story Ends. Kohtalaisen ja hyvän rajamaastossa pyörivät Bodies, Bite The Hand sekä Endgame. Noihin keskivaiheen kolmeen kappaleeseen en vielä ole aivan sisälle päässyt vaikka hyviä kohtia löytyy runsaasti.

[Journeyson]

^^^ Nolo myöntää, mutta itsellä ei ole ollut Maiden-lasit kunnolla päässä sitten heinäkuun. On tullut kuunneltua muita bändejä enemmän. Mutta silloin kun on Maiden-lasit, niin mikään muu ei maita kun Maiden. Ilman laseja oli helppo arvostella tuo Endgame.