Eli valehtelematta vuoden 2008 kovin lätty soimassa, In Solituden S/T. Vittu tätä riffittelyä, tänkin biisin kertsiriffi, tosta ei paljoa paremmaksi perinteisemmät hevit mene. Hornperin vokalisoinnitkin sopii levylle kuin nyrkki perseeseen. Just oikeanlainen lauluääni vetelemään tämän aihepiirin biisejä. Ihmeen paljon laulajaa mollataan kyllä, ei voi käsittää. Noh, voishan sillä olla äänessä vähän enemmän voimaa, mutta hyvä näinkin.
Ja vaihtuikin jo, eli Witches Sabbath samalta bändiltä. Hail high the Baphomet!
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.
Ai ai. Tässä pikku kommentit In English. Hankkikaa, ette voi mennä vikaan.
This is another progressive band except they are damn good at it. They bring me to thinking of Nevermore, Early Dream Theater, and Savatage. I really dig this band, they are awesome. They have some wild break downs and timing and it is great to hear a band showing influences only as a glimpse and concentrate more on their individual talents more like a true metal band should.
There are not many female progressive bass players that I have seen out there. I can only name one (Rain – Lyranthe) that is so damn impressive, 'till now. M Melanie Sisneros has opened my eyes once again. She is solid, perfect in time, and mix, yet you can tell just how damn talented she is.
And the fact that this band has only Daniel DeLucie on guitar, he does the work of two (and is so awesome at it). Where I would have thought this band was a five piece, yet they are only a four piece. The vocal work done here by Micheal Grant (ex-Onward) is in its own right a perfectionist piece of art in the making. I will have to research more on him because he is very impressive in my opinion.
And finally but in no way the least Craig Anderson belongs with the greats like Kirk Arrington, Neal Peart, Nicko McBrain, Scott Travis, Clive Burr and Jeff Pilate. His unbelievable knowledge of timing, fills, break downs are short of being a drum God.
If you love great metal and story telling then this is a must get disc!!!
Hail Of Bullets - Red Wolves Of Stalin
En ookkaa vähään aikaan tätä levyä kuunnellu ja hyvin toimii. Juuri nyt soiva biisi yksi suosikeista tält levylt, vaikka koko levy onkin helvetin kova.
En juo alkoholia uskonnollisista syistä... vaan ihan muista syistä.
Nyt alkaa pieni muistin virkistäminen Voivodin osalla koskien ensi perjantaita. Kaveriksi otin myös Dimension Hatröss LP:n, ja saa nähdä jos enemmänkin tulee vedettyä läpi tänään.
^Hieman samanlainen projekti juuri käynnissä. Äsken meni Dimension Hatröss läpi. Tällä hetkellä Electric Wizardin Witchcult Today soimassa. Myöhemmin tiedossa lisää Voivodia ja EW:n Dopethrone. Asphyxin uusi levy tuli eilen hankittua, eli eiköhän tuokin jossain välissä soi.
ns: Deep Purple - Love Don't Mean a Thing (Glenn Hughes remix)
Phuuh, eilisillan terassi/baarikierroksen jäljiltä klassisen lamannuttava pöhnä päällä, nähtävästi koko hellepäivän. Appiukko kävi viimeistelemässä keittiöremonttia ja mm. saumattiin laatat, pienemmän yksityiskohtailun lisäksi. Paitsi että mie olin yhtä hyödyllinen kuin aivoton zombie.
Eikä sitä muuhun näytä kykeneväänkään kuin tämän Stormbringerin pätevän 35 v. uusintapainoksen kuunteluun; mahtava biisi tämä, yksi albumin parhaista.
Justiinsa pistin levyn soimaan, tää nimibiisi jos tulis Jalossa niin aikamoiset ilopissat lentäisi. Vaan tuskimpa tulee noiden settilistojen perusteella mitä ovat nyt veivanneet... Noh, tältäkin levyltä kuitenkin kolme biisiä mukana. Ei voi valittaa, vaikka täydellinen settihän olis vaan koko Killing Technology (+Cockroaches EP) putkeen.
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.
Täydellinen Voivod-setti olisi noin parituntinen kattaus ihan mitä tahansa biisejä koko uransa varrelta. Kunhan vain soittaisivat sen keikan jossain huomattavasti lähempänä etelärannikkoa.
Terveisin nimimerkki "Nyt ei vaan ihan oikeasti kykene Ouluun lähtemään Voivodia katsomaan, vaikka sydän itkeekin verta".
NP: nonstopina vuoronperään Muse - Uprising ja Muse - United States Of Eurasia (+ Collateral Damage). Tulevasta levystä lienee näiden kahden viisun perusteella syytä odottaa paljon ja suuria asioita.
Uprising on kyllä kova zipale, mutta toi United States of Eurasia ei oikein kolissut. Vähän liian Queenia, mikä ei missään nimessä ole huono asia, mutta ei istu Muselle miusta. Tosin se pianopimputtelu-väliosa oli kyllä kova, muuten aika hajuton biisi.
np: Hail of Bullets - Inferno at the Carpathian Mountains
Vähän on kyllä turhan tasainen ja pitkä levy tämä. Hyviä biisejä löytyy, mutta ois voinut tommoset 10-15 minuuttia typistää levyn kestosta pois. Ja missä kitarasoolot? Aika monotonista kamaa loppujen lopuksi. Livenä toimii toivottavasti paremmin kuin levyltä.
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.
Elikäs Tony Iommin sooloalbumi vuodelta 2005 kuuntelussa. Vokaaleita vetelee Glenn Hughes. Iommi on totutusti todella kovassa iskussa ja levy on erittäin kovaa kamaa. Ei voi kuin ihmetellä, että mistä helvetistä se repii näitä loistavia riffejä. Suosittelen ehdottomasti Black Sabbath diggareille ja varsinkin Iommin riffejä arvostaville.
^ Tuo on kyllä todella hyvä albumi, melkolailla täydellinen yhdistelmä jo paperilla luvattua 'Iommin riffit + Hughesin laulut', ei tuota tuolla kaavalla olisi voinut paremminkaan tehdä. Fusedhan "jatkuu" vielä mainion päätösraidan #10, I Go Insanen jälkeen Let It Down Easy, The Innocence & Slip Away -biiseillä, jotka ovat päteviä nekin. Japanin, ja eri nettilatauskauppojen bonuksia.
ns: Rainbow - Self Portrait
Yksi varhaisista suosikeistani bändiltä, melkein voisin debyyttiä myös parhaimmaksi nimittää, eikä edes siitä syystä että tämä oli ensimmäinen Rainbow-täyspitkä mitä kuulin nuorempana kirjastosta lainattuani. Eihän tällä ole muuta heikkoa kuin If You Don't Like Rock n' Roll!
Angra on minulle ihan uusi tuttavuus. En ole vielä oikein kunnolla ehtinyt kuunnella, mutta pirun hyvältä tämä vaikuttaa. Laulaja kuulostaa välillä aika huomattavasti Tobias Sammetilta. Kitarat ja syntikat laulaa myös ihan mukavasti.
Rock 'N' Roll Children, alone again
Rock 'N' Roll Children, without a friend
But they got Rock 'N' Roll.
Sabaton - Cliffs of Gallipoli
Sinkkubiisiin asti päästy levyltä Art of War. Levyn parhaita, mutta sekä Ghost Division sekä Price of a Mile taitavat päästä omissa kirjoissani korkeammalle sivuille. Onhan levyllä korneja lyriikoita sinänsä, mutta kyllä nuo tapahtumat noiden kappaleiden taustalla ovat melkoisen eeppistä kamaa, silloin kun sankaritarinoista lauletaan.
Pitääpä säätää odotuksia vähän realistisemmiksi Jalometallin keikan suhteen, on tämäkin sen verran jäätävä suoritus Bruce Hallilta.
Kaverilla ei vaan ole minkäänlaisia kykyjä vetää näitä Cyriis-biisejä, ei alkuunkaan. Youtubessa on se klassinen 2004 Dynamon veto ja tämä on ehkä vielä huonompi, toissapäiväisestä Belgian keikasta siis kyse. Hyvin vaivaannuttavan kuuloista.
Onneksi nämä festarit ei yhteen bändiin kaadu.
Gandalf carries the magic staff
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
Autere - Supressed to the Slumber
Tuttuja sällejä on ollut aikanaan tätä bändiä perustamassa, vaan eivätpä enää orkesterin riveissä vaikuta. Piti laittaa myspacessa kuunteluun kun suositeltiin, ja kyllähän tämä potkii persiille varsin mallikkaasti. Mä tykkään kyl juu.
Miten yksikään muu doomahtava bändi maailmassa ei ole löytänyt näin toimivaa konseptia kuin Candlemass. Bändi on AIVAN suvereeni omalla sarallaan. Nyt ja aina. Ei pääse mikään muu tämän tyylisuunnan bändi lähellekään. Ilmankos bändin tuotosten määrä levyhyllyssä alkaa olla aika mittava.
The Lord of the Rings - The Return of the King -soundtrack
Tämä tuntuu tarvitsevan kunnolla volyymia toimiakseen yhtään. Hyviä sävellyksiä löytyy, mutta ei tämä silti ihan parasta elokuvamusiikkien saralla ole. Annie Lennoxin laulamasta Into the Westistä en hirveästi tykkää.
Rock 'N' Roll Children, alone again
Rock 'N' Roll Children, without a friend
But they got Rock 'N' Roll.
Megadeth - Last Rites (demo)
Nyt kaikki megabangerit lataamaan tää demo! Googlettamalla löytyy. Ihan kipeetä kamaa. Itse asiassa melko samanlaista kuin levylläkin, eli toimii ihan saatanan kovaa. Megadeth brutaaleimmillaan. Demoksi tää on kyllä aika helvetin hyvin soitettu, eikä mikään ihme, Megadeth on soitannollisesti ollut aina niin tiukka.
Tunnelmarikas klassikko, vaikka näistä bändin rauhallisimmista hetkistä pidänkin enemmän She's Gonesta ja Solitudesta. Melko loistava kolmikko; jokin Planet Caravan on Paranoidin tapaan yliarvostettua materiaalia.
