Yllättävän hyvin meni kyllä festarit vaikka odotukset oli aika ristiriitaiset, tosin omalla kohdalla kokemusta tietty paransi tuo lahjana saatu vip-lippu kun ei tarvinnu jonotella mihinkään. Kuskina olemisen aiheuttama vitutuksen poikanen hälveni toki sen jälkeen kun oluiden sun muiden hinnat varmistuivat
Bändeistä pari sanaa. Eka mitä ehdittiin varsinaisesti näkemään oli Machine Head (Lamb Of God kuunneltiin osittain kävellessä ja Diablo katottiin syömisen lomassa), joka oli ok, mutta jokin jäi uupumaan, soundit oli ainakin omalle kohdalle siinä aika puuroa. Halo oli loistava veto siihen harmilliseen onnettomuuteen saakka, onneksi ei miehelle käynyt pahemmin ilmeisesti.
Sen jälkeinen Turisas oli totutun kova, joskin settilista oli pettymys, tismalleen sama kuin keväällä poisluettuna The Messenger, jotain uutta olisi mielellään kuullut. Pienet nyanssit, kuten One Moren keskellä tehty "Nyt on jano, tuokaa joku äkkiä viinaa!"-veto oli loistava, tarjoilija toi vain tarjottimella kossupullon ja kuusi shottia, eikun naamariin ja biisi jatkuu.
Linkin Park oli yllätys, etenkin laulajansa osalta, veti koko keikan erittäin hyvin ja täysillä. Onhan siellä musiikissa niitä Nu Metalin ominaisuuksia mitkä tökkii, mutta ihan mukavana nostalgiatrippinä tuo toimi oikein mukavasti, joskus nuorempana kun tuotakin tuli kuunneltua jonkin verran.
Sitten Saxon, joka veti ylivoimaisesti festarin kovimman keikan. Settilista oli helvetin kova, bändi soitti aivan helvetin tiukasti ja Biff nyt on...miten sen sanoisi? "Aika" kova?

Sain houkuteltua keikalle kaverin joka ei bändiä ollut kuullut ollenkaan, ja senkin sillä meiningillä että kattoo pari biisiä ja lähtee sitten Metallican paikkoja hakemaan. Noh, parin biisin jälkeen totesi samat sanat kuin itse reilu vuos sitten, "Miten ton näkösestä äijästä voi lähteä tollanen ääni". Lopultahan se meni siihen että se tuumas että vitut Metallicasta, katotaan vielä vähän aikaa. Tais vikan biisin aikana lähteä. Aivan loistava keikka, vielä kovempi kuin '08 Graspopissa. Tuli siinä keikan jälkeen morjenstettua pikaisesti Iivistä ja Tipiä, harmi ettei pitempään kerennyt turisemaan!
Sitten Metallica. Bändi joka on yksi ristiriitaisimmista miulle, tykkään biiseistä, joistakin aivan helvetisti mutta taas tuli todistettua että ainakin itsellä ne kannattaa ennemmin kuunnella sieltä levyltä kuin livenä, juuri tästä yhdestä yksinkertaisesta syystä mistä Metallicaa syytetään aina, eli soittopuolen paskuudesta. Yhteissoittotiukkuus puuttuu vain aika pitkälle kokonaan kun bändissä on kaksi soittajaa jotka eivät yksinkertaisesti pysy tahdissa. Hammettilla ei tätä ongelmaa nyt jokaisessa riffissä ole, mutta siellä täällä tiukat riffit menettää täysin tehonsa kun time kusee. Ulrichia nyt on varmasti haukuttu uransa aikana aivan tarpeeksi, mutta ainakin eilinen osoitti että eipä ole haukuttu ilman syytä. Jos ei riitä se että komppi kuulostaa siltä että pysyy juuri ja juuri tuskaisesti sinnepäin kasassa niin miehen improvisoidut fillit tuppasivat jäämään useitakin kertoja iskun tai pari liian lyhyeksi tai joskus liian pitkäksi, ja joiden jälkeinen tahti kuulostaa siten aivan helvetin huonolta kun mies yrittää päästä takaisin mukaan oikeaseen tahtiin ja tempoon. Noh, se siitä. Settilista oli ainakin ihan ok, '07 keikkaan verraten oli mukava kuulla Battery ja Blackened, jotka ei tainneet tulla silloin. Mut ehkä aika kultaa muistot kun tuo '07-veto muistuu mieleen paljon, paljon kovempana kuin tuo eilinen.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan positiivinen maku hommasta jäi, ei todellakaan mikään fiasko mitä pahimmissa skenaarioissa odoteltiin
