Joidenkin ultrahomojen ( ) nillitystä on uudesta Pestilence-levystä saanut kuulla, mutta mitä ilmeisimmin nillittäjät eivät ole ainoastaan urpoja, vaan vielä lisäksi kuuroja puurokorvia. Resurrection Macabre on erinomainen albumi, ja vieläpä täysin linjassa bändin aiemman tuotannon kanssa.
The_Air_Raid_Siren wrote:Vierastin vähän aluksi noin hienon musiikin suomentamista, mutta kun laulajana on Marco Hietala niin piti edes kokeilla. Levy yllätti kyllä todella positiivisesti, suomalaiset versiot tehty hienosti alkuperäisiä kunnioittaen
Kaikiltako ne Sapattivuoden s/t & Vol 2 ovat menneet ohitse 2003-2005? Hemmetti, vieläkin parempia
No katsos kun en kuuntele Ozzyn Sabbathiakaan niin ei pahemmin ole tullut kuunneltua Ozzyn eran coverointejakaan.
np. Diablo - Eternium
Vähän kotimaista äijäjunttausta vaihteeksi, toimii.
Until it rains ice in hell the shit will keep rolling out your mouth
No more of you - It's zero tolerance!
Ei tehnyt ainakaan itseeni suurta vaikutusta tuo uusi Pestilence. Ja sitten vielä nuo uudelleen soitetut versiot vanhoista biiseistä Ota Lappis ennemmin kuunteluun se Spheres. Ei mikään täydellinen levy, mutta silti mainettaan parempi.
The_Air_Raid_Siren wrote:Vierastin vähän aluksi noin hienon musiikin suomentamista, mutta kun laulajana on Marco Hietala niin piti edes kokeilla. Levy yllätti kyllä todella positiivisesti, suomalaiset versiot tehty hienosti alkuperäisiä kunnioittaen
Kaikiltako ne Sapattivuoden s/t & Vol 2 ovat menneet ohitse 2003-2005? Hemmetti, vieläkin parempia
No katsos kun en kuuntele Ozzyn Sabbathiakaan niin ei pahemmin ole tullut kuunneltua Ozzyn eran coverointejakaan.
Noin kai se on mennyt aika monellakin, ei sinänsä voi syyttää. Mutta pitäisihän sitä Ozin eraakin vähintäänkin tietämyksen vuoksi kuunnella, jokin kaunis hetki vain näkee valon ja ymmärtää kaiken. Kuten viereenkirjoittaneen kohdalla.
ns: Edguy - The Pride Of Creation
Edelleenkin TS:en parhain biisi, ovat näemmä älynneet soittaa myös livesetissä, mikä hyvä (niille jotka pääsivät bändiä näkemään).
Just käväsin postista hakemassa muutaman uuden ja maukkaan vinyylin. Tämä niiden joukossa siis. On kyllä niin laatua että moi!
Kaveri soittanut muutaman kerran illanistujaisissa kyseistä orkesteria. Ei huono ollenkaan. Pitäs varmaan kysäistä siltä mikä vinyyli Turbolta on jota se aina soittelee
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Todella hyvä levy mutta vaatii vielä lisäkuuntelua avautuakseen täysin. Tällä hetkellä jää vielä selvästi kahden aikaisemman levyn jalkoihin mutta jokatapauksessa todella asiallinen tekele.
Heart Full of Firen parhaimmistoa. Debyyttiin verrattuna levy on kyllä selvästi heikompi, mutta näin aurinkoisilla ilmoilla tätäkin kuuntelee mielellään. Hyvän mielen musiikkia. Syntikat on tässä biisissä varsin kohdallaan.
As the wind swept straaaaight as an arrow...
Aika unelma olisi jos Bruce kävisi Tyranny of Souls- kiertueella! Aivan huippu levy ylipäätään, tämä kyseinen kappale kovimpien joukossa.
E: vielä mitä, sieltähän tuli Navigate the Seas of the Sun seuraavaksi
We'd go where no man has gone before. And stay twice as long.
Ekan levyn nimibiisi & albumi n. puolivälissä. Alkaa vähän kuivakasti, miten kuuntelin tätä uudempaa kakkoslevyäkin aluksi (on hieman korjannut asemiaan lisäkuuntelulla), mutta ensineljänneksen jälkeen parantaa koko ajan juoksuaan kuten samalla myös rivakoituu tempokin entisestään.
^Vedin kummatkin Hibriat eilen putkeen, enkä meinannut saada nukuttua. Taisin pudota sängystäkin. Todella kovaa kamaa, kertakaikkiaan. Nyt vähän samoilla, mutta legendaarisemmilla linjoilla...
Iron Maiden - The X Factor
Mitäs helvettiä nyt on tapahtunu, aiemmin tää oli mun mielestä Maidenin toiseks huonoin levy, nyt soi toista päivää putkeen. Perkele että Aftermathin soolo on mahtava!
Tässäpä bändi, johon on pitänyt tutustua ties kuinka kauan. Lopultakin sain tilattua ja posti toimitti tuon ja Elegiesin perille. Tiedänpä ainakin, että mitä bändiä kuuntelen seuraavat päivät. Erittäin toimivaa melodista metallia, juuri sellaista, mikä muhun iskee.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...
Helposti paras progemetallibändi. Näin omaperäistä kamaa ei moni väännä.
Folk ja progemetalli yhdistelmänä kuulostaa paperilla tuhoontuomitulta, mutta prkl kun toimii!
Heaven & Hell - The Devil You Know CD
Tänään tipahti postiluukusta, nyt ensikuuntelussa. Nuppi keinuu eestaas ja jalka naputtaa lattiaa, eli ei mikään ihan paska levy.
Ei tehnyt ainakaan itseeni suurta vaikutusta tuo uusi Pestilence. Ja sitten vielä nuo uudelleen soitetut versiot vanhoista biiseistä Ota Lappis ennemmin kuunteluun se Spheres. Ei mikään täydellinen levy, mutta silti mainettaan parempi.
Minusta taas tuo Spheres on juuri niin kuiva ja mitäänsanomaton levy, kun on annettu ymmärtää. Taisi Mameli itsekin sanoa, että levy olisi pitänyt tehdä toisella nimellä. Testimony of the Ancients, siinä meillä mestariteos. Tuo uusin myös loistava.
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Eipä ole vieläkään oikein päässyt väsymään tähän plättyyn, minkäs teet kun materiaali on niin tasaisen rautaista ja Chritus narisee vieläpä oikein pätevästi.
Toistaiseksi ainoa albuminsa Watch For The Umbles oli heräteostos, jota ei tarvitse katua. Kuunteluun, vaan ei todellakaan tanssimiseen tarkoitetun musiikin harrastajille vinkki, mitä odottaa:
The music has clear roots to the experimental and progressive rock from the period of 68-75, and has a sound that reflects this. The band takes you into the sombre, powerful prog-landscape, with melancholic moods and psychedelic atmospheres. Often taking unexpected turns, adding surrealistic and peculiar touches. Drenched in heavy hammond organs, gloomy mellotrons and jazzy el-piano; combined with classical instruments like cello, flute and saxophone.
"We noticed elements from Van Der Graaf Generator, combined with krautrock; of the Amon Düül II type, together with loads of keyboards (rhodes, organ and analog synths) that added a sophisticated jazz touch." (Concert review in Tarkus magazine)
"My associations goes in the direction of Van Der Graaf Generator, early Eloy and some other german bands from the 70s." (Water EP review in Tarkus magazine)
Led Zeppelin- Presence (levy) (tai ei se kai mikään biisi olekaan)
Pari-kolme vuotta sitten sain ihan lahjana frendiltä jolla oli kaksi kopiota tästä. Ensin oli vähän "nojoo"-asenne, mutta mitä enemmän kuuntelee sitä kovemmalta kuullostaa. Ehdottomasti lempilevyjäni nykyään. Hyllystä löytyy myös IV, mutta tämä kyllä pieksii klassikon groove arvollaan mennen tullen. Pää nyökyttää kokoajan, eihän tällaista musaa olisi paremmin voinut tehdäkään.
We'd go where no man has gone before. And stay twice as long.