Lähimpänä sydäntä...
Moderator: The Killer Krew
-
- Roudari
- Posts: 470
- Joined: Tue Jan 13, 2004 11:17
- Location: Hyvinkää
Tällä hetkellä eniten kolahtaa thrash-metal, koska suurin osa kunnon rässibändeistä ovat erittäin kovia, diggaan mm. seuraavia: Slayer, Exodus, Sepultura, Kreator, Sodom, Testament, Metallica (4 ekaa), Megadeth (myös 4 ekaa), Destruction, Demolition Inc, Mokoma ym.. Seuraavana heti perässä tulee perinteinen heavy, sillä siitä löytyy lempibändini (Maiden), ja muitakin todella kovia (Judas Preist, Manowar, DIO, Sabbath). Heavyssa on ylivoimaisesti paras laulu.
Death metal on kolmannella sijalla, lähinnä ilmiömäisen Deathin vuoksi, muitakin hyviä kyllä löytyy, esim. Morbid Angel, Malevolent Creation, Entombed, Possessed.
Nuo genret ovat ylivoimaisesti eniten kuuntelussa, myös poweria sekä blackia tulee joskus kuunneltua. Nu-metallistakin iskee Soulfly sekä System Of A Down. Goottimetalli ja Glam eivät iske lainkaan, hard rock jonkun verran, mm. AC/DC ja Deep Purple.
MOSH!!!
Death metal on kolmannella sijalla, lähinnä ilmiömäisen Deathin vuoksi, muitakin hyviä kyllä löytyy, esim. Morbid Angel, Malevolent Creation, Entombed, Possessed.
Nuo genret ovat ylivoimaisesti eniten kuuntelussa, myös poweria sekä blackia tulee joskus kuunneltua. Nu-metallistakin iskee Soulfly sekä System Of A Down. Goottimetalli ja Glam eivät iske lainkaan, hard rock jonkun verran, mm. AC/DC ja Deep Purple.
MOSH!!!
I believe in nothing, least of all in the word of shit
So hide in your shroud of urine, because I can't take the smell of it
- Exodus- Shroud Of Urine -
So hide in your shroud of urine, because I can't take the smell of it
- Exodus- Shroud Of Urine -
Vaikka juuri tällä hetkellä kuuntelenkin ahkerasti läpi Maidenin ja Priestin tuotantoa, niin vastasin Black Metal. Se on kuitenkin minulle kaikkein tärkein metallimusiikin alalaji. Sitä on aktiivisesti tullut kuunneltua 13(!)-vuotiaasta, eikä loppua näy.
Black Metallin suhteen olen melko ahdasmielinen, muissa genreissä en niinkään. Olen juuri niitä hemmoja, joiden voit kuulla sanovan: "vittu kyl niitten uus levy on sit paska, mul o vaa se niitte eka demo, mut se onki ainut oikeesti hyvä." Esimerkkini on ehkä hieman kärjistetty, mutta pääsääntöisesti diggailen juuri näistä BM-bändeistä, jotka eivät panosta niinkään viimeisen päälle kiillotettuun soundipuoleen, vaan asenteeseen, tunnelmaan ja ideologiaan. BM kuitenkin on ainakin minulle paljon enemmänkin, kuin vain hyvää fiilistä ja musiikkia. Väittäisin jopa, että kuuntelen mielummin keskivertoista BM:ää, kuin keskivertoa parempaa "tavis"-kamaa (tämä todellakin on vain minun mielipiteeni, enkä oleta, että muut ajattelevat samoin).
Suosikkiyhtyeitäni en viitsi alkaa listaamaan, koska niitä toden totta on niin runsaasti. Voisin kuitenkin kertoa, mitä kriteereitä asetan suosikkibändeilleni ja levyilleni: Niitä ovat mm. asenne, oikea tunnelma, mielikuvien luonti, oikeanlaiset soundit ym.
Hyvänä kakkosena tulee tämä perinteinen Heavy, jota viime aikoina olen eniten kuunnellut. Sieltä löytyvät ikisuosikkini, kuten Iron Maiden, Judas Priest, Black Sabbath, Ozzy ja Dio. Kuten BM:ää, rakastan myös näitä yhtyeitä täydestä sydämestäni, mutta eri tavalla. Vaikka musiikkimakuni onkin keskittynyt pitkälti raskaampaan puoleen, niin nämä ovat kenties minulle kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät bändit ja artistit, erityisesti tietenkin Iron Maiden (tämä ei liene yllätys).
Hard/Glam-Rock/Tukkaheviäkin kuuntelen jonkin verran. Välillä on niin hienoa olla trendikkään epätrendikäs. Täältä voisin mainita mm. Mötley Cruen, Guns 'n Rosesin, Quiet Riotin, Poisonin ja Whitesnaken. Näiden bändien diggailu on minulle nimenomaan viihdettä. Toisin kuin BM:stä ja Heavystä, tukkahevistä en etsi minkäänlaisia syvällisempiä tuntoja ja vakavia sanomia, sitä on vaan välillä hauska luukuttaa.
Death/Thrash Metalin puolelta voisin myös nimetä muutamia suosikkejani. Näitä ovat mm. Morbid Angel, Deicide, Napalm Death, Death, Autopsy, Slayer, Sepultura, Exodus, Kreator jne.
Ainoa genre, jota en juurikaan (enää) kuuntele on power metal. Aikanaan diggailin aktiivisesti mm. Sonata Arcticaa ja Stratovariusta, mutta sitten avasin silmäni, ja huomasin, että maailmassa on paljon parempaakin musiikkia, kuin se, mitä Spinefarm ja Nuclear Blast tarjoaa.
Black Metallin suhteen olen melko ahdasmielinen, muissa genreissä en niinkään. Olen juuri niitä hemmoja, joiden voit kuulla sanovan: "vittu kyl niitten uus levy on sit paska, mul o vaa se niitte eka demo, mut se onki ainut oikeesti hyvä." Esimerkkini on ehkä hieman kärjistetty, mutta pääsääntöisesti diggailen juuri näistä BM-bändeistä, jotka eivät panosta niinkään viimeisen päälle kiillotettuun soundipuoleen, vaan asenteeseen, tunnelmaan ja ideologiaan. BM kuitenkin on ainakin minulle paljon enemmänkin, kuin vain hyvää fiilistä ja musiikkia. Väittäisin jopa, että kuuntelen mielummin keskivertoista BM:ää, kuin keskivertoa parempaa "tavis"-kamaa (tämä todellakin on vain minun mielipiteeni, enkä oleta, että muut ajattelevat samoin).
Suosikkiyhtyeitäni en viitsi alkaa listaamaan, koska niitä toden totta on niin runsaasti. Voisin kuitenkin kertoa, mitä kriteereitä asetan suosikkibändeilleni ja levyilleni: Niitä ovat mm. asenne, oikea tunnelma, mielikuvien luonti, oikeanlaiset soundit ym.
Hyvänä kakkosena tulee tämä perinteinen Heavy, jota viime aikoina olen eniten kuunnellut. Sieltä löytyvät ikisuosikkini, kuten Iron Maiden, Judas Priest, Black Sabbath, Ozzy ja Dio. Kuten BM:ää, rakastan myös näitä yhtyeitä täydestä sydämestäni, mutta eri tavalla. Vaikka musiikkimakuni onkin keskittynyt pitkälti raskaampaan puoleen, niin nämä ovat kenties minulle kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät bändit ja artistit, erityisesti tietenkin Iron Maiden (tämä ei liene yllätys).
Hard/Glam-Rock/Tukkaheviäkin kuuntelen jonkin verran. Välillä on niin hienoa olla trendikkään epätrendikäs. Täältä voisin mainita mm. Mötley Cruen, Guns 'n Rosesin, Quiet Riotin, Poisonin ja Whitesnaken. Näiden bändien diggailu on minulle nimenomaan viihdettä. Toisin kuin BM:stä ja Heavystä, tukkahevistä en etsi minkäänlaisia syvällisempiä tuntoja ja vakavia sanomia, sitä on vaan välillä hauska luukuttaa.
Death/Thrash Metalin puolelta voisin myös nimetä muutamia suosikkejani. Näitä ovat mm. Morbid Angel, Deicide, Napalm Death, Death, Autopsy, Slayer, Sepultura, Exodus, Kreator jne.
Ainoa genre, jota en juurikaan (enää) kuuntele on power metal. Aikanaan diggailin aktiivisesti mm. Sonata Arcticaa ja Stratovariusta, mutta sitten avasin silmäni, ja huomasin, että maailmassa on paljon parempaakin musiikkia, kuin se, mitä Spinefarm ja Nuclear Blast tarjoaa.
-
- Peräruiske
- Posts: 70
- Joined: Fri Oct 01, 2004 20:43
- Location: Jyväskylän Mlk
-
- Peräruiske
- Posts: 65
- Joined: Tue Oct 26, 2004 22:36
- Location: Turku
Vanha tietenkin. Bläkkis ei oikein uppoa kun nykyään yhä useampi bläkkiskeikka "kuuluu"´mennä katsomaan äärimmäisessä päihdetilassa
, eikä musiikkikaan tunnu kuin suhteellisen tasaiselta sahaamiselta. Death metallissa taas ei pääse nauttimaan sanoituksista ja näin biisi menettä, ainakin minun mielestäni, syvällisen arvonsa. Power metalli... Niin no juuh 


Kani kuittaa!
-Tä-tämä oon loppuuuh!
-Suus kiinni!
-Tä-tämä oon loppuuuh!
-Suus kiinni!
Itse vastasin death/tHrash, ja varsinkin tHrash. Vaikka tunnustaudun lähes kaikkien muiden genrejen paitsi powerin ja tukkahevin ystäväksi, on rässi kuitenkin se joka on meikäläisen neljännesvuosisataa jatkuneella elon taipaleella jättänyt lähemättömimmät jäljet, sekä soittopuolella että sen ulkopuolella. En ala tässä sen enempää selventämään mutta sanotaan että kaiken näköistä on tHrashin tahdissa tapahtunut...
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
-
- Hang-Around
- Posts: 144
- Joined: Fri Jul 30, 2004 1:32
- Location: Turku, varma valinta.
Ääni meni perinteiselle, kovan taistelun jälkeen. Se kun sattuu olemaan se ensimmäinen laji jota aloin kuuntelemaan. jaetulla ykköstilalla on rässi, jonka soittajia olen aina katsonut ylöspäin(vaikka olenkin 193cm
) . Asennetta, meininkiä, nopeutta ja ennenkaikkea juuria. nämä ovat meikäläiselle ne arvot jotka kolahtavat rässissä.
perinteisen perustelut voi lukea ympäriämpäri topickia joten niihin en lisättävää löydä.

perinteisen perustelut voi lukea ympäriämpäri topickia joten niihin en lisättävää löydä.
-
- Wimp
- Posts: 41
- Joined: Sun Aug 29, 2004 19:06
- Location: Kemijärvi/Ähtäri
- Contact:
Perinteinen hevirokki lämmittää sydäntä..
On kyllä toi perinteien hevirokki joka nytkin kaijuttimista soi.. Biisinä olisi kyllä Maidenin nimikkobiisi jossa Di'Anno laulaa. Hitsi kun siitä Di'Annosta vain tuli joku hiton punkkari, vaikka ei kaikki punkki ihan takapuolesta revittyä olekkaan. Mutta kyllä voisin Di'Annoa varmaan kuunnella jos heviä hän vielä tekisi. En kylläkään ole kuullut kyseistä laulajaa hänen soolourallaan... Tietäisiköhän kukaan mistä saisi näytebiisiä? 

"hail to the king, baby!"
Perinteinen, Thrash&Death ja Poweri. Ääni meni pitkällisen pohdinnan jälkeen Thrash/Death metallille ihan sen takia että rässiä tulee kuunneltua aika paljon nykyjään. Valinta olisi ollut helpompaa mikäli vaihtoehtona olisi ollut thrash/power metal sillä olen aina suhteellisen myyty kun thrashia ja poweria sekoitetaan onnistuneesti.
I am the terror that flaps in the night!
Now Playing
Now Playing
WTF? Kuka muka tuon on tehnyt? Nimenomaan onnistunesti? Power ja Thrash sekoitettu, onnistuneesti? En usko enkä halua kyllä kuvitellakkaan.ThePKH wrote: Valinta olisi ollut helpompaa mikäli vaihtoehtona olisi ollut thrash/power metal sillä olen aina suhteellisen myyty kun thrashia ja poweria sekoitetaan onnistuneesti.
"To be alive is more than just breathing"
Iced Earth vanhemmilla tuotoksillaan ehkä tunnetuimpana. On myös paljon pienempiä bändejä kuten esmes Silent Scythe ja Yyrkoon (Dying Sun levyllää, muut ovat erilaisia).Lappis wrote:WTF? Kuka muka tuon on tehnyt? Nimenomaan onnistunesti? Power ja Thrash sekoitettu, onnistuneesti? En usko enkä halua kyllä kuvitellakkaan.ThePKH wrote: Valinta olisi ollut helpompaa mikäli vaihtoehtona olisi ollut thrash/power metal sillä olen aina suhteellisen myyty kun thrashia ja poweria sekoitetaan onnistuneesti.
Sitten on tietenkin koko käsite "speed metal" mikä on minusta aika häilyä genre. Iso osa ns.Speed metal bändeistä (esim. Agent Steel, Annihilator) kuulostaa aika pitkälti juuri tuolta thrashin ja powerin sekoitukselta.
Onnistuneisuus onkin sitten mielipide-kysymys.
I am the terror that flaps in the night!
Now Playing
Now Playing
-
- Hell Rat
- Posts: 343
- Joined: Sun Oct 24, 2004 19:44
- Location: Tampere
Kysymystä sain miettiä hyvän aikaa, mutta ääni meni Heavy metallille. Ensimmäinen kuuntelemani metallityyli ja sitä rataa.. kestää myös parin tunnin kuuntelun putkeen. Black metal on myös hyvää (ja tärkeää minulle), mutta liian pitkään kuunneltuna äänimaailma puuroutuu liikaa.
Black metallia myös kuuntelen paljon mielummin omassa rauhassa, kuin lähtisin keikalle tungokseen (toisin kuin Hm..)
Black metallia myös kuuntelen paljon mielummin omassa rauhassa, kuin lähtisin keikalle tungokseen (toisin kuin Hm..)
Monien mielestä kyllä. Minen allekirjoita väitettä sillä minun mielestä Nevermorella ei ole mitään yhteistä Freedom Callin tai Sonata Arctican kanssa.KuoliO wrote:^Mistä mä olen lukenut että tämä (oliko nyt amerikkalainen?) Nevermore olisi just jotain powerin ja thrashin sekoitusta??

Loistava bändi se joka tapauksessa on.
I am the terror that flaps in the night!
Now Playing
Now Playing
Transylvanian Hunger
Black Metal!
suosikit: Darkthrone, (vanha) Emperor, 1349, (vanha) Immortal, Satyricon(vaikkakin ovat ottamassa jordisonin homon kiertueelle) ja sitten vielä uusi britti ylpeys Anaal Nathrakh
suosikit: Darkthrone, (vanha) Emperor, 1349, (vanha) Immortal, Satyricon(vaikkakin ovat ottamassa jordisonin homon kiertueelle) ja sitten vielä uusi britti ylpeys Anaal Nathrakh
-
- Roudari
- Posts: 470
- Joined: Tue Jan 13, 2004 11:17
- Location: Hyvinkää
No eiköhän kuitenkin ole niin, että ne parhaat riffit löytyy rässistä, tietenkin hevimetallissa on myös kovia riffejä, mutta jos kunnon riffeistä puhutaan, niin trashia ei voi unohtaa.The Trooper wrote:Perinteinen hevi sen olla pitää, ei tuu mitään ilman kunnon riffejä.
I believe in nothing, least of all in the word of shit
So hide in your shroud of urine, because I can't take the smell of it
- Exodus- Shroud Of Urine -
So hide in your shroud of urine, because I can't take the smell of it
- Exodus- Shroud Of Urine -
-
- Kisälli
- Posts: 615
- Joined: Mon Nov 01, 2004 16:37
- Location: Helsinki
-
- Berserkki
- Posts: 823
- Joined: Fri Jun 04, 2004 12:24
- Location: Ilmajoki
Itselläni ei taida olla oikein mikään genre sen kummenin ykkösenä, sitä vain kuunnellaan mikä kuulostaa hyvältä. Siitä kertonee lempibändit joita on vähän joka genrestä. Judas Priest, Iron Maiden, Helloween, W.A.S.P, Kreator, Overkill, Stam1na sekä Death(jossain määrin). Vastasin kuitenkin perus Heavy Metal koska se on kuitenkin se mistä koko musiikin kuuntelu omalla kohdalla alkoi.
Last edited by The Hellion on Sun Jul 24, 2005 16:11, edited 1 time in total.
Itse en pysty millään tavalla yhdistämään Iced Earthia power metalliin. Ennemminkin se on heavy metallia hieman thrashimmällä otteella. Vaikka eipä sillä nyt minulle hirveästi väliä ole, jokainen kutsukoon sitä miksi haluaa.ThePKH wrote:Iced Earth vanhemmilla tuotoksillaan ehkä tunnetuimpana.Lappis wrote:WTF? Kuka muka tuon on tehnyt? Nimenomaan onnistunesti? Power ja Thrash sekoitettu, onnistuneesti? En usko enkä halua kyllä kuvitellakkaan.ThePKH wrote: Valinta olisi ollut helpompaa mikäli vaihtoehtona olisi ollut thrash/power metal sillä olen aina suhteellisen myyty kun thrashia ja poweria sekoitetaan onnistuneesti.
Kyllä se on tuo perinteinen hevi, mutta jotta ei mene täysin yksipuoliseksi niin..
Rässin puolella Slayer on itselle todella lähellä sydäntä (monen muun bändin ohella), mutta tämä bändi pistää hevin ja rässin paikat kilpailuun. Toki hevin vieden voiton. Iron Maiden on jo vuosia ja vuosia pitänyt hevipuolta ylhäällä ja tähän könttään lasken myös samassa Dickinsonin sooloajat.
Power metallista en perusta sitten yhtään. Ainoa poikkeus, joka soi joskin todella harvoin soittimessani on Blind Guardian. Niin ja tietysti Iced Earth jos se poweriksi lasketaan. Muuten powerin kuuntelu on todella randomaalista touhua.
Deathia/melodeathia kuuntelen suhteellisen vakaasti myös. (soilwork, in flames)
BM on taas sitten lähempänä randomaalista soitantaa. No löytyyhän sieltä kuitenkin silmätikuksi esim. Dimmu Borgir. Kolahtaa tämä genre toki huomattavasti power junttausta paremmin tiettyinä aikoina.
Tulipas sitä taas genreiltyä
Rässin puolella Slayer on itselle todella lähellä sydäntä (monen muun bändin ohella), mutta tämä bändi pistää hevin ja rässin paikat kilpailuun. Toki hevin vieden voiton. Iron Maiden on jo vuosia ja vuosia pitänyt hevipuolta ylhäällä ja tähän könttään lasken myös samassa Dickinsonin sooloajat.
Power metallista en perusta sitten yhtään. Ainoa poikkeus, joka soi joskin todella harvoin soittimessani on Blind Guardian. Niin ja tietysti Iced Earth jos se poweriksi lasketaan. Muuten powerin kuuntelu on todella randomaalista touhua.
Deathia/melodeathia kuuntelen suhteellisen vakaasti myös. (soilwork, in flames)
BM on taas sitten lähempänä randomaalista soitantaa. No löytyyhän sieltä kuitenkin silmätikuksi esim. Dimmu Borgir. Kolahtaa tämä genre toki huomattavasti power junttausta paremmin tiettyinä aikoina.
Tulipas sitä taas genreiltyä

-
- Peräruiske
- Posts: 57
- Joined: Thu Jul 07, 2005 15:16
- Location: helsinki