Helloween / Kiske
Moderator: The Killer Krew
Nyt täytyy häpeäksi tunnustaa, että kuulin Helloweeniä ensimmäisen kerran eilen (vai oliko se toissapäivänä?). Kyseessä oli Pariisiin 2003 keikan bootleg, silloin kun olivat lämppäämässä itse Maideniä
01. Introduction
02. Starlight
03. Keeper Of The Seven Keys
04. Future World
05. Eagle Fly Free
06. Dr. Stein
07. If I Could Fly
08. How Many Tears?
Nuo biisit olen kuullut siis. Pakko sanoa, että tykkään todella paljon. Kun raha-asiat tästä helpottuvat, niin menen saman tien ostamaan jonkun Helloweenin levyn ihan herätteeksi.
01. Introduction
02. Starlight
03. Keeper Of The Seven Keys
04. Future World
05. Eagle Fly Free
06. Dr. Stein
07. If I Could Fly
08. How Many Tears?
Nuo biisit olen kuullut siis. Pakko sanoa, että tykkään todella paljon. Kun raha-asiat tästä helpottuvat, niin menen saman tien ostamaan jonkun Helloweenin levyn ihan herätteeksi.
"Maiden on parasta lifenä"
katos sulla on aivan samat lempibiisit Pink Bubbles levyltä kuin mulla...Starstruck wrote: majesteettinen Mankind ja Helloweenin ehkä tarttuvin biisi, The Chance ovat pyörineet ahkerasti tähän päivään asti. Pitäisi varmaan harkita formaattipäivitystä. Someone's Crying ja Kids Of The Century ovat myös ykkösluokan biisejä, mutta muuten levy onkin harvinaisen epätasainen..
Jos joku haluaa todistaa väitteeni bändin viime aikojen tuotannosta vääräksi, otan mielelläni vastaan maistiaisia.
mahdat varmaan meinata "maistiaisilla" kenties mp3:sia vai ehdotuksia? no itse kannatan jälkimmäistä, eli suosittelen biisejä Push, I Can, Midnight Sun, Mr.Torture, If I Could Fly, The Dark Ride, Just a Little Sign, Open Your Life, Hell Was Made In Heaven ja vaikka vielä All Over The Nations
"Forward!" he cried from the rear and the front rank died.
And the general sat and the lines on the map
moved from side to side.
And the general sat and the lines on the map
moved from side to side.
Power Metal tyylisuunnan luonut bändi, jota ilman ei olisi stratovariuksia jne.
Ei ikinä ole päänyt kunnolla ansaitsemaansa maineeseen ja menestykseen. (Tai mainetta Kai Hansen ja Michael Kiske ovat ainakin kyseisissä piireissä saaneet). Syynä lienee melkoinen epätasaisuus tuotannossa. Syynä tähän ovat varmaankin olleet ongelmat varsinkin levy-yhtiö Noisen kanssa ja useat miehistönvaihdokset. Näin Weikath ainakin jossain on maininnut, että tapellessa levy-yhtiöiden kanssa on välillä tehnyt mieli jo lopettaa...
Keeperit tietysti ovat aivan legendaarisia ja se "aallonpohja" Chameleon, vaikka itse henkilökohtaisesti tykkään monista silläkin olevista biiseistä.
Jos nyt jonkinlaista best of listaa pitäisi laittaa niin mahdottomaksi menee.
Kai Hansenin aikaiseen tuotantoon, siis kun mies oli vielä laulajana ennen Kiskeä, kannattaa tutustua. Ride The Sky on yksi todellisista helmistä...
Ykkösenä on kyllä Keeper Of The Seven Keys Part I & II ilman sen kummempia selittelyjä.
Pink Bubles Go Ape sisältää muutamia loistavia biisejä, vaikka on tehty juuri tuohon pahimpaan aikaan bändillä. Hansen lähti menemään jo Keeper II:n rundin lopussa ja oli kaikenlaisia em. oikeusjuttuja levy-yhtiö(ide)n kanssa. Myös liian alas miksatut ja voimattoman kuuloiset kitarat vaivaavat levyllä. Uusi kitaristi Roland Grapow oli kuitenkin loistava mies Hansenin paikalle... Säveltäjänä ja selkeästi teknisempänä kitaristina.
Chameleon olikin sitten viimeinen levy kunnes Kiske "Mr. Ego" sai kenkää ja myös rumpali Ingo Schwichtenberg sairastui. Tässä ehkä menikin bändin mahdollisuudet "suurten" joukkoon, mutta Kisken ambitiot olivat selkeasti toisenlaisessa musiikissa. Levy olikin enemmän kokoelma Kisken, Grapowin ja Weikathin biisejä, kuin Helloween-bändin levy... Levymyynnin kannalta täysi floppi.
Master Of The Rings oli tähän saumaan loistava veto musiikillisesti ja Andi Deris täysin erilaisesta äänestään huolimatta istui hyvin bändiin, kuten uusi rumpali Uli Kusch.
The Time Of The Oath jatkoi samalla hyvällä linjalla. Myös erittäin traagisia tapahtumia liittyy tuohon aikaan. Entinen rumpali Ingo teki itsemurhan hyppäämällä junan alle.
Better Than Raw osoitti viimeistään, että uusi rumpali Kusch oli erittäin tärkeä jäsen bändille myös biisintekijänä. Levy kuulostaa hieman rankemmalta ja synkemmältä, kuin aikaisemmat ja tämä korostuu vielä enemmän seuraavalla vedolla, eli The Dark Ridella.
Rabbit Don't Come Easyllä palataan taas takaisin iloisempaan ja pirteämpää Helloween musiikkiin. Mutta jälleen oli miehistönvaihdosten aika. Tällä kertaa lähtivät Kusch ja Grapow perustaen loistavan Masterplanin (suosittelen!!!).
Minulle Rabbit Don't Come Easy oli melkoinen pettymys ja ei ole kovin montaa kertaa levy soittimessa viihtynyt.
Eli tiivistettynä. Kaikilta levyiltä löytyy hyviä biisejä, mutta kokonaisuuksina parhaimmistoon nousevat Keeperit, Master Of The Rings, The Time Of The Oath ja Better Than Raw.
Livenä olen nähnyt bändin 3 kertaa. Maidenin lämppärinä ja Chameleonin aikoihin Kulttuuritalolla.
Ei ikinä ole päänyt kunnolla ansaitsemaansa maineeseen ja menestykseen. (Tai mainetta Kai Hansen ja Michael Kiske ovat ainakin kyseisissä piireissä saaneet). Syynä lienee melkoinen epätasaisuus tuotannossa. Syynä tähän ovat varmaankin olleet ongelmat varsinkin levy-yhtiö Noisen kanssa ja useat miehistönvaihdokset. Näin Weikath ainakin jossain on maininnut, että tapellessa levy-yhtiöiden kanssa on välillä tehnyt mieli jo lopettaa...
Keeperit tietysti ovat aivan legendaarisia ja se "aallonpohja" Chameleon, vaikka itse henkilökohtaisesti tykkään monista silläkin olevista biiseistä.
Jos nyt jonkinlaista best of listaa pitäisi laittaa niin mahdottomaksi menee.
Kai Hansenin aikaiseen tuotantoon, siis kun mies oli vielä laulajana ennen Kiskeä, kannattaa tutustua. Ride The Sky on yksi todellisista helmistä...
Ykkösenä on kyllä Keeper Of The Seven Keys Part I & II ilman sen kummempia selittelyjä.
Pink Bubles Go Ape sisältää muutamia loistavia biisejä, vaikka on tehty juuri tuohon pahimpaan aikaan bändillä. Hansen lähti menemään jo Keeper II:n rundin lopussa ja oli kaikenlaisia em. oikeusjuttuja levy-yhtiö(ide)n kanssa. Myös liian alas miksatut ja voimattoman kuuloiset kitarat vaivaavat levyllä. Uusi kitaristi Roland Grapow oli kuitenkin loistava mies Hansenin paikalle... Säveltäjänä ja selkeästi teknisempänä kitaristina.
Chameleon olikin sitten viimeinen levy kunnes Kiske "Mr. Ego" sai kenkää ja myös rumpali Ingo Schwichtenberg sairastui. Tässä ehkä menikin bändin mahdollisuudet "suurten" joukkoon, mutta Kisken ambitiot olivat selkeasti toisenlaisessa musiikissa. Levy olikin enemmän kokoelma Kisken, Grapowin ja Weikathin biisejä, kuin Helloween-bändin levy... Levymyynnin kannalta täysi floppi.
Master Of The Rings oli tähän saumaan loistava veto musiikillisesti ja Andi Deris täysin erilaisesta äänestään huolimatta istui hyvin bändiin, kuten uusi rumpali Uli Kusch.
The Time Of The Oath jatkoi samalla hyvällä linjalla. Myös erittäin traagisia tapahtumia liittyy tuohon aikaan. Entinen rumpali Ingo teki itsemurhan hyppäämällä junan alle.
Better Than Raw osoitti viimeistään, että uusi rumpali Kusch oli erittäin tärkeä jäsen bändille myös biisintekijänä. Levy kuulostaa hieman rankemmalta ja synkemmältä, kuin aikaisemmat ja tämä korostuu vielä enemmän seuraavalla vedolla, eli The Dark Ridella.
Rabbit Don't Come Easyllä palataan taas takaisin iloisempaan ja pirteämpää Helloween musiikkiin. Mutta jälleen oli miehistönvaihdosten aika. Tällä kertaa lähtivät Kusch ja Grapow perustaen loistavan Masterplanin (suosittelen!!!).
Minulle Rabbit Don't Come Easy oli melkoinen pettymys ja ei ole kovin montaa kertaa levy soittimessa viihtynyt.
Eli tiivistettynä. Kaikilta levyiltä löytyy hyviä biisejä, mutta kokonaisuuksina parhaimmistoon nousevat Keeperit, Master Of The Rings, The Time Of The Oath ja Better Than Raw.
Livenä olen nähnyt bändin 3 kertaa. Maidenin lämppärinä ja Chameleonin aikoihin Kulttuuritalolla.
-
- The King of Luvia
- Posts: 845
- Joined: Tue Jan 06, 2004 4:58
- Location: Söörmarkku
Lähinnä mp3:sia, koska itse en koulun koneelta pääse niitä hakemaan. Kavereilta ei löydy uudempia levyjä. Levykaupassa kuunteleminenkaan ei ihmeemmin kiinnosta.KuoliO wrote: mahdat varmaan meinata "maistiaisilla" kenties mp3:sia vai ehdotuksia? no itse kannatan jälkimmäistä, eli suosittelen biisejä Push, I Can, Midnight Sun, Mr.Torture, If I Could Fly, The Dark Ride, Just a Little Sign, Open Your Life, Hell Was Made In Heaven ja vaikka vielä All Over The Nations
I Can ja Push on kuultu useampaankin otteeseen ja todettu huonoiksi.
Mitäs, muuten, pidit Kultsan keikasta? Itselleni se oli melkoinen pettymys. Jotenkin tuntui, että olisi ollut katsomassa julkisia treenejä. Kyseessähän taisi olla Chameleon-rundin ensimmäinen keikka. Herranjumala, mitä sekoilua! Bändiä itseäänkin tuntui vituttavan oikein olan takaa ja se kyllä heijastui soittoon, esiintymiseen ja yleisöön. Todellista amatöörien puuhastelua. Vaikka homma menisi miten vihkoon, ei sitä pitäisi näyttää yleisölle.Shogun wrote: Livenä olen nähnyt bändin 3 kertaa. Maidenin lämppärinä ja Chameleonin aikoihin Kulttuuritalolla.
Kisken spiikitkin olivat täysin luokattomia, tyyliin: "Tää on rundin eka veto, joten älkää odottako paljoa", jne...
Ja settilista: Lähes koko Chameleon (jonka biisejä ei siis saatu toimimaan), pari numeroa Pubblesilta, Future World, Dr. Stein ja siinä se.
Nyt, kun tarkemmin luotaan eloani taaksepäin, niin nimenomaan tuon keikan jälkeen bändi koki arvomaailmassani kohtalokkaan falldownin. Ei mikään ihme, että bändin ovet paukkuivat noihin aikoihin, kas niin ikävältä se vaikutti. Surullista.
"When Gabriel lies sleeping,
This child was born to die"
This child was born to die"
Jep jep. Suosikkejani, kuuntelu taisi alkaa vuonna 94 Master Of The Ringsin merkeissä. Parhaimmillaan bändi oli 1994-2000, vitutti armottomasti kun mielestäni paras kokoonpano hajosi - uusista jäsenistä en pidä lähelläkään entisien aseman ansaitsevina.
Paras levy: Time Of The Oath
Huonoin levy: Chameleon (yllätys yllätys!)
Paras Biisi: Dark Ride
Livenä en valitettavasti ole nähnyt, vaikka eipä sillä enää niin väliä, kun kuulemma uudet ukot eivät ole hyviä lavalla...
Paras levy: Time Of The Oath
Huonoin levy: Chameleon (yllätys yllätys!)
Paras Biisi: Dark Ride
Livenä en valitettavasti ole nähnyt, vaikka eipä sillä enää niin väliä, kun kuulemma uudet ukot eivät ole hyviä lavalla...
Born To Lose - Live To Win
^^Nimenomaan samat fiilikset jäi Kultsan keikasta. Kisken ego ei meinannut enää mahtua lavalle ja t o d e l l a hyvä alkuspiikiksi heittää: "Älkää sitten odottako liikoja - eka keikka rundilla"...
Toinen huvittava/huono veto Kiskeltä oli myös, kun jossain biisissä sille piti (roudarin) tuoda akustinen kitara. Kiske vaan seisoi hiljaa ja mulkoili lavan sivulle. Lopulta Roland Grapow haki sen kitaran ja iski Kisken eteen tyyliin, että alapas nyt vaan soittaa!
Muuten mielestäni toimi keikkana ihan kohtuullisesti. Vaikkakin liikaa Chameleonin akustisia (Kisken) biisejä ja olikohan mielenosoitus vai mikä, kun levyn vähän rankemmassa Weikathin tekemässä biisissä Kiske unohti sanat.

Toinen huvittava/huono veto Kiskeltä oli myös, kun jossain biisissä sille piti (roudarin) tuoda akustinen kitara. Kiske vaan seisoi hiljaa ja mulkoili lavan sivulle. Lopulta Roland Grapow haki sen kitaran ja iski Kisken eteen tyyliin, että alapas nyt vaan soittaa!

Muuten mielestäni toimi keikkana ihan kohtuullisesti. Vaikkakin liikaa Chameleonin akustisia (Kisken) biisejä ja olikohan mielenosoitus vai mikä, kun levyn vähän rankemmassa Weikathin tekemässä biisissä Kiske unohti sanat.

-
- Vempare
- Posts: 2
- Joined: Thu Jan 22, 2004 16:52
- Location: Pudajärvi
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Olen useammalla foorumilla hehkuttanut, joten nyt en jaksa. No ehkä vähän.
Helloween on meikäläisen kakkossuosikki heti Maidenin jälkeen. Starstruck voisi kuunnella uusimmalta levyltä vaikkapa Hell Was Made in Heavenin ja Listen to the Fliesin ja puhutaan sitten uudestaan. Ja edelliseltä Mr.Torturen ja If I Could Flyn. Andi Deris parantaa koko ajan laulajana ja Kuschin ollessa rummuissa oli mättö aivan käsittämätöntä. Koko Better than Raw levy on yhtä rumpalin näytöstä. Mies on todella korkealla minun kirjoissani. Keepereitähän ei mikään ylitä ja Kiske on edelleen suosikkini.
Kaksi kertaa olen nähnyt Helloweenin livenä, olikos se nyt 94 tai 95 kun olivat Tavastialla ja lämppärinä oli Bruce Dickinson (oli muuten huonoin Brucen keikka mitä olen nähnyt) ja sitten Iron Maidenin lämppärinä ´98. Kummatkin keikat olivat ihan ok. Ei mitään elämää suurempaa.
Alla koko ura kouluarvosanoin, siis studiokiekot.
Keeper of the Seven Keys Pt. II 10-
Keeper of the Seven Keys Pt. I 9.5
Time of the Oath 9+
Master of the Rings 9
Rabbit Don´t Come Easy 9
Better Than Raw 9-
The Dark Ride 8.5
Pink Bubbles Go Ape 8+
Walls of Jericho 8-
Chameleon 7
Lisäksi löytyvät hyvä High Live ja erinomainen Treasure Chest-kokoelma. Ensimmäinen Ep ja Uk Live sekä muut sekalaiset kokoelmat ovat minulle lähinnä kuriositeetteja. Metal Jukebox on ainut levy mitä en ole kuullut, eikä ilmeisesti ole niin väliksi.
Todellakin, power-genren ISÄ. Kaikki ovat velkaa Helloweenille jotain.
Helloween on meikäläisen kakkossuosikki heti Maidenin jälkeen. Starstruck voisi kuunnella uusimmalta levyltä vaikkapa Hell Was Made in Heavenin ja Listen to the Fliesin ja puhutaan sitten uudestaan. Ja edelliseltä Mr.Torturen ja If I Could Flyn. Andi Deris parantaa koko ajan laulajana ja Kuschin ollessa rummuissa oli mättö aivan käsittämätöntä. Koko Better than Raw levy on yhtä rumpalin näytöstä. Mies on todella korkealla minun kirjoissani. Keepereitähän ei mikään ylitä ja Kiske on edelleen suosikkini.
Kaksi kertaa olen nähnyt Helloweenin livenä, olikos se nyt 94 tai 95 kun olivat Tavastialla ja lämppärinä oli Bruce Dickinson (oli muuten huonoin Brucen keikka mitä olen nähnyt) ja sitten Iron Maidenin lämppärinä ´98. Kummatkin keikat olivat ihan ok. Ei mitään elämää suurempaa.
Alla koko ura kouluarvosanoin, siis studiokiekot.
Keeper of the Seven Keys Pt. II 10-
Keeper of the Seven Keys Pt. I 9.5
Time of the Oath 9+
Master of the Rings 9
Rabbit Don´t Come Easy 9
Better Than Raw 9-
The Dark Ride 8.5
Pink Bubbles Go Ape 8+
Walls of Jericho 8-
Chameleon 7
Lisäksi löytyvät hyvä High Live ja erinomainen Treasure Chest-kokoelma. Ensimmäinen Ep ja Uk Live sekä muut sekalaiset kokoelmat ovat minulle lähinnä kuriositeetteja. Metal Jukebox on ainut levy mitä en ole kuullut, eikä ilmeisesti ole niin väliksi.
Todellakin, power-genren ISÄ. Kaikki ovat velkaa Helloweenille jotain.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
-
- Rautaneito IRC Crew
- Posts: 2509
- Joined: Tue Jan 06, 2004 17:37
- Location: Susirajan tuolla puolen.
Kyllähän Kusch on aivan tajuttoman hyvä rumpali, mutta kyllä Mickey Dee laittaa kanssa menemään aika tolkutonta settiä Rabbit levyllä. Biisissä Liar tulee mielestäni parhaiten äijän kannutus taidot esille, ihan tajutonta monoa.Iron Constable wrote:Olen useammalla foorumilla hehkuttanut, joten nyt en jaksa. No ehkä vähän.
Helloween on meikäläisen kakkossuosikki heti Maidenin jälkeen. Starstruck voisi kuunnella uusimmalta levyltä vaikkapa Hell Was Made in Heavenin ja Listen to the Fliesin ja puhutaan sitten uudestaan. Ja edelliseltä Mr.Torturen ja If I Could Flyn. Andi Deris parantaa koko ajan laulajana ja Kuschin ollessa rummuissa oli mättö aivan käsittämätöntä. Koko Better than Raw levy on yhtä rumpalin näytöstä. Mies on todella korkealla minun kirjoissani. Keepereitähän ei mikään ylitä ja Kiske on edelleen suosikkini.
Nurse Them Feed Them Kill Them
Blank Eyes Stare Into An Empty Space
Dreaming In The Dark Dancing In The Wild
Visions From This Zombie Circus
Blank Eyes Stare Into An Empty Space
Dreaming In The Dark Dancing In The Wild
Visions From This Zombie Circus
-
- Viikonloppusoturi
- Posts: 275
- Joined: Wed Jan 07, 2004 11:29
- Location: Seinäjoki
No ei luojan kiitos ihan "Tolkkimainen" asenne.Zapper wrote:Kun en itse noita bändin historian yksityiskohtia tarkemmin tunne, niin oliko Kiskellä siis aikaisemmin tollanen vähän Tolkkimainen asenne ja se ilmeisesti johti potkuihin bändistä? Ainakin tällaisen käsityksen joistakin viesteistä olen saanut.

Biisejä bändissä ovat aina lähes kaikki tehneet tasapuolisesti.
Chameleonin aikoihin Kiske oli vain kyllästynyt metallin vetämiseen ja yritti saada koko Helloweeniä muuttamaan linjaa mieleisekseen uhkaamalla erota bändistä. Weikath pelkäsi, että Kisken lähtö saattaisi kaataa koko bändin ja kesti vielä kyseisen levyn ja rundin ajan miehen kukkoilua. Lopulta sitä kuuluisaa monoa kuitenkin tuli ja tilalle otettiin Weikathin pitkäaikainen ystävä Andi Deris...
Mutta miten tulehtuneet välit Kisken loppuaikoina bändissä oli, kertonee aika paljon se, että Roland Grapow teki seuraavalle levylle biisin "Mr. Ego (Take me down)" juuri Kiskestä.
Piti oikein lukee sanat taas vihkosta oikein ajatuksella kun tuli tuo biisi puheeks. En aikaisemmin ollut varma oliko tuon biisin aiheena juuri kiske mutta nyt tiedetään sekin. Aika hyvää kuittia on biisissä "I shake you off and make my choise, don´t wanna hear you, your slimy voice"Shogun wrote:Mutta miten tulehtuneet välit Kisken loppuaikoina bändissä oli, kertonee aika paljon se, että Roland Grapow teki seuraavalle levylle biisin "Mr. Ego (Take me down)" juuri Kiskestä.
Mikä muuten mahtoi olla syynä Hansenin lähtöö aikanaan?
Mielestäni Hansenin lähtemisen syy oli lähinnä hänen kyllästyminen sen hetkiseen musaan ja myös on pohdittu hänen riitoja muiden jäsenien kanssa, jotka ovat kuitenkin perättömiä. Kuitenkaan ihan varmaa tietoa ei tästä ole. Hansenin tekemä I want out kertoo juuri nimenomaan hänen turhautumisestaan. Korjatkoon jos olen väärässä, mutta näin olen tulkinnut Hansenin lähdön.poolrules wrote:Mikä muuten mahtoi olla syynä Hansenin lähtöö aikanaan?
There is room for all God's creatures....right next to the mashed potatoes.
-
- Viikonloppusoturi
- Posts: 275
- Joined: Wed Jan 07, 2004 11:29
- Location: Seinäjoki
Helloweeniä olen itse kuunnellut 90-luvun alkupuolelta lähtien ja nykyäänkin pyörii soittimessa aika ajoin. Bändin tuotokset ovat kyllä loisto tavaraa. Parhaimmat pisteet minulta saa Keeper of the Seven Keys Part II, mutta ei kyllä paljoa huonommaksi jää Part I:n.
Ja vaikka Andi Derris ei mielestäni laulajana voitakaan (vaikka hyvä onkin) M.Kiskeä niin itseeni iskevät myös vuoden -94 tuotos Master Of The Rings ja vuoden -96 The Time Of The Oath.
Hyviä biisejä bändillä on niin monia, että niitä on turha alkaa edes luettelemaan.
Harmittaa ainoastaan kun en ole livenä nähnyt, koska mielipiteet Helloweenista livenä vaihtelevat niin paljon. Ehkäpä vielä jonain sopivana päivänä.
Ja vaikka Andi Derris ei mielestäni laulajana voitakaan (vaikka hyvä onkin) M.Kiskeä niin itseeni iskevät myös vuoden -94 tuotos Master Of The Rings ja vuoden -96 The Time Of The Oath.
Hyviä biisejä bändillä on niin monia, että niitä on turha alkaa edes luettelemaan.
Harmittaa ainoastaan kun en ole livenä nähnyt, koska mielipiteet Helloweenista livenä vaihtelevat niin paljon. Ehkäpä vielä jonain sopivana päivänä.

-Was many years ago that I left home
and came this way-
and came this way-
-
- Vempare
- Posts: 18
- Joined: Sat Jan 17, 2004 0:03
Siinä tapauksessa voin suositella High Live DVD:tä.Stranger wrote:Harmittaa ainoastaan kun en ole livenä nähnyt, koska mielipiteet Helloweenista livenä vaihtelevat niin paljon.
Huolimatta siitä, että Helloween ei henkilökohtaisesti ole ikinä enää se sama bändi kun Kiske oli laulamassa... Sama kuin vertaisi Bayleytä ja Dickinsonia.

-
- Berserkki
- Posts: 861
- Joined: Tue Jan 06, 2004 17:16
- Location: Beyond The Realms Of Ikaalinen
- Contact:
No ei kukaan sitten oo mua maininnu, vaik alotin samanlaisen topicin MW: ssä ja MFF
, No ei sentään...
No...
Eka levy on vähän liikamättöö, tai no mulle ei toimi...
Sitten seurava levy, jota oon kuullu/omistan on sitte Keeper2... Sanoisin kyseisen bändin parhaaksi levyksi...
Omistan vielä 3 Derksen aikasita levyä, ja paras niistä on The Dark Ride...
Kuuntelin tuota Parisin keikkaa maidenin lämppärin... No äänenlaatu oli mp3, joten sanosin sen perusteella, että huono...
Mutta en oo ite todistanu livenä, joten paha mennä sanoon...
Hyvä Bändi kaikesta huolimatta.

No...
Eka levy on vähän liikamättöö, tai no mulle ei toimi...
Sitten seurava levy, jota oon kuullu/omistan on sitte Keeper2... Sanoisin kyseisen bändin parhaaksi levyksi...
Omistan vielä 3 Derksen aikasita levyä, ja paras niistä on The Dark Ride...
Kuuntelin tuota Parisin keikkaa maidenin lämppärin... No äänenlaatu oli mp3, joten sanosin sen perusteella, että huono...

Hyvä Bändi kaikesta huolimatta.
