Iron Maidenin paras kappale

[Joona]

Eihän maidenin piisit huonoja olekkaan. Parhaimpia kyllä Hallowed be thy name, Rime of the ancient mariner, brighter than a thousand suns, Aces high. no siinä ny muutama ainaski

[MaidenManiac]

Pakko sanoa,että The duelists on paras biisi.Hyvät sanat ja riffit

[Maz]

Paras biisihän vaihtelee vähän fiiliksen mukaan, mutta jos nyt oikeen miettii mikä olisi kaikkein kovin biisi niin pakko sanoa että Caught Somewhere in Time.
-Loistava intro
-Kova meininki läpi koko biisin
-Hienot soolot

Kakkosena tällä hetkellä Murders in the Rue Morgue.

[Imperator]

Mielestäni Diannon ajan paras biisi lienee Phanthom of the opera... Ei emmä osaa valita, mutta sitten on kultakaudelta 84-88 erityisesti Caught somewhere in time ja Infinite dreams. Ja ne kaikki hitit, mutta en mä niitä jaksa nyt mainita, ku ovat itsestään selvyyksiä.

EDIT: Oho, en huomannut että edellä oleva henkilö laitto saman biisin,kun minä (CSIT) - perustelut meikällä ois ollut melkolailla samat, avaruus/sci-fi fiilis/80-luvun HUOKUVA tunnelma/loistoriffit/pitkä biisi-ei mitään turhaa... Vähän ku Sea of madnesskin, tai itse Alexander the great... Seventh son of a seventh sonilta, paitsi nimikkobiisi, tietysti myös Only the good die young, joka pistää tipan linssiin uudestaan ja uudestaan. huh, huh... Elettäspä vuotta 1988.

EDIT II: Pidän kyllä noista myöhempien aikojenkin pidemmistä ja "progressivisemmista" biiseistä. "Sign of the cross" ja haukuttu "Angel and the gambler". Biisi on PITKÄ joo, ja ei ehkä niin hyvä siinä mielessä, mutta onhan se ihan vitun hyvä ku se on Maiden. (Blaze muuten Metal Hammerissa). Biisi on eritavalla "progea", ku nuo eeppiset mahtiteokset - se on sitä 70-luvun hardrock progea. Meikä tykkää soundimaailmasta ja meiningistä ihan vitusti.

EDIT III: Pakko tietty lisätä vielä yksi biisi mahtavalta ja eeppiseltä Powerslavelta, olkoon se se Rime... - Jätti ikuisen vaikutuksen meikään.

EDIT IV: Vittu kyllä sitä on aina helvetin tärkeää asia kun on Maidenista kyse :)

[Viper]

EDIT II: Pidän kyllä noista myöhempien aikojenkin pidemmistä ja "progressivisemmista" biiseistä. "Sign of the cross" ja haukuttu "Angel and the gambler". Biisi on PITKÄ joo, ja ei ehkä niin hyvä siinä mielessä, mutta onhan se ihan vitun hyvä ku se on Maiden. (Blaze muuten Metal Hammerissa). Biisi on eritavalla "progea", ku nuo eeppiset mahtiteokset - se on sitä 70-luvun hardrock progea. Meikä tykkää soundimaailmasta ja meiningistä ihan vitusti.

Kun minä ajattelen 70-luvun progea, tulee kyllä mieleen ihan jotain muuta kuin "Don't you think I'm a savior..." potenssiin n.
Se että biisi on Maidenin, ei tee siitä automaattisesti parasta.

[WhiteRabbit]

^Pienellä saksimisellä olisi Angelistä paljon iskevämpi paketti. Juuri tuon hiljaisemman väliosan aikana olen onnellinen että kelausnappi on keksitty.

Mutta Murrayn soolo ei petä.

[-Rockett]

Oon tänne tainnu jo vastatakkin, mutta pakko lisätä vielä että Infinite Dreams. Se on jotenki vaan niin saatanan hyvä biisi. Alku jo kertoo kaiken biisistä: Mahtava. Kyllä.

[Osiris]

Parhaaksi biisiksi on noussurt viimeaikana ylivoimaisesti Judas Be My Guide! Tän parempaa Maidenia ei olekkaan. Biisin tunnelman ansiosta tosin toivon tämän kuulevani Maidenin jäähyväskiertueella, sitten kun sen aika tulee.

[Pertti Keinonen]

Tänään parasta Maidenia oli Ides of March, eilen Remember Tomorrow, huomenna ehkä Transylvania. Kahta ekaa on tullut kuunneltua niin paljon viime aikoina, että ei varmaan koskaan aikaisemmin. Jotenkin ihmemoodissa koko ukko, kun noita niiiiiin vanhoja, klassisia, raakoja, neitseellisiä ja juuri breikkaavan bändin innolla tehtyjä levyjä on tullut hinkattua erittäin paljon.

[IndianaJones]

^Kyllä noissa parissa ensimmäisessä, varsinkin debyytillä, on vahvasti esillä nuoren bändin innostuneisuus ja rehellisyys koko hommaa kohtaan. Biisithän voisivat olla melkein livenä äänitettyjä, mitään turhaa kikkailua ei ole havaittavissa, vedetty ne treeniksellä opetellut ja muokatut jutut narulle, eikä studiossa hirveästi ole hinkattu mitään. Noissa viehättää itseäni mahtavan musiikin ja älyttömän innon lisäksi juurikin se bändifiilis. Ei minkäänmaailman ihme, että Iron Maiden sai nopeasti kovan liveaktin maineen, joka on jatkunut näille päiville asti. Se tunnelma on käsinkosketeltava, kun katselee vaikkapa sitä käpyistä roudarin kuvaamaa materiaalia Early Dayssiltä.

Tässä rupeaa itseä ärsyttämään, kun ei ole Kuopioon muuton jälkeen ollut minkäänlaista bänditoimintaa. Parhaimmillaan siitä touhusta saa hemmetisti irti, ja Iron Maiden on mielestäni onnistunut raaoilla soundeilla ja maanläheisellä otteella kahlitsemaan osan siitä mahtavasta momentumista alkupään leevyille.

Hitto kun saisi tuon AVT-romun tilalle Marshallin JCM-800:sen, sekä bändin, niin olisi elämä mallillaan.

Yön pikkutuntien fiilistelyä.

[Moonkiller]

Vaikea kysymys, mutta voisin sanoa tämän hetken parhaimpina voisin sanoa kapaleet Moonchild, Still Life. Can I Play with Madness onkin ollut aina yksi parhaimmista biiseistä

[Siren]

Tähän on kyllä todella vaikea vastata koska Maidenilla on todella paljon hyviä kappaleita mutta tässä on minun top 5:

1. Aces High - Maidenin paras kappale, kappaleen keskiosa ennen ja jälkeen riffin.

2. Brighter than a thousand suns - Intro on todella mahtava, saa aina iloiseksi.

3. Caught somewhere in time - Melkein yhtä hyvä kuin Aces High

4. Sign of the cross - Laulun sanojen jälkeen tulee pelkkää parhautta.

5. The Wicker Man - Ensimmäinen kuulemani Iron Maiden kappale ja vieläkin perkeleen kova.

[Real Dead]

Vähän vaihtelee ''kausiluontoisesti''. Tällä hetkellä se on mielestäni Seventh Son Of a Seventh son.

[sakis]

Omat kestosuosikit ovat kaikki 80-luvun tuotantoa:

-To Tame A Land
-The Loneliness Of The Long Distance Runner
-The Clairvoyant

Biisejä yhdistää se, että ovat kaikki Steve Harrisin käsialaa.

[Eternium]

Maidenilla on kaksi sellaista biisiä, joita ei voi ohittaa millään miun listoilla. Rime of the Ancient Mariner ja The longest day.

ROTAM on ollut suosikkini aina vuodesta 2005, kun ostin Powerslaven vähillä rahoillani LPR:n Levymusiikista. Tuo levy oli Maidenin esikoiseni, ja kun tuli ROTAM kuultua, ou hell jeah. Biisin tunnelma, sanoitukset ja kokemus Helsingin keikalla... Albatrossi-sketsi alkuun, ja kun biisi lähti käyntiin... Mitenköhän tunnetta voi kuvailla? Biisin soittaminen kitaralla antaa myös mystisesti jtn kiksejä.

Longest day on myös parhautta tunnelmansa takia, ja tarina on hieno. Myöskin keikalla kokeminen oli jotain aivan mahtvaa. Ja H:n soolo tässä on jtn parasta ever.

[Hilguma]

Maailman vaikeimpia kysymyksiä tämä, mutta tänään EI JÄRJESTYKSESSÄ oleva Top5 voisi olla:

- Hallowed Be Thy Name
- Caught Somewhere In Time
- Infinite Dreams
- Aces High
- Lord Of Light

Huomenna lista voisi olla aivan eri

[Emmaiden]

Vaihtuu melkein joka viikko mulla, mut tän hetken mukaa sanoisin nämä. :>
(ei järjestyksessä!)

1. 22 Acacia Avenue.
- Tarttuva. Se vaa jää päähän soimaan.
- Vaihteleva. Ei oo tasapaksu.
2. Different World.
- Riffi. Parasta täs biisis.
- Brucen ääni. Laulusuoritus on mahtava!
- Kertosäe. Vaihtaa hauskasti sävelajia.
3. The Prisoner.
- Rummut. Jostai syystä tykkään vaa Cliven rumpukompeist siinä alussa. Ei Nickoa ja Cliveä voi kyl yhtää verrata!
- Tässäkin kyl on pakko mainita se riffi, joka soi vähä joka välissä. Se vaan nyt on hyvä!
4. The Clairvoyant.
- Basso. Steve ns. loistaa täs kappalees! Bassokuviot on ihan älyttömän hyvät.
- Vaihtelevuus. Tässäkin. Loistava sävellys Steveltä.
- Koko kappale. Keikalla (2008) oli todella hyvä!

[Suotana]

^Olikos se muuten Steve joka ton Prisonerin alku kompin väsäs? Vai muistanko ihan väärin?

[Real Dead]

^Miten minulle on jäänyt semmoinen muistikuva, että olisi Brucen aikaansaannos. Jostakin muistaakseni olen lukennut ,että Burr oli myöhästynyt jostain harjoitus sessioista ja Bruce kyllästyi odottamaan häntä, niimpä hän reippaana poikana hyppäsi rumpuihin. Voi tosin olla että olen väärässäkin , korjatkaa ihmeessä!

[Suotana]

^Miten minulle on jäänyt semmoinen muistikuva, että olisi Brucen aikaansaannos. Jostakin muistaakseni olen lukennut ,että Burr oli myöhästynyt jostain harjoitus sessioista ja Bruce kyllästyi odottamaan häntä, niimpä hän reippaana poikana hyppäsi rumpuihin. Voi tosin olla että olen väärässäkin , korjatkaa ihmeessä!

Ei arse sentään Brucehan se taisi ollakkin eikä Steve . Juuri tuon harjotuksista myöhästymisen ittekkin muistin. Mistäköhän mie tuon Steven keksin.. vieläkin kyllä pörrää jotain muistikuvia päässä, että se olisi ollut Steve. Oon varmaan nähny unta..

[Omar]

Vastaan Hallowed be thy name. Maailman paras kappale, ei voi muuta sanoa.Pidän myös erityisen paljon Children of the damndista. Tähänhän voisi listata vaikka kaikki maiden biisit mutta nuo tällä hetkellä. Aivan perässä tulevat myös FOTD,666,Powerslave ja monet muut

[Tumppa]

Kyllä se Hallowed Be Thy Name on nyt ja ikuisesti, alku on älyttömän upea ja muutenkin biisi omaa kaiken, mitä täydellinen kappale vaatii. Tekisi toki sanoa monia muitakin biisejä, kun Maidenilla noita hyviä biisejä riittää, mutta HBTN nyt vaan on sellainen biisi, mikä ei tipu ykkössijalta koskaan pois.

[IronBrother]

Vanhempaa: (1980-1998)
The Evil That Men Do
Fear of The Dark
Hallowed Be Thy Name
Run To The Hills
Running Free (etenki '92 Doningtonista, yleisön huudot ovat mahtavat!)

Uudempaa: (1998+)
Brave New World
The Legacy
Dance of Death
Paschendale
Wildest Dreams

EHDOTON LEMPPARI ON "THE EVIL THAT MEN DO" se vaan vetää aina kylmätväreet selkään ku se kajahtaa soimaan!

[Sateen tekijä]

Mielestäni Paulin ajan parhain biisi on ehdottomasti Killers! Aivan uskomattoman hyvä veto. Erityisesti pidän kappaleen sanoituksesta ja melodiasta, kovaa iskee varsinkin nuo paulin "kiljunnat". Brucelta taas liiankin vaikeata sanoa. Revelations?

[joku]

Vaikeaahan tähän on vastata. Kyllä niitä parhaita kappaleita erottuu joukosta ihan selkeästi, mutta laitapa niitä sitten johonkin järjestykseen, niin se on jo huomattavasti vaikeampi tehtävä...
Yhdeksi Maidenin parhaimmaksi kappaleeksi (hyvin pitkän mietinnän jälkeen)sanoisin Alexander the great. Hyvä intro ja kappale etenee mukavasti. Siinä on oma tunnelmansa. Pitkähän se on, mutta mitäs se haittaa?