Oliko No Prayer oikea suunta Seventh Sonin jälkeen?

Karpaasi · Post by **Karpaasi** » Sat Apr 12, 2008 9:38

NPFTD on sikäli hauska levy, että se on Blaze- ja reunion-levyjen ohella ainoita Maiden-kiekkoja, jolla ei ole mitään legendaariseksi luokiteltavaa kappaletta. Fear of the Darkilla on nimikkobiisinsä, mutta tällä levyllä on korkeintaan Bring Your Daughter... To the Slaughter, jota kukaan eemeli ei nyt oikeasti jaksa pitää sellaisena evergreeninä kuin vaikka FotD:ia. Ei ole todellakaan niitä biisejä, joita Sturm und Drangin voisi odottaa coveroivan.

scorpions · Post by **scorpions** » Sat Apr 12, 2008 9:56

Karpaasi wrote:NPFTD on sikäli hauska levy, että se on Blaze- ja reunion-levyjen ohella ainoita Maiden-kiekkoja, jolla ei ole mitään legendaariseksi luokiteltavaa kappaletta.

Sign of the cross
Man on the edge
The Clansman

Itse uskallan kyllä luokitella nämä legendaarisiksi kappaleiksi.

P.K. · Post by **P.K.** » Sat Apr 12, 2008 10:05

OK levy, mutta filleriaste nousee tällä levyllä jo melkoisesti. Ei tosin niin paljon jätemaa-filleriä ole tällä kuin Fearillä. Kiinnostaisi kuulla levy jos sille olisi annettu mahdollisuus parempaan studioon kuin Harrisin takapihan lato ja vähän enemmän olisi harkittu biisejä. Mother Russia on huono yritys jatkaa edellisten levyjen tapaan eeppistä lopetusta. Ekat viisi raitaa (eli A-puoli) menee mulla helposti ja ovat silkkaa asiaa. Sitten alkaa alamäki. Ainoa paluu vähääkään ylöspäin on Bring Your Daughter. Jep, mulle putoaa tämä biisi. Mä en myöskään usko että Adrianin lähtö vaikutti niinkään tämän levyn tuloksiin erityisesti, kun H:n Hooks In Youkin on ihan silkkaa jätefilleriä.

Karpaasi · Post by **Karpaasi** » Sat Apr 12, 2008 13:18

^Hooks in You = levyn paras. Sitä hard rock -fiilistä ei voita edes seuraavan levyn yritelmä Weekend Warrior. Kertsi on vähän paska ("huksinjuu huksinmee huksinwadever") mutta muuten riffittää kuin HULLU!

No Prayer for the Dying -biisi ei jaksa niin paljoa iskeä, sillä ensin kuulin Afraid to Shoot Strangersin, ja räväkässä osassa molemmissa taisi olla sama sointukulku/riffi. Toiseksi paras biisi kyseessä.

Ihmettelen vähän myös, miksei Public Enema Number Onesta / Fate's Warningista kummastakaan tehty sinkkubiisiä? Molemmissa on kuitenkin parhaat melodiakoukut levyllä.

Edward Mannerheim · Post by **Edward Mannerheim** » Sat Apr 12, 2008 14:58

Sir wrote:
Jussi K wrote:Tuossa ensimmäisen lauseen tekijässä on nyt sen n + x -tekijää muutoinkin mukana, jota ei tarvinne tässä eritellä maamme taloudellisesta lähihistoriasta.
Totta on tuokin, mutta veikkaan kuitenkin väsyneiksi muuttuneiden levyjen olleen vähintään yhtä iso tekijä yleisökatoon. Vaan saahan sitä veikkailla, ei se kiellettyä ole.

Ei sitä tiedä, saattoi Neuvostoliiton hajoamisella ja Suomen viennin romahtamisella olla syynsä yleisökatoon. Suomen lama aloitti siis Maidenin alamäen 90-luvun alussa. Tai sitten syynä olivat ne paskat albumit, kuka tietää.

Northernstar · Post by **Northernstar** » Sat Apr 12, 2008 17:13

No Prayer ja Fear päihittävät kaikki niiden jälkeen ilmestyneet Maiden levyt, ja kevyesti.

P.K. · Post by **P.K.** » Sat Apr 12, 2008 17:23

Fear ei ainakaan kolmella hyvällä biisillä ja yhdeksällä paskafillerillä päihitä yhtään mitään. Eikä paljon No Prayerikään loppupeleissä.

Post by **Pertti Keinonen** » Sat Apr 12, 2008 17:51

Herrat siinä yläpuolella, yritetään pysyä perustelluissa kommenteissa ja välttää yhden rivin totuuksia, koska se johtaa helposti ei kovinkaan kiinnostavaan juupas eipäs meidän äiti keskusteluun mielipiteistä, jotka ovat kaikki yhtä oikeita.

Meadow · Post by **Meadow** » Sat Apr 12, 2008 18:18

Muistin virkistämiseksi kuuntelin No Prayerin ja Fearin uudestaan läpi, ja päädyin siihen lopputulokseen, että nämä kaksi yhdstämällä oltaisiin saatu aikaan kelpo albumi. Biisilistaa ehkä tähän malliin:

01. Be Quick Or Be Dead
02. Afraid to Shoot Strangers
03. Public Enema Number One
04. Wasting Love
05. Fates Warning
06. Fear Is the Key
07. Childhood's End
08. No Prayer for the Dying
09. Judas Be My Guide
10. Fear of the Dark

Mielestäni kaikki muut biisit näiltä levyiltä ovat enemmän tai vähemmän roskaa. Ei vaan iske mitkään perseeseen panemisen ja S&M-homojen innoittamat taideteokset.

tsorl · Post by **tsorl** » Sat Apr 12, 2008 19:18

Ei ollut hyvä päätös. Tai oikeastaan tällä tyylinmuutoksella ei tainnut olla kovin paljon väliä kun biisien yleinen laatu romahti muutenkin aivan täysin. Olisiko se sitten ollut parempi jos olisi tullut levyllinen amatöörimaisia SSOASS-tyylin biisejä, enpä usko.

Bändillä taisi kertakaikkiaan loppua inspiraatio tälle levylle ja sen korvaamiseen olisi tarvittu aika monta kitarasyntetisaattoria.

Jussi K · Post by **Jussi K** » Sat Apr 12, 2008 19:44

Edward Mannerheim wrote:
Sir wrote:
Jussi K wrote:Tuossa ensimmäisen lauseen tekijässä on nyt sen n + x -tekijää muutoinkin mukana, jota ei tarvinne tässä eritellä maamme taloudellisesta lähihistoriasta.
Totta on tuokin, mutta veikkaan kuitenkin väsyneiksi muuttuneiden levyjen olleen vähintään yhtä iso tekijä yleisökatoon. Vaan saahan sitä veikkailla, ei se kiellettyä ole.
Ei sitä tiedä, saattoi Neuvostoliiton hajoamisella ja Suomen viennin romahtamisella olla syynsä yleisökatoon. Suomen lama aloitti siis Maidenin alamäen 90-luvun alussa. Tai sitten syynä olivat ne paskat albumit, kuka tietää.

"ensimmäinen lause" = "Näkyihän se nopeasti sitten keikoillakin puolityhjinä halleina ja romahtaneena levymyyntinä."

== Tässä maassa kyllä juurikin tuo lama-aika oli sitten viemässä potentiaalisten konserttivieraiden markkoja, sitä kaikenmaailman viihdehumputukseen ole kersalle antaa montaa sataa rahaa jos iskäkin on juuri saanut kenkää

Samaten tekemistä toki myös muuttuneilla musiikkitrendeillä sitten vuoden 1986.

En pahoittele huumorintajuttomuuttani

Kitaramies · Post by **Kitaramies** » Sun Apr 13, 2008 11:10

Vaikea sanoa ihan täysin, mutta kyllähän se niin on että NPFTD on se albumi, jonka biisejä tulee kuunneltua kaikista vähiten. Musikaalisesti tietysti ois toivonu saman jatkoa, vaikka ny itse noita aikoja ole elänykkään.

Se on tietysti eriasia mitä bändi tarvitisi. Jos se oli vaikka semmoinen välivaihe mitä tarvittiin että tultiin tähän hetkeen. Kuka tietää missä jamassa maiden olis ilman npftd, fotd ja blaze aikoja. Jos ois lähetty seventh sonnista eteenpäin kehittämään samalla tavalla niin mitä siitä ois tullu jos ei inspiraatiota kunnolla ollu.

Jo oli bändin mielestä oikea ratkaisu niin eiköhän se aika oikea silloin ollut. Tää on kuitenkin niitä asioita mihinkä vaikuttaa niin monet eri asiat että vaikea suoraan tuomita ratkaisuja. Parempi näin kuin niin että ois tullu yks seventh sonnista romuparannusyritys ja jääny homma siihen.

Osiris · Post by **Osiris** » Sun Apr 13, 2008 11:49

MIelestäni No Prayer For The Dying ei ois ollu Maidenille paras mahdollinen, mutta, tämä 1990-luku oli Maidenin "synkää" aikaa niin eihän tuota mahtavaa kokonaisuutta voitu jättää poiskaan. Itse pidän No Prayeria Top 5:ssä, juuri näitten nimibiisin, Public, Run Silent Run Deepin ym mahtavien biisien takia. Soundithan olivat aivan toista kuin SSOASS:lla.

Mitä tästä levystä olisikaan tullut jos Maiden ei olisi saanut Gersiä mukaan houkuteltua? Olisiko Stratton pyydetty takaisiin vetämään riffejä? Lopputuloksena olisi voinut alkaa heti Maidenin alamäki, mutta Gers pystyi pitämään Maidenin kasassa vielä pari vuotta, kunnes Bruce jäi Soolo albumiensa intohimoon ja Maidenin kannatus laski. Onneksi Bruce tajusi 1999 Maidenin tilanteen ja palasi bändiin ja pelasti Maidenin "kuoleman."

Toxic Enema · Post by **Toxic Enema** » Sun Apr 13, 2008 13:32

Omissa korvissa levy kuulostaa majesteettisen Seventh Sonin jälkeen lähinnä demolta, jota ei montaa kertaa putkeen tule kuunneltua. Hyviä biisejä levyltä toki löytyy mutta tuotannon puolesta voisin väittää jopa Maidenin huonoimmaksi. Debyytillä oli sentään asennetta, vaikka tuotanto on vieläkin huonompi. Ja Karpaasiko ei pidä Bring your daughter to the slaughteria legendaarisena biisinä. Varsinkin kun tuohon liittyy vielä mielenkiintoinen tarina UK:n singlelistan paalupaikasta. Brucen omana versiona tuokin on parempi...kiitos tuotannon.

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Sun Apr 13, 2008 13:40

Osiris wrote: Mitä tästä levystä olisikaan tullut jos Maiden ei olisi saanut Gersiä mukaan houkuteltua? Olisiko Stratton pyydetty takaisiin vetämään riffejä? Lopputuloksena olisi voinut alkaa heti Maidenin alamäki, mutta Gers pystyi pitämään Maidenin kasassa vielä pari vuotta, kunnes Bruce jäi Soolo albumiensa intohimoon ja Maidenin kannatus laski. Onneksi Bruce tajusi 1999 Maidenin tilanteen ja palasi bändiin ja pelasti Maidenin "kuoleman."

Jos Maiden ei olisi saanut Gersia mukaan, ehkä he olisivat pestanneet jonkun joka on parempi kitaristi.

Gers ei ole mikään sankari joka "piti Maidenia kasassa pari vuotta", korkeintaan ukko toi vähän energiaa live-esiintymiseen No Prayer-rundilla. Syyt siihen miksi Maiden ei onnistunut 90-92 levyillään, olivat minun mielestäni: 1) Seventh Sonilla bändi oli ajanut itsensä ns umpikujaan; eeppisempään suuntaan ei voitu jatkaa ja tekisivät he mitä vaan, faneilta tulisi kritiikkiä 2) Adrianin panos bändissä sävellyspuolella oli kasvanut jatkuvasti 80-luvun kulkiessa loppua kohti; bändillä ei ollut enää Adrianin tuomaa sävellyksellistä etua puolellaan 3) Brucen sydän ei ollut enää touhussa mukana ja äänikin oli mennyt.

Mielestäni asiat lähtivät parempaan suuntaan kun Bruce lähti, vaikkakin herran paluu Maideniin oli myös välttämätön. Lukekaa "Brucen kaksi palvelusta" tuolta rautaneidon etusivulta jos ei välähdä. Blaze Bayleyn johtamana tehtiin todella hyvä, väkevä ja ennen kaikkea hyvin tunteellinen ja henkilökohtainen levy, The X Factor, jonka pelkkä tunnelma jo voittaa kahden edellislevyn hengettömät rokit.

Nargrot · Post by **Nargrot** » Sun Apr 13, 2008 13:45

Minusta No Prayer on ihan hyvä levy ja mielestäni ihan hyvä vain että eivät yrittäneet mennä Seventh Sonia eeppisemmäksi. Kuitenkin tällä levyllä löytyy kasa jämää, tosin ei niin paljon kuin Fear Of The Dark levyllä. 5 ekaa biisiä No Prayerillä on vitun kovaa kamaa, plus sitten Bring Your Daughter To The Slaughter. Varsinkin Public Enema Number One ja Fates Warning ovat järjettömän kovia. Joku Hooks In You on sitten jämäosastoa.

stiflat · Post by **stiflat** » Mon Apr 14, 2008 7:37

Menee vähän ohi levystä, tai siis eteenpäin.

Mutta pistää silmään Fear of the Darkin mollamisen täällä. Itselleni se on sitä Maidenia josta aloin diggailemisen. En ole läheskään niin innolla niiden eeppisten biisien ja "kuuden minuutin soolojen" perään kuuluttaja, kun tuntuisi suuriosa tästäkin foorumin poruksta olevan. Itselle riittää kun on hyvä meno ja rock soi. Siksi esim. Di'annon aika tuntuu todella menevältä aikakaudelta (nykyään).

Ymmärrän tosin että jos&kun on elänyt kulta-ajan ja saanut vähän eri käsityksen Maidenista, niin Prayer on varmasti iso pettymys. Eipä siinä mitään. En kyllä itsekään sitä kovin kummoisena levynä pidä, mutta seuraavaa Fearia jo täysin sellaisena jona minä haluaisin Maidenin aina kuulostavan.

Itselleni on isoja pettymyksiä ollut X-factor (varmaan aika lähellä 7->Prayeriin, tottunut erilaiseen bändiin) ja Metallican puolelta selvästi tämä uusin St.Anger, johon tosin pikkuhiljaa annettiin Loadien kanssa varoituksia. Mutta silti se iski paskuudellaan kuin sata volttia. Ja silloinkin siis "palattiin bändin kanssa juurilleen". Joten vähän voin samaistua edellä kirjoittaneisiin näiden kautta. Voisikin päätellä että juurilleen paluu on ilmeisesti sama kuin huono levy tiedossa...

Sir · Post by **Sir** » Mon Apr 14, 2008 8:29

stiflat wrote:Mutta pistää silmään Fear of the Darkin mollamisen täällä. Itselleni se on sitä Maidenia josta aloin diggailemisen. En ole läheskään niin innolla niiden eeppisten biisien ja "kuuden minuutin soolojen" perään kuuluttaja, kun tuntuisi suuriosa tästäkin foorumin poruksta olevan. Itselle riittää kun on hyvä meno ja rock soi. Siksi esim. Di'annon aika tuntuu todella menevältä aikakaudelta (nykyään).

Ymmärrän tosin että jos&kun on elänyt kulta-ajan ja saanut vähän eri käsityksen Maidenista, niin Prayer on varmasti iso pettymys. Eipä siinä mitään. En kyllä itsekään sitä kovin kummoisena levynä pidä, mutta seuraavaa Fearia jo täysin sellaisena jona minä haluaisin Maidenin aina kuulostavan.

Itselleni on isoja pettymyksiä ollut X-factor (varmaan aika lähellä 7->Prayeriin, tottunut erilaiseen bändiin) ja Metallican puolelta selvästi tämä uusin St.Anger, johon tosin pikkuhiljaa annettiin Loadien kanssa varoituksia. Mutta silti se iski paskuudellaan kuin sata volttia. Ja silloinkin siis "palattiin bändin kanssa juurilleen". Joten vähän voin samaistua edellä kirjoittaneisiin näiden kautta. Voisikin päätellä että juurilleen paluu on ilmeisesti sama kuin huono levy tiedossa...

Väitän edelleenkin, että sillä tutustumisjärjestyksellä on väliä. Jos joku levy ihastuttaa niin, että päätyy fanipojaksi loppuiäkseen, niin onhan sillä levyllä varmasti jotain spesiaalia silloin henkilökohtaisella tasolla.

Kultakauden jälkeisistä Maiden-kiekoista seuraavaa: FOTD sisältää muutaman perinteiselläkin Maiden-mittarilla hyvän biisin, mutta on valtaosaltaan edelleenkin ankeaa rockia. Taas kerran enemmän "filleriä", kuin killeriä", mutta parempi kuin NPFTD. X-Factor oli vielä hirveämpi yllätys kuin NPFTD, mutta keikalla Blaze-vetoinen Maiden oli kuitenkin hyvä. Kahdesta hikisesti keskinkertaisuuteen yltävästä Blaze-albumista VXI on parempi - muistaakseni. Pitäis nekin tässä yrittää pyöräyttää ilman, että vetelee ranteitaan auki. Brucen paluun jälkeiset studioalbumit: kaksi ensimmäistä OK (sisältäen selvää täytepaskaa nekin), kolmas jo erinomainen - joten Maidenille jää seuraavaa levyä ajatellen kaksi vaihtoehtoa: palata (taas) juurilleen, tai jatkaa AMOLADin linjoilla. Kummassakin tapauksessa joku ei tykkää. Mutta itselleenhän bändit musiikkia tekevät. Virallisesti ainakin.

Post by **asa** » Mon Apr 14, 2008 19:53

Vaikka Fear of The dark oli SE LEVY, joka sai minut kuuntelemaan Maidenia (Ensimmäinen uutena kaupasta ostettu), ei minulla ole vaikeuksia tunnustaa sen olevan yksi Maidenin huonoimpia levyjä. Puolet hyvää kamaa, ja loput ei.

Kyllä minusta Sir on kuitenkin jäljillä tuon tutustumisjärjestyksen kanssa. Uudemmat fanit (2000-luvulla faniutuneet) pitävät enemmän noista heikoimmista levyistä, kun eivät ole eläneet sitä kulta-aikaa, jolloin uusi levy oli aina edellistä(kin) parempi.

urho47 · Post by **urho47** » Mon Apr 14, 2008 20:02

^Ensimmäinen Maiden levyni oli kaverin kasetille nauhoittama Real Live One. Levy ei todellakaan kolahtanut heti vaan vaati paljon kuuntelua. Myöhemmin tuli tutustuttua vanhempaan materiaaliin ja tämä uudempi unohtui nopeasti hyllyyn. Mutta kyllähän Fear of the Darkin kuuleminen tuo edelleen lämpimät muistot mieleen. On se sen verran syvälle juurtunut.

En edelleenkään pysty laittamaan No Prayeria ja Fear of the Darkia paremmuusjärjestykseen. Ensimmäinen on huomattavasti tasaisempi kokonaisuus kuin jälkimmäinen, mutta yksikään biiseistä ei kohoa Fear of the Darkin helmien yläpuolelle. FotD sisältääkin sitten muutaman todellisen killerin, mutta loppu onkin sitten paljon pahempaa kuraa kuin yksikään No Prayerin biiseistä.

Kilgore Trout · Post by **Kilgore Trout** » Tue Apr 15, 2008 19:15

Monesti ajattelen, että Maiden ei olisi niin hieno bändi, ellei olisi näitä erilaisia jaksoja/levyjä bändin historiassa. Blazen aikaiset levyt esimerkiksi pyörivät soittimessa huomattavasti useammin kuin NPFTD tai FOTD. Nykyään kun No Prayer for the Dyingia kuuntelee, välillä vuosienkin tauon jälkeen, niin huomaa että siellä on lopultakin monta hyvää biisiä; nimibiisi, Public Enema ja Fates Warning noin esimerkiksi. Ei se silti vaan miellytä, sillä se soundi ei vieläkään iske. Ei Iron Maiden ole mikään AC/DC, eikä Brucen pitäisi yrittää imitoida Brian Johnsonia.

No Prayer for the Dying siis todellakin järkytti silloin ilmestyessään. Seventh Sonin jälkeen tällaista, ei ihme että Adrian lähti. Ja korvaajaa en ole vieläkään sulattanut, ei vaan pysty ymmärtämään miksi miestä roikotetaan raiskaamassa Adrianin sooloja. Kiitos muutamasta hyvästä biisistä ja näkemiin.

No Prayer for the Dyingin eduksi on kuitenkin sanottava, että paremmalla tuotannolla ja ehkä pidemmällä valmistautumisella ja sitä kautta parilla lisäbiisillä se olisi heittäen FOTD:a parempi levy. Mutta toisaalta, sitähän Adrian juuri halusi, mutta muu bändi oli eri mieltä.

Anteeksi jos olen epäselvä, "pieni" päiväkänni meneillään.

Sir · Post by **Sir** » Tue Apr 15, 2008 20:12

Jos olis sitä ja tätä ja Adrianilla olis pillu niin se olis täti ja jos ja jos ja jos... se levy on aika lailla paska, eikä siitä muuksi muutu, vaikka kuinka mietiskelisi. Päiväkännillä tai ilman.

Ainakin se on paska jatkossakin luultavasti isolle osalle meitä, jotka "saimme" nautiskella järkytyksestä levyn ilmestyessä. Iron Maiden ei ole AC/DC, eikä päinvastoin, vaikka molemmat bändit hyviä ovatkin.

Taidanpa huomenissa yrittää kuunnella 90-luvun Maidenia pitkästä aikaa. Jospa sieltä löytyisi jotain hyvääkin niiden kammotusjuttujen seasta. ja kenties jopa sellaisia biisejä, joiden olemassaoloa ei edes muista.

Post by **Iron Constable** » Tue Apr 15, 2008 22:56

Itselle No Prayer oli aikoinaan yhtä kovaa kauraa kuin kaikki sitä edeltävät, erittäin hienot fiilikset levyn ilmestyessä ja sai osakseen samanlaista luukutusta kuin aikaisemmatkin. Levyn kiertue oli myös ensimmäinen, jonka köyhä, silloinen länsirannikon poika pääsi katsomaan livenä, joten spesiaalia sieltäkin. Takana oli silloin seitsemän vuotta kovaa fanitusta, joka jatkui levyn ilmestymisestä vielä jotakuinkin 13 vuotta lisää, hiipuakseen nykyiseen "bändi bändien joukossa" statukseen.

Vuosien kuluessa, levykokoelman karttuessa ja maailman avartuessa on oppinut ymmärtämään, että kyseessä on vain välttävä rokkilevy, jolla ei ole yhtään oikeasti erinomaista biisiä, mutta muutama kohtuullinen veisu niiden heikompien joukossa. Fiilistasolla tulee aina olemaan paria pykälää kovempi levy, kuin oikeasti on. Liittyy muutenkin aikaan, jolloin elämässä tapahtui isoja asioita ja tämän levyn luukuttaminen liittyy noihin vaiheisiin saumattomasti.

Ankarasti arvostellen, sijoittuu 800 levyni joukossa jonnekin 600 heikommalle puolelle. Yhtä kaikki, tältä levyltä ostettiin vielä kaikki vinyylisinkut sun muut, joten It´s In Your Mind, Kill Me Ce Soir.

Silloin aikoinaan uutta suuntaa yritti tajuta ja sen hyväksyikin, jälkiviisaus on parasta tässäkin. Nyt tajuaa, että levy oli leipääntyneen bändin ensimmäinen hätähuuto panna asiat järjestykseen, tuo prosessi kestikin sitten seuraavat 10 vuotta, ennenkuin kaikki oli taas jotakuinkin hyvin. Inhimillistä sanoisin, kun miettii bändin pitkää elinkaarta. Kuten meidän kaikkien elämään, mukaan mahtuu hyviä ja huonoja aikoja, niin Maidenillakin. Elämätä se vain on, vaikka kuinka analysoisi ?

Jos biisit pitää panna järjestykseen, niin jako voisi olla seuraava:

Kohtalaisen hyvät:

Public Enema Number One
Fates Warning
No Prayer For The Dying

Piirun verran huonommat:

Tailgunner
Mother Russia
Run Silent Run Deep

Selvästi huonommat:

Bring Your Daughter
The Assassin

Huonoimmat:

Holy Smoke
Hooks In You

Revelations · Post by **Revelations** » Wed Apr 16, 2008 9:58

Vaikka pidän Seventh sonia parhaana Maiden-albumina, toisen samanlaisen tai samoilla soundeilla tehdyn Maiden-levyn tekeminen olisi ollut luultavammin virhe. No prayerillä Maiden sai korjattua hieman kadonnutta tyyliään, vaikka edelleenkin väitän että seventh son on Maidenia parhaillaan. Jos oltaisiin jatkettu Seventh son-meiningillä aina vain eeppisemmäksi ja syna-voittoiseksi, niin Maidenin alkuperäinen tyyli olisi voinut muuttua pahasti. Michael Kenneykin oltaisiin varmaan otettu jäseneksi

Terminator X · Post by **Terminator X** » Wed Apr 16, 2008 11:17

Revelations wrote:Vaikka pidän Seventh sonia parhaana Maiden-albumina, toisen samanlaisen tai samoilla soundeilla tehdyn Maiden-levyn tekeminen olisi ollut luultavammin virhe. No prayerillä Maiden sai korjattua hieman kadonnutta tyyliään, vaikka edelleenkin väitän että seventh son on Maidenia parhaillaan. Jos oltaisiin jatkettu Seventh son-meiningillä aina vain eeppisemmäksi ja syna-voittoiseksi, niin Maidenin alkuperäinen tyyli olisi voinut muuttua pahasti.

Tai sit ei ja kaikki olis menny helvetin hyvään suuntaan. Voidaanhan tässä spekuloida miten tahansa.

Rautaneito.com

Oliko No Prayer oikea suunta Seventh Sonin jälkeen?

No Prayer Seventh Sonin seuraajana?