"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Nyt kun ei enää tarvitse kirjoituksiin lukea, voisin juhlistaa sitä ...lukemalla . Tuli tänään visiitillä tuonne Espoon satamakaupunginosaan laajennettua kirjahyllyä Alice Cooperin sekä Keith ja Kent Zimmermanin kynäilemällä Alice Cooper, golfhirviö -opuksella. Alice Cooper on hauska ja fiksu kaveri ja omaa vaiherikkaan uran, joten odotan innolla miehen omaelämäkerran lukemista.
Ja myönnetään, ostin myös uusimman Harry Potterin. Pitäähän sitä saada tietää, miten homma päättyy. Tai päättyy ja päättyy, eiköhän raha saa Rowlingin pään vielä kääntymään... Ovathan Potteritkin parantuneet huomattavasti parin ensimmäisen osan lastenkirjamaisuudesta ja ovat sittemmin ihan kelpo luettavaa (seli seli ).
Tämä tietää muuten taas lykkäystä sille pitkään suunnitellulle Hawkingin Ajan lyhyen historian lukemiselle. Kesällä kai sitten .
^ Oli miunkin sitten pakko toi uusin Potter lukaista, kun olen noita aika nuorena lukemaan alkanut.
Mutta kirjan lopun perusteella uskoisin, että tuskinpa Rowling tota sarjaa enää järkevästi pystyy jatkamaan. Onhan sillä rahaakin niin reilusti, että ei ole varmaan tarvetta enää mitään elämänsä aikana tehdä. Mutta uskon kuitenkin, että vielä jotain kirjottaa. Varmaan joku omaelämänkerta on jo suunnitteilla (räkäisestä yksinhuoltajaäidistä Britannian rikkaimmaksi naiseksi (vai mikä onkaan), tollasethan myy aina helvetisti ja ainakin tässä tapauksessa varmastikin).
^Mäkin sen luin, enkä kyllä usko, että tosiaan mitään kovin järkevää jatkoa on tulossa, toivottavasti ei ollenkaan. Siitäkin huolimatta, että viimeisen kirjan loppui jäi kaivelemaan ihan mielettömästi; todella hutaisten kirjoitetun oloinen ja liian nopea, sekä hieman sekava epilogi. Se, mitä epilogissa oli, oli varsin arvattavaa, mutta liian monen hahmon kohtalo jätettiin avoimeksi. Ehkä tarkoituksella..?
Mielestäni lähentelee sarjan häntäpään teoksia Liekehtivän Pikarin ohella. Vähän häiritsi se että kuolonsyöjiä puski koko ajan joka paikasta ja koko ajan meinattiin kuolla.
^ Loppu oli kyllä todella kustu. Vähän jäi sellanen olo, ettei Rowlingilla ole pokkaa lopettaa sarjaa kunnolla radikaalisti. Siinä kolmanneksi vikassa luvussa ajattelin jo, että ei helvetti, loistava lopetus mutta seuraavassa luvussa sekin munailtiin pilalle.
^Lopussa alkoi selvästi juonenrakentelu hajoilla ja epäloogisuuksia ja juoniaukkoja alkoi ilmestyä vähän joka paikkaan. Ja Voldemortin kuolema oli hätäisten huitaistu.
Epilogi puolestaan oli selvästi tarkoituksella jätetty avoimeksi, jättää lukijoiden mielikuvitukselle tilaa miettiä hahmojen kohtaloita. Mutta senkin lopussa nähtiin taas epäloogisuus. [Spoiler] Miten ihmeessä Harryn arpi voi enää kertoa yhtään mitään, jos yhteys Voldemortiin kerran katkesi. [/Spoiler]
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Viper wrote:^Lopussa alkoi selvästi juonenrakentelu hajoilla ja epäloogisuuksia ja juoniaukkoja alkoi ilmestyä vähän joka paikkaan. Ja Voldemortin kuolema oli hätäisten huitaistu.
Epilogi puolestaan oli selvästi tarkoituksella jätetty avoimeksi, jättää lukijoiden mielikuvitukselle tilaa miettiä hahmojen kohtaloita. Mutta senkin lopussa nähtiin taas epäloogisuus. [Spoiler] Miten ihmeessä Harryn arpi voi enää kertoa yhtään mitään, jos yhteys Voldemortiin kerran katkesi. [/Spoiler]
Missä vaiheessa se muka jotain kertoo viimeisen tappelun jälkeen?
Viper wrote:^Lopussa alkoi selvästi juonenrakentelu hajoilla ja epäloogisuuksia ja juoniaukkoja alkoi ilmestyä vähän joka paikkaan. Ja Voldemortin kuolema oli hätäisten huitaistu.
Epilogi puolestaan oli selvästi tarkoituksella jätetty avoimeksi, jättää lukijoiden mielikuvitukselle tilaa miettiä hahmojen kohtaloita. Mutta senkin lopussa nähtiin taas epäloogisuus. [Spoiler] Miten ihmeessä Harryn arpi voi enää kertoa yhtään mitään, jos yhteys Voldemortiin kerran katkesi. [/Spoiler]
Missä vaiheessa se muka jotain kertoo viimeisen tappelun jälkeen?
Eihän se kerrokaan. Harry vain olettaa kaiken olevan hyvin tästä syystä.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Luvussa tällä hetkellä Gordon "Fu**in´" Ramseyn omaelämänkerta Humble Pie. Ei ole elämän alku helppoa tuolla miehellä ollut, mutta nykyäänhän se näyttää jo ihan hyvältä. Ja on kyllä todella hieno mies, tai ainakin oli silloin viime syksynä, kun kirjaansa omistuskirjoituksen kirjoitti. Halusi jutella meidän poikien kanssa vaikka järjestäjät jo hätyyttivät kiireellä signeeraamaan ostettuja kirjoja. Herra tuli meidän Laurin pyörätuolin eteen ja lähestulkoon meni polvilleen ja kysyi "Hey mate, how are you doing?" Ja kun kirjakaupan viskaalit kiirehtivät Gordonia uudelleen hän vain totesi "I have something important just now, so the other´s can wait, for f**ks sake."
Ja kun hän haastattelussakin "kehui" Jamie Oliveria "jokaisen äidin unelmavävyksi" kysyin Gordonilta kuinka hän sijoittaisi tuossa kuviossa itse itsensä. Hän rupesi nauramaan ja vastasi hetken päästä "Minä olen varmaankin jokaisen isoäidin unelmavävy"
Meillä on PA, meillä on bussi,
niitä ei meiltä kukaan ... vie
Viper wrote:^Lopussa alkoi selvästi juonenrakentelu hajoilla ja epäloogisuuksia ja juoniaukkoja alkoi ilmestyä vähän joka paikkaan. Ja Voldemortin kuolema oli hätäisten huitaistu.
Epilogi puolestaan oli selvästi tarkoituksella jätetty avoimeksi, jättää lukijoiden mielikuvitukselle tilaa miettiä hahmojen kohtaloita. Mutta senkin lopussa nähtiin taas epäloogisuus. [Spoiler] Miten ihmeessä Harryn arpi voi enää kertoa yhtään mitään, jos yhteys Voldemortiin kerran katkesi. [/Spoiler]
Missä vaiheessa se muka jotain kertoo viimeisen tappelun jälkeen?
Eihän se kerrokaan. Harry vain olettaa kaiken olevan hyvin tästä syystä.
Niin joo. Mutta eikös Harry kuitenkin hakenut sillä lähinnä sitä, että koska ********* oli lopullisesti kuollut, eikä ollut millään lailla tullut takaisin, oli arpikin yhteyden katkeamisen takia rauhoittunut?
EDIT:
Sinne alas, kyllä sille tuli ite kanssa naurettua tuon viestin postattua että ei nyt saatana
Last edited by Fender on Mon Mar 31, 2008 10:29, edited 1 time in total.
Fantasiajöötistä tuli mieleen, että ompahan loistavaa settiä tämmönen kirja ku Freija (kirjailijana Johanne Hildebrandt). Viikinkimytologiaa mukavan helppolukuisessa ja viihteellisessä muodossa. Mä kun en jaksa noita runomittasia sepustuksia lukea, taitaa jäädä Kalevalakin lukematta.
Sir wrote:Harry Potter? Muuttuiko tämä thread jossain vaiheessa "Metallimiesten kirjanurkasta" "Tenavien fantasiajöötinurkaksi"??
Ei pahalla. Kunhan vain vittuilen.
Menehän takaisin sinne kiikkutuoliin piipun ja Hemingwayn tykö .
Onpahan muuten ainakin alun perusteella hyvin kirjoitettu tuo Alice Cooper -kirja. Sopivan rennolla ja humoristisella otteella kynäilty, mikä ei sinänsä mikään ihme ole, kun ottaa huomioon, kenen elämäkerrasta on kyse .
Lowerslave wrote:
Onpahan muuten ainakin alun perusteella hyvin kirjoitettu tuo Alice Cooper -kirja. Sopivan rennolla ja humoristisella otteella kynäilty, mikä ei sinänsä mikään ihme ole, kun ottaa huomioon, kenen elämäkerrasta on kyse .
Mistäs kirjasta on kyse ja kenen tekemä? Saattas pirusti kiinnostaa tuo aihe, joten kirjaston tai kirjakaupan hyllyltä pitää etsiä käsiin.
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
^Kyse on muutamaa viestiä ylempänä mainitsemani Alice Cooper, Golfhirviö, jonka Alice on kirjoittanut veljesten Keith ja Kent Zimmermanin avustuksella. Kertoo rokkivaarin elämästä ja urasta sekä siitä, kuinka hän voitti alkoholiriippuvuuden menettäen samalla sielunsa golfriippuvuudelle. Ilmestyi alun perin viime vuonna ja suomennettuna laitoksena tässä kuussa. Liken kustantama.
Lowerslave wrote:ja suomennettuna laitoksena tässä kuussa. Liken kustantama.
Liken suomennokset =
En uskalla edes kuvitella, mitä "läppää" piakkoin ilmestyvä The Heroin Diaries sisältää, Sixxin kommentteja kun korostetaan kunnon teinislangilla, sillähän oli vaikeaa ja se pitää saada sisälukutaidottomille näkymään. Jospa sitä ihan myötähäpeän vuoksi sitten Suomalaisessa raottaisi..
Edit: toki, kuten Peter Criss "flaidaamisesta", siinä rajoilla oli, alkoiko ex-tv-julkkis Yasir Gailyn Aerosmithin Walk This Way -biografiassa joka mainitsemiskerralla (eli n. joka toinen sivu) käyttämä erilainen synonyymi marihuanalle vituttamaan "jolperi"..
II: nooh, suomennos kuitennii.
Last edited by Jussi K on Mon Mar 31, 2008 18:58, edited 2 times in total.
Minä en lue mitään, paitsi Heroin Diariesin ja The Dirtin olen lukenut. The Dirt oli suomeksi ja ihan ok tuubaa käännös oli huolimatta slangistaan. Kirjahan oli itse aivan loistava.
Jäbä on sellanen sana että sen käyttöä ei saa rajoittaa koskaan.
Tulipa ahmaistua William S. Burroughsin Nisti. Siinä missä jotkut Alaston Lounas ja Hämy on täynnä mitä pervoimpia surrealismifantsuja, on tämä yllättävänkin suoraviivainen ja realistinen narkkarikuvaus. Etenkin vieroitusoireita ja niiden aiheuttamia pelkotiloja kuvaillaan aikas pelottavan tarkasti. Samoin koko sitä säälittävää tilannetta jossa joudutaan kaivelemaan juoppojen taskuja metrossa ja paniikinomaisesti kaivellaan kuukausia vanhaa oopiumipötkälettä lattialautojen välistä.
Burroughsin tapaan koko höskä on myös omalla tavallaan helvetin hauska ja vilisee myös tätä Burroughsin omaa sivukivaa eli homoja. Hilpeä äijä muutenkin tuo Burroughs, onnellisesti avioliitossa ja painoi samalla meksikolaisia katupoikia ja pamautti sitten eukkonsa kamapäissään hengiltä.
Mötley Crüe: The Dirt lähti uudelleen läpi kahlaukseen muutamien vuosien tauon jälkeen, aiheuttaa edelleen repeilyä, aivan kuningasteos!!!! Tästähän piti leffakin tulla, onko kukaan kuullut projektin etenemisestä mitään???
"I'm sorry, I don't listen to country music." Manowar's Joey DeMaio about Metallica.
Aika paljon on viime aikoina tullut luettua musiikkiiaiheista kirjallisuutta. Van Halenin vastailmestynyt suomennos, sen jälkeen luin Peter Guralnickin kirjoittaman Robert Johnsonista kertovan kirjan Blueslegendan jäljillä (mikä muidenkin kannattaa tsekata, mikäli blues kiinnostaa). Viimeksi luin tämän Walk This Way-Aerosmithin tarina-kirjan. Muuten hyvä, mutta se slangisanojen käyttö alkoi välillä tympimään. Melkoista sekoilua ollut Aerosmithillä(kin) elämä välistä, ainakin kirjan perusteella.
Nyt on menossa Alice Cooperista kertova kirja Alice Cooper, Golfhirviö: rokkarin 12 askelta golfaddiktiksi. N. 50 sivua takana ja kirja vaikuttaa erittäin viihdyttävältä.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...