Kyllä vaan, mikä tahansa musiikki voi olla surumusiikkia. Ihmisethän ovat yksilöitä. Joku saattaa kuunnella vaikka pirteää hanurin renkutusta pahimpaan ikävään.
Kun itelleni iskee kamala hinku kuunnella jotain surumielistä, kuuntelen yleensä Dance of deathia. Erityisesti Journeyman saa kyyneleet valumaan poskille. Mahtaako syynä olla soundi, orkesteri siinä taustalla ja muu sellainen, en tiedä. Ja lätyllä on paljon sellaisia biisejä, joita oon kuunnellut pari kolme vuotta sitten, jolloin elämäntilanne on ollut eri ja se herättää tietenkin masentavia tunnetiloja.
Eli periaatteessahan joku voi sanoa purskahtavansa itkuun kun kuulee vaikkapa Holy smoken, vaikkei omasta mielestäni biisissä ole mitään minkä takia niin voisin tehdä

Mutta jonkun muun mielestä, soundi tai sanoitukset tai vain biisin nostattamat muistot, tekevät biisistä surumusiikkia.