Huh, huh mikä keikka! Päättymisestä on jo yli 17 tuntia, mutta vieläkin on iha fiiliksissä. Rush yllätti miut kyllä aika pahasti, sillä tämä keikka menee omalla listallani suoraan kakkoseksi Maidenin viime marraskuun tampereen keikan ja Heaven & Hell:in Sauna open airin vedon väliin, oli vaan niin uskomaton audiovisuaalinen kokemus
.
Hallille valuin eilen jo vartin yli kuudeksi, joten pääsi melkein heti sisään, kun ovilla ei mitään järjetöntä ryysistä ollut. Samantien kiertuepaita oven vieressä sopivasti olleesta kojusta matkaan ja takki pienen etsikelyn jälkeen narikkaan, jonka jälkeen olikin aikaa vielä aivan liikaa, no ehtipä pistäytyä ainakin rauhassa kusella ja olusella. Sitten omalle paikalle katsomoon 110 melkein takakaarteeseen, mutta onneksi sentään Geddyn puolelle lavaa, ja viimeisten minuuttien laskeminen alkoi.
Voi helvetti sitä fiilistä kun halli pimeni ja ehkä omituisin introvideo koskaan lähti pyörimään
. Tunnelma tiivistyy, kun Lifeson ilmestyy lavalle ja vetäisee illan ekat soinnut. Ja sitten lähtee Limelightin riffi. Ei jumalauta, lempibiisilläni sitten polkaisivat illan käyntiin
. Leen ääni ei vaan tahtonut oikein kertsissä kestää, muuten yksi illan ehdottomia huippuja. Ekassa setissä tuli myös muuta hyvää kamaa kuten Entre Nous, Freewill, Digital Man ja uutukaiselta Main Monkey Business, mutta myös minulle pajon outoja biisejä, kun hyllystä löytyy vain 5 studiota ja kokoelma. Aika hyvältä kuulostivat yleisesti myös nämä uudet tuttavuudet ekalta kuulemalta. Bändi veti erittäin tiukasti, Lifeson ja Lee ovat varsinaisia virtuooseja ja Perthän voi soittaa suohon 99.9% maailman rumapaleista edes yrittämättä. Iha ihme äijiä koko porukka, Leen äänikin kantoi kiitettävän hyvin alun takeltelun jälkeen.
Ensimmäisen setin päättymisen jälkeen ehti käydä taas pikaisesti kaljalla ja kusella ja sitten taas venttaamaan lisää täydellisyyttä. Lisää ommituisia introvideoita ja Far Crylla homma uudelleen käyntiin. Lifesonin vahvistinhan sammahti biisin lopussa, mutta tyylillä Lee ja Pert vetivät homman loppuun. Sitten kun kamat oli saatu kuntoon jatkettiin Snakes & Arrowsin parissa peräti neljän biisin verran, jotka kyllä minusta tomivat livenä hemmetin hyvin. Hienoa, että Rush vetää myös runsaasti uutta matskua, eikä vain "vanhoja klassikoita" (joista olisin ollut totaalisesti pihalla
). Ja sitten lähti ekstaasi uudelleen liikkeelle, kun Subdivisions räjäytti tajuntani. Tästä eteenpäin ilta oli täyttä mahtavuutta aina Tom Sawyerin viimeisiin sointuihin, toistaan parempia biisejä toisen perään, vaikka kyllä Natural Science on myös minun ehdotukseni illan parhaaksi. Bändi huudettiin, tai no, taputettiin, suuri osa porukkaa oli kuin suunutaikirkossa eikä keikalla, vielä takaisin lavalle. Encoressa oli taas aluksi miulle tuntematonta tavaraa, mutta sitten YYZ tuli ja korjasi potin, aivan uskomaton instrumenttaali myös livenä.
Ilta oli kokonaisuutena loistava, bändi oli tiukkaakin tiukemmassa kunnossa ja setissä oli paljon kovia biisejä. Kohokohdat olivat Limelight, Subdivisions - Tom Sawyer putki(erikoismaininnat Natural Sciencelle ja Pertin soololle, täysin ihme äijä
) ja YYZ. Valoshowt, pyrot/liekit, videot ja efekstit olivat myös komeaa katsottavaa. Miinukset tulevat lähinnä yleisöstä, miunkaan katsomossa ei välillä seisonut kuin pari tyyppiä, ja muutenkin oli tunnelma kuin porukka olis tullut katsomaan sinfoniaorkesteria eivätkä rokkikeikkaa. Niin ja kalja oli kallista, mutta niinhän se on aina areenalla
.
Kiitos ja kumarrus Rush, sanat tai hymiöt eivät riitä mahtavuutenne ylistämiseen.
Friends of Laproaigh...
).
...
