King Diamond
Moderator: The Killer Krew
-
- Peräruiske
- Posts: 92
- Joined: Fri Jul 08, 2005 17:10
Ja 3 uutta keikkapaikkaa lisätty kiertue-ohjelmaan:
06-11-2007 Stodola Club Warszaw Poland
07-11-2007 Club Studio Krakow Poland
21-11-2007 Alcatrazz Milan Italy
Melko isoja välejä keikoilla, saa nähdä mille kuukaudelle nuo Suomen keikat nyt tulevat sitten osumaan.
06-11-2007 Stodola Club Warszaw Poland
07-11-2007 Club Studio Krakow Poland
21-11-2007 Alcatrazz Milan Italy
Melko isoja välejä keikoilla, saa nähdä mille kuukaudelle nuo Suomen keikat nyt tulevat sitten osumaan.
"Heavy Metal is nothing without Iron Maiden and a metal fan who fails to acknowledge Maiden as king of its genre is probably not worth his weight in leather."
Juurikin näin. Kuuntelen levyn ensimmäistä kertaa mieluiten kokonaisuutena, enkä tällä kertaa halua kuulla yhtäkään maistiaista.Rawhead wrote:Ihan periaatteesta skippaan tuon ennakkomaistiaisen. Onhan se hienompi fiilis kun ekaa kertaa heittää lätyn soimaan eikä tiedä minkälainen loistobiisi sieltä lävähtää.Laatukamaahan tuo on kuuntelemattakin, KD ei petä.
Laatukamaa on varmasti tulossa.
No heitetäänpä ensimmäistä kertaa edes jonkinlaista KD-studioiden rankingia näin tulevaa Give Me Your Soul...Please-levyä odotellessa.
1)ABIGAIL
2)"THEM"
3)THE PUPPET MASTER
4)THE EYE
5)THE GRAVEYARD
6)VOODOO
7)CONSPIRACY
8)THE SPIDER'S LULLABYE
9)FATAL PORTRAIT
10)HOUSE OF GOD
11)ABIGAIL II: THE REVENGE
Järjestys tulee muuttumaan lähes jatkuvasti ainakin sijojen 4-11 osalta, eikä pelkästään runsaan kuukauden päästä ilmestyvän levyn takia. Kärkikolmikko on kuuntelussa säännöllisin väliajoin ja joka kerralla ne iskevät yhtä kovaa. Muut levyt tarvitsevat vielä lisäkuunteluja, jotta ne avautuisivat paremmin, ehkä Conspiracya lukuunottamatta, joka on varsin epätasainen kokonaisuus. Tarina on luultavasti Kingin heikoimpia (ainakin The Spider's Lullabyen ohella) ja musiikillisestikaan levyllä ei ole kuin muutama napakymppi. Mutta katsellaan miten ranking muuttuu, kun kaikkia studioalbumeita tulee kuunneltua enemmän ja Give Me Your Soul...Please on hallussa sekä muutamaan kertaan kuunneltu. Kesäkuun 29.päivää odotellessa...
1)ABIGAIL
2)"THEM"
3)THE PUPPET MASTER
4)THE EYE
5)THE GRAVEYARD
6)VOODOO
7)CONSPIRACY
8)THE SPIDER'S LULLABYE
9)FATAL PORTRAIT
10)HOUSE OF GOD
11)ABIGAIL II: THE REVENGE
Järjestys tulee muuttumaan lähes jatkuvasti ainakin sijojen 4-11 osalta, eikä pelkästään runsaan kuukauden päästä ilmestyvän levyn takia. Kärkikolmikko on kuuntelussa säännöllisin väliajoin ja joka kerralla ne iskevät yhtä kovaa. Muut levyt tarvitsevat vielä lisäkuunteluja, jotta ne avautuisivat paremmin, ehkä Conspiracya lukuunottamatta, joka on varsin epätasainen kokonaisuus. Tarina on luultavasti Kingin heikoimpia (ainakin The Spider's Lullabyen ohella) ja musiikillisestikaan levyllä ei ole kuin muutama napakymppi. Mutta katsellaan miten ranking muuttuu, kun kaikkia studioalbumeita tulee kuunneltua enemmän ja Give Me Your Soul...Please on hallussa sekä muutamaan kertaan kuunneltu. Kesäkuun 29.päivää odotellessa...

"I don't trust anyone who doesn't like Slayer."
-Mike Patton
-Mike Patton
Uudesta biisistä; Khylla, Puppet Masteria on vahvasti aistittavissa Kingin vokaaleissa. Tosin mies varioi lauluaan tämän tästä ja albumin teemojen hengessä. Kitarointi on vahvaa ja soitanto kulkee tasavarmasti PM-miehistöltä.
Lyyriikoista on turha ruveta ottamaan selvää yhden biisin perusteella, mutta kokonaisuus tulee mitä ilmeisimmin olemaan taattua Kinkkua.
Mielenkiintoiset ja upean kuuloine kertsi kertsi, biisinä varsin toimiva Diamond-jyrä, mitä, nyt tuo harvinaisen tutulta kuulostava pääriffi. Perusloistavat soolot kepittäjäkaksikolta. Odotusinto vain kasvaa
Abigail tuli kanssa kuunneltua viimein läpi. "Themin" kanssa painii aika tiukasti. Fiilis on silkkaa Timanttia(
), Arrival, Mansion In The Darkness, Omens, Abigail, Family Ghost, Black Horsemen joka lopettaa levyn todella komeaan huudahdukseen ja Miken upeaan sooloon. Levy on täynnä koukuttavia ja iskeviä laulumelodioita ja kitaratyötä. Mikkey ja Timi rytmittelee oikein hienosti.
Lisää hehkutuksia kunhan levyjäkin kertyy.
Lyyriikoista on turha ruveta ottamaan selvää yhden biisin perusteella, mutta kokonaisuus tulee mitä ilmeisimmin olemaan taattua Kinkkua.
Mielenkiintoiset ja upean kuuloine kertsi kertsi, biisinä varsin toimiva Diamond-jyrä, mitä, nyt tuo harvinaisen tutulta kuulostava pääriffi. Perusloistavat soolot kepittäjäkaksikolta. Odotusinto vain kasvaa
Abigail tuli kanssa kuunneltua viimein läpi. "Themin" kanssa painii aika tiukasti. Fiilis on silkkaa Timanttia(

Lisää hehkutuksia kunhan levyjäkin kertyy.
Suht mielenkiintoista uutta "haastista" löytyypi täältä
Asiavirheitä täynnä kuulemma, itse King D oli korjaillut niitä Covenworldwiden foorumilla. Mielenkiintoisinta oli kuitenkin ainakin itselleni tämä tieto, toivottavasti toteutuu Suomen keikkojen osalta, kunhan nekin vielä julkistetaan:
Asiavirheitä täynnä kuulemma, itse King D oli korjaillut niitä Covenworldwiden foorumilla. Mielenkiintoisinta oli kuitenkin ainakin itselleni tämä tieto, toivottavasti toteutuu Suomen keikkojen osalta, kunhan nekin vielä julkistetaan:
Metalcentre wrote:He is scheduled to embark on a massive tour of North America and Europe. For the first time the band will spend a significant amount of time on the west coast of Canada. The tour is an old school metal head’s dream with Germany’s thrash titans, KREATOR providing support. King stated he is “99 percent sure” KREATOR will be on the tour. Two other bands will accompany KING DIAMON and KREATOR. KING did not offer the names of those bands.
"I don't trust anyone who doesn't like Slayer."
-Mike Patton
-Mike Patton
^ Jotenkin tuntuu siltä, että tuo Kreator-kiertue toteutuu vain Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Suomessa lämppärinä tarjoillaan taas jotain power metallista kurakaarta. Toivossa eletään, sillä olisihan Kreator erittäin mukava bonus. Tuo "haastis" on muuten aika vaisu ilman niitä Kingin korjauksia. Itse ymmärsin niiden korjauksien pohjalta, että Kingin äänessä ei käytetä kaikua/muita studioefektejä, vaan laulut tulevat levylle live-henkisinä. Mielenkiintoista on myös se, että levyn tarina perustuu ensimmäistä kertaa nykyaikaan.
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Sattuipa silmään ensimmäinen arvio tulevasta levystä. Sinänsä tuon informaatio-arvo on suunnilleen ihan vähän nollan yläpuolella, mutta onhan siinä nyt muutama luonnehdinta ja jotain sanotaan kitaroistakin.
KING DIAMOND
Give Me Your Soul… Please
(Metal Blade)
Reviewed by : Mark Gromen
Rating : 7.0
Another elaborate story from the King, surrounding an eerie house, where a child was murdered (and now wanders for eternity in blood-splattered dress, looking for souls to reap. Hence the title). Takes a while for the plot to get going, at least musically. The latter third containing the more vicious attacks. ‘The Black Of Night’ is the first full-bore double bass-driven number, then comes the traditional, old school metal title track. Throughout, even on the slower cuts, there’s plenty of guitar soloing from Andy LaRoque and Mike Wead. Don’t worry, ‘Cold As Ice’ isn’t a Foreigner cover – it’s about a room of frozen stiffs. Coincidence, or none-too-veiled reference? The harpsichord-begun ‘Shapes Of Black’ hints at former King/Mercyful Fate song/album titles (including Them, Spider’s Lullabye, ‘The Candle’, Time, ‘The Mirror’ and In The Shadows, amongst others). The disc finishes with ‘Moving On’, an uncharacteristic synth ballad duet (which eventually picks up speed). All the King’s voices/pitches are showcased, as well as the occasional female accompaniment.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
^ Oli tuota ennen jo huomattavasti paremmin kirjoitettukin arvio näkyvillä.
Tässä arviossa on nähty edes muutama sekunti enemmän vaivaa kuin tuossa sinun postaamassasi. Tuo Gromenin arvio vaikutti sellaiselta, että liekö mies jaksanut levyä keskittyneesti kuunnella muutoin kuin taustamölynä.
Tässä arviossa on nähty edes muutama sekunti enemmän vaivaa kuin tuossa sinun postaamassasi. Tuo Gromenin arvio vaikutti sellaiselta, että liekö mies jaksanut levyä keskittyneesti kuunnella muutoin kuin taustamölynä.
Sanoo nimimerkillä: "Itsekkin syyllistyn tähän".Hammer wrote:^ Oli tuota ennen jo huomattavasti paremmin kirjoitettukin arvio näkyvillä.
Tässä arviossa on nähty edes muutama sekunti enemmän vaivaa kuin tuossa sinun postaamassasi. Tuo Gromenin arvio vaikutti sellaiselta, että liekö mies jaksanut levyä keskittyneesti kuunnella muutoin kuin taustamölynä.
Niinhän se on, että liian nopeat johtopäätökset levyistä, olivat ne mihin suuntaan tahansa, nostattavat fanipojujen pintaverenkierron jo kirsikan väriseksi.
Itse levystä: yhden kappaleen perusteella on mahdoton sanoa mitään, paitsi toivottavasti levy ei syyllisty lisää Painkiller-kopiointiin.

Toivon mukaan levy on tehty hiukan paremmalla ajatutuksella kuin umpisurkea Abigail 2, The Puppet Master lupaili jo hyvää, mutta kyllä siitäkin levystä pääsee vielä ylöspäin.
^Samat sanat, ei meikäläisen "arvioista" varmaan ota se kuuluisa Erkkikään selvää. Ehkä pitäisi jollain Kinkun albumilla lähiaikoina harjoituttaa arvioiden kirjoittamista, mutta kahtellaa nyt... Ja tuo IC:n postaama arvio oli todellakin vasurilla hutaistun oloinen.
Ipe, jos Give Me Your Soul...Please The Puppet Masterista vielä ylöspäin pääsee, niin melkein voisi kruunata tulevan albumin KD:n tuotannon suurimmaksi helmeksi. (Ykkönen on edelleen Abigail.
) Toivossa on toki hyvä elää.
np. The Family Ghost
Ipe, jos Give Me Your Soul...Please The Puppet Masterista vielä ylöspäin pääsee, niin melkein voisi kruunata tulevan albumin KD:n tuotannon suurimmaksi helmeksi. (Ykkönen on edelleen Abigail.

np. The Family Ghost
"I don't trust anyone who doesn't like Slayer."
-Mike Patton
-Mike Patton
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Niinhän mä totesin, että nollaluokan arvostelu, lähinnä opiksi ja ojennukseksi. Mutta jos on paljon arvioitavaa, niin käyhän se noinkin.Hammer wrote:^ Oli tuota ennen jo huomattavasti paremmin kirjoitettukin arvio näkyvillä.
Tässä arviossa on nähty edes muutama sekunti enemmän vaivaa kuin tuossa sinun postaamassasi. Tuo Gromenin arvio vaikutti sellaiselta, että liekö mies jaksanut levyä keskittyneesti kuunnella muutoin kuin taustamölynä.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Dude...Ipe wrote:Itse levystä: yhden kappaleen perusteella on mahdoton sanoa mitään, paitsi toivottavasti levy ei syyllisty lisää Painkiller-kopiointiin.Hammer wrote:^ Oli tuota ennen jo huomattavasti paremmin kirjoitettukin arvio näkyvillä.
Tässä arviossa on nähty edes muutama sekunti enemmän vaivaa kuin tuossa sinun postaamassasi. Tuo Gromenin arvio vaikutti sellaiselta, että liekö mies jaksanut levyä keskittyneesti kuunnella muutoin kuin taustamölynä.
| http://www.inferno.fi" onclick="window.open(this.href);return false; | http://www.imperiumi.net" onclick="window.open(this.href);return false; |
Nyt kyllä haukut väärää puuta. Mies, joka kuunteli Dead Again -levyn kerran ennen myyntipäätöstä sitten ilmeisesti kuuntelee levyt keskittyneemmin?Ipe wrote:Sanoo nimimerkillä: "Itsekkin syyllistyn tähän".
Tuosta Konstaapelin postaamasta "arviosta" sanon sen verran, että kyseistä yhden kappaleen syväluotaavaa tekstiä ei voi pitää kovin lahjakkaana kirjallisena näytteenä, saati asiantuntevan kriitikon kirjoittamana. Ko. tekstissä oli niin vähän asiaa, että itsekin pystyisin kirjoittamaan levystä kattavamman analyysin, vaikka olisin kuullut äänitteeltä vain yhden kappaleen.
Noh, yhtään biisiä en ole kuullut ennakkoon, enkä kuuntele. Koko albumi tulee nautittua kokonaisuudessaan sitten, kun se kaupan hyllyltä löytyy.
Puhtaasta mielenkiinnosta kysyn, että montakos kertaa olet kuunnellut tuon Abigail II:sen? Umpisurkeaa siitä ei saa tekemälläkään, vaikka se aavistuksen epätasainen musiikillinen kokonaisuus onkin. Puolet levystä on mielestäni aivan yhtä killer-matskua kuin muutkin KD:n pitkäsoitot.Ipe wrote:Toivon mukaan levy on tehty hiukan paremmalla ajatutuksella kuin umpisurkea Abigail 2, The Puppet Master lupaili jo hyvää, mutta kyllä siitäkin levystä pääsee vielä ylöspäin.
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Itsekin siirsin aikoinaan Abigail II:n ostoa tovin jos toisenkin, mutta kun sen sitten viimein hankin niin kas, sehän oli ja on aivan kelpo levytys Kinginkin asteikolla. Tutustuttuani levyyn en ole oikein koskaan ymmärtänyt, mihin sen maine heikkona tekeleenä perustuu ? Ei Kingin parhaita, muttei missään nimessä erottuva myöskään negatiivisessa mielessä.
Abigail nyt on omissa sfääreissään ja jokainen voi olla mieltä siitä, oliko pakko tehdä jatko-osa, mutta jos unohtaa moiset sivuseikat ja keskittyy levyyn levynä, pitäisi sen mielestäni Kingin faneille maistua siinä missä muutkin.
Mä vaan ihmettelen, mitä mä ihmettelen.
Abigail nyt on omissa sfääreissään ja jokainen voi olla mieltä siitä, oliko pakko tehdä jatko-osa, mutta jos unohtaa moiset sivuseikat ja keskittyy levyyn levynä, pitäisi sen mielestäni Kingin faneille maistua siinä missä muutkin.
Mä vaan ihmettelen, mitä mä ihmettelen.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Vai haukunko sittenkin? Yksi susipaska-levy, jota kuuntelin edestä ja takaa sen muutaman kerran. Faktana se, että kyllä paskan levyn tunnistaa. Montako kertaa olet kuunellut Sepulturan Roots-levyn lävitse? Niin, et varmaan sitä kuuluisaa "kymmentä kertaa", että levy pääsee täyteen loistoonsa. Sama juttu mainitsemassasi levyssä, paskasta ei saa väännettyä kusta, sen huomaa jo ensimmäisen kuuntelun perusteella.Hammer wrote: Nyt kyllä haukut väärää puuta. Mies, joka kuunteli Dead Again -levyn kerran ennen myyntipäätöstä sitten ilmeisesti kuuntelee levyt keskittyneemmin?
Niin, edelleen näitä sinun "yhden sormen hutilyöntejä" löytyy huomattavasti enemmän kuin "minun yksi". Ei siitä kumminkaan sen enempää.
Korjataan "umpisurkea"-sana, levyllä mitä en halua omistaa, tai en ainakaan omista rahoistani sitä hanki. Kuunteluita on enemmän kuin us. Dead Again -levyllä, silti siitä levystä en maksaisi euroakaan. Eli ei siis kauhean hyvä levy?Hammer wrote:Puhtaasta mielenkiinnosta kysyn, että montakos kertaa olet kuunnellut tuon Abigail II:sen? Umpisurkeaa siitä ei saa tekemälläkään, vaikka se aavistuksen epätasainen musiikillinen kokonaisuus onkin. Puolet levystä on mielestäni aivan yhtä killer-matskua kuin muutkin KD:n pitkäsoitot.