ICED EARTH

[Peke]

Jou... kyllä Something Wicked ja Glorious Burden ovat ihan joka viikkoisia vierailijoita soittimessa. Todellakin Iced Earth teki sen ja nousi mun suosikkibändien joukkoon.... parasta ysäriä kasariukolle

Kiitos siitä paikallismetallitehtaan Eerolalle ja rautiaisille Hese ja akiman.

Thanks & Cheers

Peke

PS... joo tiedän.... saatan olla hieman jäljessä kaikkia posteja, mutta IE-biisi Frankenstein kuulostaa kovasti tutulta Maiden-fanin korviin
Ihan kätevä versio Transylvaniasta, varsinkin rumpali-työskentely iskee korvaan... ja Iced earth kitaristit osaa soittaa... no vittu ylläri... häh

[Rawhead]

Dodii, päivitelläänpä ajatuksia vähän IE:n kolmesta albumista ja livestä.

Burnt Offerings on tällä hetkellä tuotannosta mulle SE albumi, levyn painostava yleisfiilis on omaan makuuni. Joukkoon on eksynyt ehkä yksi-kaksi hieman heikompaa raitaa (Creator Failure...), mutta Dante's Inferno on jo niin loistava biisi, että nostaa levyn arvosanaa huomattavasti. Barlow debytoi loistokkaasti ja Schafferin riffit puskevat mukavan rankaisevasti päälle. Ei omilla asteikoillani ihan täydellinen levy, erinomainen kuitenkin.

Dark Saga ei hirveästi kalpene BO:n rinnalla, mutta ei omasta mielestäni ole ihan napakymppikään. "Popahtava" linjaus vie ehkä hieman makua kokonaisuudesta, kun joka biisi jää pituudessaan sinne 4 minuutin hujakoille (miinus levyn päättävä biisikolmikko) ja kertosäevetoisesti mennään. Mitään eepoksia ei näin pääse syntymään, mikä on harmi, sillä IE:llä niitä toimivia eepoksia (When the Night Falls, Travel in Stygian, Dante's Inferno... ) riittää. Huippubiisejä toki on muutama, kuten Vengeance Is Mine ja Violate, mutta pari väliinputoajaakin löytyy, tyyliin Depths of Hell ja Scarred. Ehdottomana kliimaksina täytyy mainita Barlow'n suoritus A Question of Heavenilla. Helvetinmoisella tunteella meinaan vetää, meinaa raavaampikin mies herkistyä kyyneliin.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä levy. Plussaa Spawn-teemasta.

The Glorious Burden oli ensimmäinen IE-levy (ja power metal-levy, Icedin voi ainakin osittain siihen muottiin survoa), jonka hankin eikä se mikään huono ostos loppupeleissä ollutkaan. Ripper Owens suoriutuu erinomaisesti hommassaan, mutta ei ihan Barlow'n tasolle (tietenkään ) pääse. Biisimateriaali on erinomaista, Declaration Day ja The Reckoning tulevat nyt ensimmäisenä mieleen. Ei toki pidä unohtaa mahtavaa Gettysburg-trilogiaa, joka on kyllä suoraan sanottuna aivan loistava. Harvoin noin eeppiset tuotokset ovat meikäläiselle toimineet, mutta tämä trilogia sitäkin kovemmin. Albumi on kokonaisuudessaan taattua Iced Earth-laatua, ei kuitenkaan peittoa BO:ta.

Alive in Athensista ei oikeastaan tarvitse hirveästi mainita kuin että ehdottomasti kovimpia, ellei kovin, livealbumi koskaan. Kaikki tuntuu vain toimivan... Täyden kympin arvoinen suoritus.

Burnt Offerings 9½/10
The Glorious Burden 9/10
Dark Saga 8½/10

Puuttuvat studiot hankin, kun siihen on vain varaa. Tiedossa on ainakin Something Wickedin... ja Horror Show'n laatu, debyytin ja Night of the Stormriderin otan haltuun sitten aikanaan. Mitäs olette mieltä, onko Days of Purgatory hankinnan arvoinen? Mua kiinnostaa paljonkin kuulla Barlow vetämässä kahden ensimmäisen levyn biisejä, että eiköhän sekin levy löydy hyllystä tulevaisuudessa, heh. Harmittavan korkeaan hintaan vain tuntuu lähtevän kaupoista.

Kesää (ja syksyä) odotellaan suurella jännityksellä, singlen julkaisu ainakin kiinnostaa yllättävän paljon, sillä kyseessähän on "vain" single. Niitä kun harvemmin tulee hankittua... Erityisesti korvia kuumottaa jo Owensin kanssa vedetty Something Wicked...-trilogia. Uusi biisi taasen on varmasti laatua. Toivottavasti tässä jaksaa sinne syksyyn asti odotella, upea teema-albumi sieltä on tulossa. Ja sama uusiksi sitten ensi vuoden alussa. Eihän tässä pysy housuissaan...

[Viper]

The Glorious Burden oli ensimmäinen IE-levy (ja power metal-levy, Icedin voi ainakin osittain siihen muottiin survoa)

Meillä taitaa olla hyvinkin erilaiset käsitykset power metallista.
Kyllä minusta Iced Earth sijoittuu jonnekin perinteisen heavy metallin ja thrash metallin välimaastoon.

[poolrules]

The Glorious Burden oli ensimmäinen IE-levy (ja power metal-levy, Icedin voi ainakin osittain siihen muottiin survoa)

Meillä taitaa olla hyvinkin erilaiset käsitykset power metallista.
Kyllä minusta Iced Earth sijoittuu jonnekin perinteisen heavy metallin ja thrash metallin välimaastoon.

Iced Earth on ns. "jenkki poweria". Katos näin meitä valistaa wikipedia.

Powerista taitaa jokaisella olla vähän oma käsitys. Joku pistää sen alle kaikki melodisemmat metalli bändit ja toinen kaikki metalli bändit joista ei tykkää.

[Rawhead]

^^No, itse asiassa tuo kys. levy taitaa ainoa albumi meikäläisen hyllyssä, mikä edustaisi edes jossain määrin power metallia. Eli en ole kovin häävi sanomaan, mikä on poweria ja mikä ei. Toki Helloweenit sun muut "kikkelibändit" ovat tuttuja, mutta kuitenkin. Ja onhan ne perus-heavy/thrash-vaikutteet ihan ilmiselvät IE:n tuotannossa, sitä ei ole kiistäminen. Kaiken kaikkiaan kuitenkin loistavaa musaa, eli aivan sama mitä genreä!

[Emeritus]

Mitäs olette mieltä, onko Days of Purgatory hankinnan arvoinen? Mua kiinnostaa paljonkin kuulla Barlow vetämässä kahden ensimmäisen levyn biisejä, että eiköhän sekin levy löydy hyllystä tulevaisuudessa, heh. Harmittavan korkeaan hintaan vain tuntuu lähtevän kaupoista.

Todellakin kannattaa hommata, vaikka vain niitten debyytin biisien uudelleenvetojen takia, Gene Adam pilaa ekan levyn fiilikset aika totaalisesti. Onhan siinä muutamat demoaikojen biisit (Enter The Realm Colorsin, ja koko levyn, introna toimii! ), jos eivät mitään absoluuttisen essentiaalia ole, kuitenkin kelpo ralleja.
Stormriderin biisejä Barlow parantaa myös, joskaan ei niin paljon kuin debyytin.
Jos ei ole todellinen fanipoika, voi debyytin melkeinpä jättää ostamatta, kokoelmalla on Curse The Skyta lukuunottamatta koko eka levy barlown tulkitsemana (Cast In Stone on Written On The Wall uusilla lyriikoilla. Siihen piti kait tehdä uudet lyriikat että saatiin julkaistua, Adamilla oli vissiin osuutta lyriikoissa). Ja netin ihmemaasta löytää Barlow-ajan bootlegeja joilla vedetään CTS.
Ihme homma, miksi ihmeessä Days Of Purgatorylla on molemmat debyytin instrumentaalit? Juuri ne mitä Adam ei joikumisellaan pilaa. (tosin Curse The Sky on Genen parhaita vetoja levyllä, eli siedettävä)

[Viper]

The Glorious Burden oli ensimmäinen IE-levy (ja power metal-levy, Icedin voi ainakin osittain siihen muottiin survoa)

Meillä taitaa olla hyvinkin erilaiset käsitykset power metallista.
Kyllä minusta Iced Earth sijoittuu jonnekin perinteisen heavy metallin ja thrash metallin välimaastoon.

Iced Earth on ns. "jenkki poweria". Katos näin meitä valistaa wikipedia.

Jos minulta kysytään, niin tämä menee taas tähän "yligenrettämiseen".

Power Metallista tuntuu tosiaan olevan vähän kaikennäköisiä mielipiteitä. Ian Christen Pedon Meteli-kirjan mukaan kaikki 80-luvun uudet hevibändit, joilla oli tuplasti nopeutta ja voimaa aikaisempiin verrattuna, ovat power metallia ja genreen kuuluvat niin Metallica kuin Mercyful Fatekin.
Sam Dunnin, Metal: Headbanger's journey-dokumentin tekijän, mukaan taasen Power Metalliin kuuluvat näiden perinteisten powerbändien lisäksi myöskin Dio, Rainbow ja Scorpions.

Voisin tässä välissä kertoa oman luokitteluni kyseisestä genrestä. Ei se varmaan ketään kiinnosta, mutta olen itsekeskeinen jätkä ja teen sen jokatapauksessa:

Power Metal on 80-luvun lopulla syntynyt heavy metallin osa-alue, joka kehittyi perinteisestä heavy metallista ja speed metallista (tarkoitan tällä nyt nopeata kitaransahausta). Se yhdistää speed metallin nopeuden perinteisen metallin melodisuuteen ja heittää soppaan lisäannoksen pirteyttä ja iloisuutta. Sanoitukset ovat usein tätä sankaripankari-kamaa, toisinaan myös käsitellään mytologioita ja fantasiaa.
Ensimmäisenä virallisena powerbändinä pidän Helloweenia, joka yhdessä Gamma Rayn kanssa on genren kehittänyt. Muita vastaavia bändejä ovat muun muassa HammerFall, kotoiset Sonata Arctica ja Stratovarius, Blind Guardian ja DragonForce. Sen sijaan Manowar sijoittuu mielestäni jonnekin powerin ja perinteisen hevin väliin ja Dio ja Rainbow ovat puhtaasti perinteistä heavy metallia.

Jokainen näistä mainitsemistani määritelmistä on hyvin joustava ja osittainhan tämä minun tekstinkin taitaa mennä yligenrettämiseksi. Harva bändi myöskään menee yksiselitteisesti tasan tiettyyn kategoriaan.
Ja lisätään vielä, että tämä on tietysti minun oma näkemyksini tästä kyseisestä musiikkilajista. Genreistä on paha mennä heittämään mitään täysin absoluuttisia faktoja, tai ainakaan siitä mitä niihin kuuluu.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin loistavaa musaa, eli aivan sama mitä genreä!

Aivan! Hyvä musiikki on hyvää musiikkia, oli se sitten räppiä, humppaa tai hammasten kiristelyä.

[Lord_Hypnos]

Last.fm:n "luotettavilta" keskustelupalstoilta löysin huhun, jonka mukaan Barlow olisi tehnyt paluun metallimusiikin pariin - joskaan ei Iced Earthin riveihin. Kommentti (jonka ilmoitetaan olevan lähtöisin saksalaisen Rock-Hard Magazinen haastattelusta) koskee Barlowin liittymistä tanskalais-amerikkalaiseen Pyramazeen, jonka etusivuilla lukee seuraava pätkä: "Be prepared for great news from the Pyramaze camp in the early months of 2007...". Olisiko kenelläkään enempää tietoa asiasta tällä hetkellä? Mahtavaa, jos herra palaisi poliisien parista vetämään jälleen faneilleen hieman raskaampaa musiikkia.

[Akiman]

Last.fm:n "luotettavilta" keskustelupalstoilta löysin huhun, jonka mukaan Barlow olisi tehnyt paluun metallimusiikin pariin - joskaan ei Iced Earthin riveihin. Kommentti (jonka ilmoitetaan olevan lähtöisin saksalaisen Rock-Hard Magazinen haastattelusta) koskee Barlowin liittymistä tanskalais-amerikkalaiseen Pyramazeen, jonka etusivuilla lukee seuraava pätkä: "Be prepared for great news from the Pyramaze camp in the early months of 2007...". Olisiko kenelläkään enempää tietoa asiasta tällä hetkellä? Mahtavaa, jos herra palaisi poliisien parista vetämään jälleen faneilleen hieman raskaampaa musiikkia.

Aiheesta: http://www.metalreviews.com/news/article.php4?id=1707

[tsorl]

Lienee totta!

[Rawhead]

Tämähän saattaa olla hemmetin hyvä uutinen! Nyt täytyisi vielä itse bändiin, eli Pyramazeen, tutustua samplejen kautta. Vaan tuskinpa se mitään maailmoja mullistavaa musaa on.

[tsorl]

Jep, Pyramaze on power metallia!

[Rawhead]

^Hah, se mua tässä pelottaakin eniten.

[Hippo]

Nyt taitaa Pyramaze saada meikäläisestä uuden kuuntelijan.

[poolrules]

Jep, Pyramaze on power metallia!

Hah, taitaa olla kova paikka monille!

Voihan noi toki tyyliään muuttaa uuden vokaalistin myötä, mutta allekirjoittaneelle kelpaa kyllä nykyisenkin menon jatkuminen.

[Lord_Hypnos]

Hah, tänään tuntuukin pursuavan jo joka tuutista tuota uutista. Eilisillalla kirjoitukseni aikaan ei vielä myspace-sivuillakaan lukenut vokalistista mitään, nyt siinä komeilee joku parrakas pitkätukka farkuissaan ja farkkutakissaan.

Täytyypä kiinnittää huomiota Pyramazen tekemisiin, aiemmin jäänyt huomiotta koko bändi. Barlowin ääni kuitenkin vetää puoleensa, enkä liiemmin Power Metalia karsasta.

[Hanged man]

Hieno uutinen,ei voi muuta sanoa.
Vihdoinkin Matt tuli järkiinsä,Heavy metallin paras vokalisti ei voi jättäytyä rakastamastaan musiikista,kuten vähän ajattelinkin.

Parin vuoden sisään voitaneen haaveilla jo re-unionista IE:n kanssa?

E:Ei muuten yhtään hullumpaa "proge-poweria" tuo Pyramazekaan...

[corppa]

Tosiaan helvetin hieno uutinen. Innolla odotan mitä maailman kovin vokalisti saa ton bändin kanssa aikaan

Pyramazesta en ollut koskaan ennen kuullutkaan, mutta ihan hyvältä kuulostavat nuo pyramaze.comista ladattavissa olevat kipaleet. Tietty vähän vaikea kuvitella Barlow'ta tuohon näin alkuun, mutta toivottavasti muuttavat vaikka linjaansa hieman raskaammaksi Mattin astuttua kuvioihin.

EDIT: Tulee muuten hieman IE mieleen tuosta Mighty Abyss-kipaleen alkupuolelta, joskin kiipoordit vähän sotkee toki

[Jukka]

Tähän väliin voisinkin ohimennen purkaa tuntojani lausumalla, että hyvin harva kaveri on hevipuolella ampunut itseään yhtä pahasti jalkaan (tässä tapauksessa jo ehkä päähän) kuin Jon-poju päästäessään irti Barlow:sta. Iced Earthissa oli sitä samaa potentiaalia kuin Maidenissa Dickinsonilla varustettuna, nyt siellä keulilla heiluu valitettavasti vertauskuvallinen Blaze Bayley. Harmillista sinänsä, vaikka Ripperkin on osaava kaveri. Priestissä meni hienosti, mutta IE:n nokalle en ole oikein koskaan miestä sisäistänyt.

[Jussi K]

^ Eipä sitä moni Priestiinkän todellakaan sisäistänyt, jostain syystä, vaikka itse molemmista lätyistään pidänkin brittien messissä ollessaan. Ehkä Demolitionia preferoiden. Iced Earthiin Owens taas sopii mielestäni loistavasti, sopivan sotaisalla äänellään, eli tunnelmoinneissa hävitään hieman, mutta riipivemmissä paloissa voitetaan. Barlow alkoikin niissä nopeammissa kuulostaa Horror Shown ilmestyessä aika tasapaksulta ja ennalta-arvattavalta maneeriensa kanssa, jotka olivat jokaisella levyllään jo olleet käytössä. Hitureissahan mies olikin sitten ihan kuningas loppuun asti. Ripperistä käy referenssiesimerkkinä vaikkapa äijän The Gettysburh Trilogyn lopettavat vokalisoinnit, huh! Siitä on hyvä jatkaa tulevalle lätylle, jolla veikkaan muutaman kritisoijan lisää kääntävän kelkkaansa häiskän suhteen.

Tämä pari teemalevyä tehnyt tanska-ameriikka -kollaboraatio on vissiin projektiluonteinen bändi? Eli Barlow saa tehdä duuniaan & lähetellä laulutiedostoja, tienaten näin vähän ekstraa kansanvalvonta-alan toimistorotan palkkakuittiin Rivien välissä luulisin lukevan, ettei täyspainoiseen musisointiin ja kiertämisene olisi ollut valmis tämän Pyramaze-johtajan ottaessa yhteyttä.

[Emeritus]

Loistavaa.
Heti oli pakko youtubesta hakea pätkää.
Ei yhtään pöllömpää humppaa, mutta sanoisin että Barlow on juuri mitä tarvitaan tähän soppaan: http://www.youtube.com/watch?v=X0PMlsNw0j0

Kuvitelkaa Barlow tuohon tilalle tulkitsemaan.
Kyllä se siitä, tukka kasvaa taas miehellä vapaasti! (toivotaan ainakin... )

[Peke]

No voe viddhu...ettei kävis sillai, että Tim Owens oli vaan hyvä korvaaja (taas kerran).

Anyway Owens teki mulle kyllä niin lähtemättömän setin Glorious Burdenissa, että pois alta ...... silti totta munassa odotan Barlown uutta ilolla. Meneepä maailma mutkikkaaksi jos alkavat kosiskella Barlowia takaisin Iced Earthiin.

.... ja miksi alkujaankaan Jon meni korvaamaan Barlowin laulannat Owensin vastaavilla Glorious Burdenilla?

vai oliko vain sitä, että haluttiin uusi levy esittää ja tehdä tutuksi faneille uuden laulajan kanssa, ettei tule vertailuja keikoilla?

Stay Stoned!

[Terminator X]

Helvetin hyvä juttu, että Matt Barlow on päättänyt palata hevin pariin. Toki mielellään hepun näkisi IE:n keulilla, mutta Jon Schafferin meiningin tuntien on varmaan parempi näin päin, vaikka harmittaakin IE:n alamäki omissa silmissäni.
Eipä tuo Pyramaze kovin erikoiselta kuulostanut, kun kävin näytteitä kuuntelemassa, mutta eiköhän tuon tason laulaja tuo vähän lisää potkua bändin musiikkiin.

[Jussi K]

^^ Missäs sitä Ripperin korvaushommaa on muka alettu kuuluttamaan, jos Barlow kerran päättää alkaa laulella projektibändissä työnsä ohella? Tosiaan Pyramazen kahden levyn voimin tekemät ~10 keikkaa eivät täysipainoista musiikkimaailmaan paluuta vahvista..

.... ja miksi alkujaankaan Jon meni korvaamaan Barlowin laulannat Owensin vastaavilla Glorious Burdenilla?!

Tuostahan on lukuisia haastispätkiä, huomasi vain Mattin suoritukset tylsiksi ja välinpitämättömän kuuloisiksi.
According to Jon, Matt's vocals lacked the emotion they always had
Omasta mielestäni tuo näkyy jo Tribute To The Godsilla, vaikka onkin kenties epäreilua verrata coverlevyä fiiliksen suhteen, mutta monet pystyvät senkin säilyttämään. tjeu: Gamma Ray - Angel Of Death.

[Iron Constable]

Mulle Pyramaze on tuttu jo vuosien takaa, taisin tuolla Mercenary-topicissa mainita kyseisen orkesterin kovimmaksi, mitä Tanskanmaalta on ponnistanut, ihan ilman Barlowtakin. Matthewn edeltäjä Lance King oli ja on todella kova vokalisti, senpä takia vähättelyt tyyliin "kuvitelkaapa miltä tuo biisi kuulostaisi Barlow´n laulamana" saavat minut suurinpiirtein näkemään punaista. Kahta erinomaista laulajaa kun ei oikein voi verrata toisiinsa vähättelemällä toista. No joo, olemme Iced Eart-topicissa, jossa Barlowlla on jumalan asema, mutta siltikin.

Pyramazen debyytti, Melancholy Beast on loistava ja oudon hypnoottisen tunnelman omaava levy, jota taisin joskus vuosia sitten jo hehkutella. Ja nimensä mukaisesti, yllättäen, myös jotenkin surullinen ja haikea yleisilmeeltään. Kakkoslevy on hyvä, muttei yllä ekan parhauden tasolle. Kuunnelkaa avoimin mielin ja hankkikaa jos miellyttää, tämä marginaalibändi sai nyt Barlown myötä odottamattoman buustin kiinnostavuuteensa. Muistaakseni joskus aloittelin topicia Pyramazelle, mutta se kuihtui pois. Mitenkähän nyt kävisi

Barlown oma lausunto asiasta on kyllä aika mielenkiintoinen:

Statement from Matthew Barlow:

Brothers and sisters... The last time I made a statement to the metal community it was one of sorrow but certainly not one of regret. There are people, things and experiences - once not thought possible - that I have attained in the last several years. It's an extension of friends and family that has truly made my life whole, and one that I would not jeopardize for fame and glory.

That thought in mind, I was posed an interesting proposition by a true talent in heavy metal. Honestly, I had not heard a lot about Pyramaze, when I received an e-mail from Michael. After our initial correspondence I began to realize that this was a guy that really had his head in the right place - a musician who was in music for the music. Michael spoke to me of his band - a bunch of guys who want to put out solid music but would not sacrifice their souls to attain greatness. This is by no means a slam on I.E. or any of the great musicians I have worked with in the past. It simply means that the music industry can suck you in, chew you up, and spit you out if you don't keep firmly planted on the ground. Pyramaze are working class metal heads with something to prove! Metal is what they live for but it is not their livelihood.

Needless to say, I was instantly intrigued by Michael's delivery. Especially considering the nature of my career choice of late. I wondered if Michael had really thought the courting process through. I'm sure that there are some people that never really understood my reasons for leaving the industry and certainly don't like who or what i represent in my current vocation. There is also the fact that Pyramaze has been rather stereotyped as a prog-metal act and I as Satan / Paul Stanley. What kind of crazy mixed up world is this????

Well... The way I see it... I'm in a point in my life, where I love what I do for a living and for the first time, I can support myself and my family doing it. Now for the other great thing... That's how this band thinks. There is no expectation of co-signing (under the name Mephistopheles) in order to have your record sell. The record will sell if the music is great. The music will be great, because the guys doing it, want to do it... For all the right reasons. Pyramaze has proven that!

I sense hesitation... And rightly so... After all, there are a lot of I.E. fans out there that still just don't get it. I would imagine that there are also Pyramaze fans that love what Mr. King did for this band. Hell, I love what he did for this band! I think that the guy is a true talent and feel the same about Tim Owens (that's Ripper to you!). I also feel, that in the same way I.E. fans have taken Tim into the fold, I too can find a place within the Pyramaze family. I would venture to say that Pyramaze, already unique and uncompromising, will not be placed inside of a prog-metal box once the sparks start flying.

I am really looking forward to working with Michael and the guys!!! I also look forward to hearing feedback from the brethren and sisterhood of metal.

Up from the ashes, back from the depths, when the voices have risen, fire becomes flesh!
Barlow.